- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
607-608

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Elektron ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

607

Eleutherata—Elfving

608

tärkeä sija kreikkalaisten uskonnollisessa
elämässä: niille, jotka vihittiin näihin mysterioihin
osallisiksi, vakuutettiin varma, onnellisen
haudantakaisen elämän toivo. E:n mysterioissa
palveltiin Demeterin ja Koren rinnalla Dionysoksen
tapaista Iakkhos jumalaa; muista näihin
liittyneistä haltijoista mainittakoon Eubuleus
(ks. t.). Mysteriot kuuluivat historiallisena
aikana Ateenan kuningas (basileus) nimisen
ar-kontin virkapiiriin. Maaliskuussa vietettiin
Ateenan Agrai-esikaupungissa n. s. pienet
mysteriot, joissa hakijat vihittiin „mysteiksi"
(kreik. my st es). Syyskuun ja lokakuun vaiheella
taas vietettiin monivuorokautiset suuret
mysteriot. Ensimäiset päivät vietettiin Ateenassa,
jossa (luult. Akropoliin pohjoisrinteellä) oli suuri
Eleusinion niminen pyhäkkö; osanottajien
tuli m. m. puhdistautua meressä. Sitten
moni-tuhatlukuisessa juhlakulkueessa saatettiin
(Eleu-siista Ateenaan viety) Iakkhoksen kuva
hymnien, riemuhuutojen ja kompien kaikuessa
Eleu-siiseen, johon näytään saavutun vasta yöllä,
soihtujen valossa. E:ssa juhlaa jatkettiin yöt
päivät. Siellä mystit, suoritettuaan useat
puhdistus- y. m. menot, vihittiin epopteiksi
(katsojiksi, kreik. epoptes). Avarassa
teatterin-tapaisessa mysteriotemppelissä (telesterion)
esitettiin vihityille salaperäisissä liturgisissa
näytännöissä eleusilaisen ilmestyksen pääkohdat;
näitten menojen ohjaajana oli Eumolpidien
ylhäistä sukua oleva hierophantes (pyhän
ilmaisija). Se mikä mysterioissa ilmaistiin
vihityille oli kuoleman uhalla salassa pidettävä.
Varmoja tietoja siitä onkin kovin vähän. —
Mysterioiden osallisuuteen voivat päästä kaikki
helleenit, säätyyn katsomatta, vieläpä orjatkin.
Sama oikeus ulotettiin myöhemmin myöskin
roomalaisiin. Vasta keisari Theodosios Suuri
(379-395 j. Kr.) teki E:n mysterioista lopun. — V:sta
1882 alkaen on E:ssa tehty kaivauksia ja
paljastettu telesterionin ja useiden muiden temppelien,
propylaiojen y. m. jäännökset. O. E. T.

Eleutherata = kovakuoriaiset (Coleoptera).

Eleutheropetalæ (kreik. ele’utlieros = vapaa,
ja petalon = lehti), kasvit., eriteräiset,
kaksisirkkaisryhmä A. Braunin järjestelmissä =
Eichlerin Chonpetalce (ks. t.).

Elevaattori (lat. ëlevä’re - kohottaa ylös),
hissi.

Elevatsioni (lat. clevä’tiö = kohottaminen), se
katolisen messun toimitus, jolloin heti
konsekrat-sionin jälkeen hostia kohotetaan polvistuvan
seurakunnan nähtäväksi.

Elevatsionikulma ks. Y 1 e n n y s k u 1 m a.

Elevatsionilaukaus ks. Y 1 e n n y s 1 a
u-k a u s.

Elfenluu ks. Norsunluu.

Elfkarleby ks. Älfkarleby.

Elfsborg ks. Älfsborg.

Elfsborgin lunnaat (ruots. „Elfsborgs lösen"),
niiden rahamaksujen ja niitä varten otettujen
verojen nimitys, jotka Ruotsin valtakunnan
kahdesti täytyi suorittaa Tanskalle Elfsborgin
tärkeän linnan takaisin saamiseksi. Stettinin
rauhanteossa 1570 määrättiin Ruotsin maksettavaksi
150,000 talaria (n. 850,000 hopeamarkkaa,
raha-arvon alenemista lukuunottamatta)
tanskalaisten valloittaman Elfsborgin lunastamiseksi, ja
tämän summan kokoonsaamiseksi suostuivat

Tukholman valtiopäivät tammikuussa 1571
suorittamaan erityisen veron ympäri valtakuntaa,
niin Ruotsissa kuin Suomessa. Tämä vero, n. <s.
Elfsborgin lunnaat 1. myöskin hopeavero, oli
maaseudulla suoritettava kymmenentenä osana
kaikesta irtaimesta omaisuudesta (kullassa,
hopeassa, rahassa, vaskessa, raudassa; karjasta
arvion mukaan), kaupungeissa kahdentenatoista
ja palaneissa kaupungeissa kahdeksantenatoista
omaisuuden osana. Uudessa sodassa Elfsborg
kuitenkin joutui 1012 jälleen tanskalaisten
käsiin, ja Knäredin rauhanteossa täytyi Ruotsin
taas ostaa se takaisin miljoonalla talarilla. Tätä
varten määrättiin nyt raskas suostuntavero
maksettavaksi kuuden vuoden aikana, jonka
suorittamiseen kaikki ottaisivat osaa itse kuninkaasta
alkaen renkiin ja piikaan saakka. Näillä
molemmilla kerroilla Elfsborgin lunnaiden kantoa
varten tehdyt veroluettelot, jotka enimmäkseen ovat
säilyneet meidän aikoihimme, ovat tärkeitä
historiallisia lähteitä erittäinkin sen ajan
taloudellisten olojen tuntemiseksi. E. G.

Elfsnabben [elv-], Tukholman saaristossa,
suuri, syvä ja turvallinen satama, johon kaksi
eri väylää johtaa. Sijaitsee Elfsnabben,
Bjurs-hagen ja Kapellholmen nimisten saarten välillä;
ennen aikaan Ruotsin paras sotasatama. Sieltä
Kustaa II Aadolf lähti 17 p. kesäk. 1630
30-vuo-tiseen sotaan. K. K. M.

Elfving [elvirj], 1. Betty Gustava
Lovi s a E. (s. 1837), suom. kirjailijatar, synt.
Porissa, on nimimerkillä „Aura" julkaissut
ansiokkaat historialliset romaanit ,,Härkmannin pojat"
(pain. 1887), aihe ison vihan ajoilta, ja
»Vuosisatojen perintö" (kaksi osaa, 1902), jonka
tapaukset liikkuvat pikku vihan taustalla.
Myöskin E. on sepittänyt näytelmän »Sprengtporten^
oppilaat", jonka Suomalainen teatteri keväällä
1890 oli ottanut ohjelmistoonsa, mutta jonka
esittäminen jäi sikseen sensuurin väliintulon takia.
E. on kirjoittanut teoksensa ruotsiksi, mutta
toimittanut ne julkisuuteen suomenkielisinä.

(K. G.)

2. Fredrik Emil Voi mar E. (s. 1854;,
edellisen velipuoli, kasvitieteen professori
Helsingin yliopistossa v:sta 1892. E. on etupäässä
fysiologi: »Studier öfver geotropiska växtdelar"
(1879) ; »Eimvirkung der Scliwerkraft auf die
Pflanzen" (1880) ; ȟber die Wasserbewegung
im Holz" (1882), ,,t?ber physiologische
Fernwir-kung einiger Körper" (1890), »Studien iiber die
Ei nwirkung des Liclites auf die Pilze" (1890).
Hän on kasvitieteen opetuksen uudistaja
yliopistossamme. Kirjoittanut oppikirjat: »Tärkeimmät
viljelyskasvit" (1896, uusi lyhennetty pain. 1906),
»Kasvitieteen oppikirja" (1903, 2:nen pain. 1908),
myös »Anteekningar om kulturväxterna i
Finland" (1897).

Elfving [elving], Pietari (1677-1726),
lääkäri, syntyisin ruotsalainen, nimitettiin 1720
lääketieteen professoriksi Turkuun, jossa sitten
piti julkisia luentoja sisä- ja kulkutaudeista.
E:n erityisestä pyynnöstä kuningas
hovioikeuden puoltolauseen nojalla antoi hänelle luvan
toimittaa erään rikoksentekijän ruumiin avauksen;
tavatonta toimitusta varten akatemian rehtori
S. Schultén painatti varsinaisen ohjelman, jossa
julkilausuttiin se käsitys, että ruumiin
avauksista saattaa olla suuri hyöty anatomisille tut-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0330.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free