- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
617-618

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Eliot ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

617

Eliot—Elisabet

618

H. Conrad, „George E., ihr Leben und Schaffen"
(1888) ; O. Browning, „G. E." (1890) ; L. Stephen,
,,G. E." (1902) ; H. Westermarck, „G. E. och den
er.gelska naturalistiska romanen" (1894).]

j. n-i.

Eliot [eliöt], John (1604-90), engl. pappi
ja lähetyssaarnaaja, „intiaanien apostoli". Oli
v:sta 1631 kuolemaansa asti engl. siirtolaisten
pappina Pohj.-Ameriikassa Boxburyssa lähellä
Bostonia. Toimi sen ohessa v:sta 1846 alkaen
lähetyssaarnaajana intiaanien keskuudessa, ollen
ruots. Campaniuksen jälkeen ensimäinen
intiaani-lähetyssaarnaaja. E:n ansiokkain työ oli
täydellinen raamatunkäännös sittemmin sukupuuttoon
kuolleiden algonkin-intiaanien kielelle. [Calveriy,
.,Life of John Eliot" (1881) ; „John Eliot,
Poh-jois-Anierikan indianein apostoli" (suom. 1865) .1

U. p. ’

Eliot [eliöt], Sir John (1592-1632), engl.
valtiomies, oli Kaarle I:n hallituksen alkuaikoina
vastustuspuolueen johtajia alihuoneessa; esiintyi
1626 kiivaasti kuninkaan suosikkia, entistä
ystäväänsä Buckinghamin herttuaa vastaan; v. 1628
hän oli oikeuksien anomuksen (petition of rights)
alkuunpanijoita; ennenkuin parlamentti v. 1629
hajoitettiin, hän luki sen myrskyisessä
loppu-istunnossa, jossa puhemies väkisin pidätettiin
paikallaan, julki kolme julistusta kuninkaan
uskonnollista politiikkaa ja mielivaltaista
verotusta vastaan; vangittiin tämän esiintymisensä
johdosta ja kuoli vankeudessa. E. oli ensimäisiä
niistä engl. valtiomiehistä, jotka Stuartien aikana
pyrkivät supistamaan kuninkaan valtaa
parlamentin eduksi. J. F.

Eliott [eliöt], George Augustus, Lord
He a th field (1717-90), engl. soturi,
Gibraltarin kuvernööri v:sta 1775; puolusti
menestyksellä Gibraltaria 1779-83 torjuen 1782
hyökkäyksen, jonka ranskalais-espanjalainen armeia 1782
teki linnoitusta vastaan 10 uivan patterin
tukemana. E. M-a.

Elis, kreik. maakunta, Peloponnesoksen
luoteisosa ; rajoittui lounaassa ja luoteisessa
Joonian-mereen, koillisessa Akhaiaan, idässä Arkadiaan,
etelässä Messeniaan. Maa laskee Arkadian
vuorista länteenpäin; itä- ja eteläosat ovat
vuori- ja kumpumaata, lännessä ovat
Peneios-ja Alplieios-jokien muodostamat rantatasangot.
Maakunta jakaantui muinoin 3 pääosaan:
pohjoisessa Peneioksen jokilaakso, varsinainen
Elis, etelässä siitä P i s a t i s Alpheiokseen
asti; siitä etelään Triphylia. — Vanhassa
kertomarunoudessa esiintyvät asukkaina
etupäässä epeiolaiset. Historiallisena aikana
oiivat mahtavimpana heimona eeli Iäiset
(oman murteensa mukaan vai ei oi), jotka
muistotarinan mukaan olivat doorilaisen
vaelluksen yhteydessä maahan siirtyneitä aitolialaisia.
Eeliläiset, joiden varsinaisena asumuspaikkana
oli n. s. varsinainen Elis, laskivat vähitellen
koko maakunnan valtansa alle. — Maakunnan
tärkein paikka oli Olympian pyhä alue
(Al-pheioksen ja siihen laskevan Kladeos-puron
muodostamassa kulmassa). Olympia (ks. t.) oli
alkuaan pisalaisten hallussa, mutta pitkällisten
taistelujen jälkeen se 6:nnen vuosis. alkupuolella
joutui eeliläisten haltuun. — Eeliläiset elivät
enimmäkseen avonaisissa maakylissä ja jäivät
jossakin määrin syrjään suurista historiallisista

tapauksista. — E:n kielimurre liittyi lähimmin
luoteiskreikkalaisiin murteisiin, mutta siinä oli
myös yhtäläisyyksiä Arkadian ja Lakonian
murteiden kanssa.

Elisa /-£’-/ (hepr.), israelilainen profeetta,
Elian oppilas ja palvelija. Jatkaen opettajansa
tointa E. sai aikaan Jehun voitelun Israelin
kuninkaaksi, jotta hän hävittäisi Ahabin perheen
ja Baalin papit (2 Kun. 9 seur.). Raamatun
kertomukset E:sta johtuvat eri lähteistä ja eri
ajoilta ja ovat enimmäkseen ihan tarumaiset.
Niillä ei ole muuta yhteyttä kuin että liittyvät
E:n persoonaan. Niinkuin Elialla E:llakin
nähtävästi oli suuri voima vaikuttaa aikalaisiinsa,
mutta moraalisessa suhteessa E. ei ollut
opettajansa vertainen. K. T-t.

Elisabet (1533-1603), Englannin kuningatar
1558-1603, Henrik VIII:n ja Anna Boleynin
tytär, viimeinen Tudo-rin sukuinen Englannin hallitsija. E.
sai
huolellisen kasvatuksen ja
oppi useita

kieliä.
Mutta
hänen nuoruutensa
aika oli
iloton ja
hänen vapautensa ja

henkensä
olivat
ennen hänen valtaan-pääsyänsä monasti vaarassa.
E:n asema oli tukala varsinkin hänen
sisarpuolensa katolisen Marian hallitessa, joka epäili
häntä salavelikeilyistä; erään hänen hyväkseen
(1554) tehdyn kapinayrityksen johdosta hän oli
jonkun aikaa vangittuna Towerissa ja sieltä
päästyäänkin vielä tarkan valvonnan alaisena.
Tällaisissa oloissa hän oppi itsensähillitsemisen, mutta
myöskin teeskentelemisen taidon. Kun E. Marian
kuoltua (1558) nousi Englannin valtaistuimelle,
oli hänen ennen kaikkea asetuttava varmalle
kannalle ajan suuressa uskonnollisessa
kysymyksessä. Mitään lujaa uskonnollista
vakaumusta hänellä ei ollut; katolisuus hierarkkisine
järjestelmineen ja komeine juhlamenoineen ehkä
sittenkin parhaiten vastasi hänen luontaisia
taipumuksiaan. Mutta paavinvaltaa hän ei tahtonut
tunnustaa, ja sitä paitsi jo se seikka, että
katoliset eivät tunnustaneet häntä Englannin
lailliseksi hallitsijaksi, sai hänet liittymään, vaikka
aluksi varovaisesti, uskonpuhdistukseen. Heti
hänen hallituksensa alussa (1559) saatettiin
voimaan protestanttinen jumalanpalvelusjärjestys
(uniformiteetti-akti) ja parlamentti tunnusti
hänet Englannin kirkon pääksi (suprematia-akti) ;
vähän myöhemmin (1562) hyväksyttiin
Englannin piispallisen kirkon opin ohjeiksi n. s. 39
artikkelia. Tähän järjestelyyn tyytymättömiä,
sekä jyrkkiä kalvinilaisia puritaaneja että
katolisia, vainottiin, viimemainitulta kuitenkin vasta
sen jälkeen kuin katolisuuden puolelta alkoi

Elisabet.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:21 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0335.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free