Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Elektron ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Elektrot!
—Eleusis
|iarin 1.0188 volttia 15° C lämmössä,
kromihappo-parin 1,7-1.9, Bunsenin 1,9, Danieliin 1,07,
ITelle-senin kuivaparin 1,4, Leclanchén 1,4» ja
Mei-dingerin parin O.95 volttia. Elektromotorisella
voimalla tarkoitetaan myöskin sitä jännitystä,
minkä virtaa synnyttävät koneet (dynamot)
antavat. F. V. K.
Elektron [c-J, kreik. sana, jonka merkitys 011
horjuva: meripihka, metallisekoitus (kultaa ja
hopeaa) y. 111. Useissa kielissä tämä sana 011
vartalona sähköä merkitsevissä sanoissa, johtuen
siitä, että meripihkan sähköisyys oli jo
muinais-ajalla tunnettu ilmiö. vrt. E 1 e c t r u 111.
Elektroni, fys., pienin osa, niihin sähkö
voidaan jakaa, vastaa siis aineen atomeja. E.
merkitsi alkujaan sälikölatausta, mikä seuraa
kemiallisesti yksiarvoista atomia. Nykyjään
tarkoitetaan e.11a pieniä, negatiivisella sähköllä ladattuja
hiukkasia, jotka lähtevät ohennetussa ilmassa
olevasta negatiivisesta poolista (katodista, ks.
katodisäteet). Niiden sisältämää sähkömäärää
pidetään negatiivisen sähkön pienimpänä
mahdollisena paljoutena, ja niiden ainepaljous
arvioidaan vetykaasuatomin tuhannenneksi osaksi.
Muutamat etevät tutkijat, kuten J. J. Thomson,
pitävät näiden negatiivisten aineosasten massaa
vain näennäisenä ja johtuvana niiden
elektromagneettisesta energiasta. Vastaavaa kokoa
olevia positiivisella sähköllä ladattuja hiukkasia ei
tunneta, vaan ovat sellaiset tavallisten atomien
kokoisia. Lenard ja -T. J. Thomson otaksuvat
atomien olevan kokoonpantuja suuresta joukosta
elektroneja ja positiivisesta sähköstä, mikä 011
tarvittu niitä neutraliseeraamaan. Positiivisesti
sähköinen hiukkanen on tämän mukaan atomi
tai atomirvhmä, mikä on kadottanut yhden tai
useampia elektroneja. (V. V. K.)
Elektropunktuuri (kreik. ëlelctron, ks. t., ja
lat. punctii’ra - pisto), ennen käytetty menettely
johtaa sähkövirta syvemmälle ruumiin kudoksiin
pistämällä niihin kärkeensä asti hyvin eristetyt
neulat, jotka samalla toimivat elektrodeina ;
tuskin enää käytännössä.
Elektroskooppi (kreik. clektron, ks. t„, ja
sko-pci’n = katsella), koje, niillä voidaan näyttää vaan
ei tarkemmin mitata sähkön tai
sähköjännityk-sen olemassaoloa (vrt. Elektrometri).
Kaikki e.t perustuvat sähköisten kappalten
vetävään tai poistavaan voimaan. Yksinkertaisin
on sähköheiluri (ks. t.). Täydellisempi 011
kulta-lehti-e.. missä sähkön olemassaolon näyttää kaksi
rinnakkain ripustettua, hyvin ohueksi taottua
kulta- tai aluminiumlehteä, jotka sähköisiksi
tultuaan erkanevat toisistaan. Kaikkein herkin
e. on Voitan kondensaattoriin yhdistetty e.
Elektrostaattiset yksiköt ks.
Sähköopil-liset mittayksiköt.
Elektroteknikko, sähköteknikko.
Elektrotonus, konstanttisen virran hermossa
synnyttämä sähköllisen kiiliottuvaisuuden
muuttuminen, joka ilmenee siten, että
kiihottuvai-suus anodin läheisyydessä vähenee
(anelektroto-nns) ja katodin läheisyydessä lisääntyy
(kate-lektrotonus).
Elektrotypia ks. G a 1 v a n o t y p i a.
Elementaarianalyysi (ks. Elementti),
menetelmä, jolla orgaanisten aineiden kemiallinen
kokoomus ja empiirinen kaava saadaan selville.
Aine poltetaan lasiputkessa, jolloin hiilestä syn-
tyy hiilidioksidia ja vedystä vettä. Näiden
määrästä lasketaan alkuperäisen aineen hiili-ja
vety-määrä. Edv. Hj.
Elementaarielimistöt ks.
Alkèiselimis-töt.
Elementti (lat. elem&ntum). 1. Perus- 1.
alkuaine (ks. t.). Vanhalla ajalla oli yleinen se
käsitys, että maailma oli muodostunut neljästä e:stä
1. alkuaineesta, vedestä, tulesta, ilmasta ja
maasta, (vrt. Empedokles). Tämä käsitys
periytyi sitten myöskin keskiajalle.
2. Fys. ks. Sähköpari.
3. Mal. äärettömän pienet suureet 1. 11. s.
diffe-rentsiaalit. Oletetaan näet, että viivat, pinnat,
kappaleet voidaan jakaa äärettömän pieniin
osiin ; näitä osia sanotaan e:iksi.
4. Tähtit. kiertotähden radan ja aseman (tässä
radassa, määrätyssä ajankohdassa)
määräämiseksi välttämättömät ja riittävät suureet. Nämä
elementit 1. konstantit ovat: 1) isoakselin
puolisko, 2) eksentrisyys (epäkeskisyys), 3) epookki.
1. kiertotähden asema radassaan määrätyllä
ajankohdalla, 4) inklinatsioni, 5) nousevan solmun
(nodin) pituus ja C) perilieliumin etäisyys
solmusta. Näihin kuuteen elementtiin voidaan
lukea 7) kiertotähden kiertoaika. Tämä 011
kuitenkin riippuvainen isoakselin puoliskosta (Keplerin
kolmannen lain mukaisesti).
Elemi, keltainen, pehmeä hartsi, joka saadaan
erinäisistä troopillisessa Ameriikassa, Afrikassa
ja Filippiineillä kasvavista Bitrseracece heimoon
kuuluvista puista. Lisätään sprii- ja
tärpätti-öljyvernissoiliin tekemään niitä vähemmän
hauraiksi. Edv. Tlj.
Eleocharis ks. S c i r p u s.
Eleoliitti (kreik. elaion = öljy, ja lithos = kivi),
rasvakiiltoinen liefeliinimuunnos. ks. N e f
e-1 i i n i.
Eleopteenl ks. Eetteri s et öljyt.
Elephantiasis ks. Norsutauti.
Elephas antiquus, sukupuuttoon kuollut
norsulaji, elänyt Euroopassa plioseeni-ajan
lopulla ja kvartäärikauden alkuaikoina. Oli
lähinnä afrikkalaisen elefantin sukuinen mutta
suurempi. P. E.
Elettaria ks. K arde m u 111 111 a.
Eleusiin mysteriot ks. E 1 e u s i s.
Eleusine, kasvisuku heinäkasvien heimossa.
Vanhan maailman troopillisissa ja
subtrooppisissa osissa kasvavasta 6:sta lajista viljellään
E. corucanan Itä-Aasiassa ja koko Afrikassa
tärkeänä viljalajina. Se on n. 1 111 korkuinen heinä,
jolla 011 runsaskukkaiset tähkät ja ravitsevat,
mutta karvaanlaiset jyvät. Siitä huolimatta ovat
e.-jauhot paikoin asukkaiden pääravintona.
Abes-siinialaiset ja niam-niannlaiset käyttävät jyviä
maltaina, ks. kuvataulua Viljalajit.
Eleusis [-si’s], muin. kaupunki ja demos Attikan
länsiosassa, merenlahden rannalla, kunnaalla, joka
kohoaa 11. s. Thrian tasangosta, jonka Aigaleos
vuorijono erottaa Ateenan tasangosta. Oltuaan
historiaiitakaisena aikana itsenäinen pikkuvaltio
E. kuului 8:nnesta tai 7:nnestä vuosis. alkaen
Ateenan valtioon. E. oli Demeterin (ks. t.) ja
Koren tärkein palveluspaikka; sieltä heidän
kerrottiin lähettäneen Triptolemoksen opettamaan
ihmisille viljanviljelystä. Demeterin ja Koren
palvelus muodostui E:ssa omituisiksi
salamenoiksi, E:n mysterioiksi, joilla oli ylen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
