- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
625-626

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Elmblad ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

625

Elmblad—Elohopea

626

omituisessa loistossaan. Etevin kaikista E:n
temppeleistä on brahmalainen Kailasa. Kallioon
hakattu temppeli jakaantuu kolmeen pääosaan:
esihalliin, jonka pituus on 42 m, leveys 27 m,
halliin, joka on 75 m pitkä ja 45 m leveä ja
jonka kattoa kannattaa neljä pylväsriviä
suun-nattomine kivi-norsuineen, sekä varsinaiseen
— 31 m pitkään, 17 m leveään ja 5-27 m
korkeaan — temppeliin. Sen seinät ovat koristetut
lukuisilla jumalankuvilla ja kirjoituksilla.
Tu-hr.nnet 3-4 m korkeat oudonmuotoiset
kuvapatsaat, sfinksit, obeliskit j. n. e. kohottavat tuon
intialaisen taiteen luoman pyhätön omituista
vaikutusta. E. E. K.

Elmblad /-»-/, Johannes Vilhelm
Samuel (s. 1853). ruots. oopperalaulaja;
opiskeltuaan laulua Berliinissä 1874-8 Stockhausenin
johdolla hän esiintyi konsertti- ja
oopperalaulajana Ameriikassa, Austraaliassa ja useissa
Euroopan maissa. Baireuthin juhlanäytännöissä
hän on monesti esittänyt tärkeitä basso-osia.
Vv. 1897-1902 hän toimi kotimaassaan,
Tukholman oopperan laulajana ja näyttämöohjaajana,
sekä senjälkeen taas ulkomailla monessa eri
paikassa samoissa tehtävissä, viimeksi (v:sta 1906)
Leipzigissä. I. K.

Elmgren [-é-], Sven Gabriel (1817-97),
suom. tiedemies, synt. Paraisissa, tuli maisteriksi

1840, vakin.
amanuenssiksi yliopiston
kirjastoon 1848 ja vara-

kirjastonhoitajaksi
1862, josta virasta
1891 otti eron. Siis
ulkonaisesti
vaatimaton elämänura. E:llä
on kuitenkin sangen
huomattava sija viime
vuosisadalla
1840-luvulta alkaneessa
isänmaallisessa
sivistystyössämme. E. oli
ensimäisiä Snellmanin
siihen innostamasta
nuoresta polvesta. Jo
1845 hän
Foster-ländskt albumissa
julkaisi kirjoituksen suomalaisen ja
ruotsalaisen sivistyksen suhteesta toisiinsa ja kehoitti
sivistynyttä nuorisoa tekemään suomen kielen
äidinkielekseen. Vv. 1845-47 hän oli
„Helsing-fors Morgonblad"in toimittajana. Kun Snellman
olojen pakosta siirtyi Kuopioon, uskoi hän
„Litteraturbladet"in toimittamisen E:lle, joka
sitä kunnialla hoiti viisi vuotta (1850-54). E:n
varsinaisena tutkimusalana oli Suomen
kirjallisuudenhistoria ja historia. Hänen teoksiansa
tältä alalta ovat työläs ja tärkeä ,,öfversigt af
Finlands litteratur ifrån år 1542 tili 1863" (ilm.
kahtena väitöskirjana 1861 ja 1865), useita
elämäkertoja, kuten Agricolan, Juustenin,
Skyt-ten, Sorolaisen y. m., teoksessa ,,Finlands
minnes-värde män", ,,Finska efämerider" (1854, uusi
suomenkielinen laitos „Suomalaisia
päivätapahtumia" 1895), „Nädendals klosterruiner" (1863),
y. m. Samoin hän toimitti painoon Porthanin
valitut teokset „Opera selecta" (5 osaa, 1859-73)
ja Wallinin „Reseanteckningar från Orienten"
(4 osaa, 1864-66). Suomal. kirjall. seuran toi-

mintaan E. otti uutterasti osaa, ollen 15 vuotta
(1846-61) seuran palkattomana sihteerinä ja
1874-81 sen varapuheenjohtajana. Hän oli
myöskin lö75 Suomen historiallisen seuran
perustajia ja julkaisi sen toimittamassa Historiallisessa
arkistossa useita kirjoituksia. K. O.

Elmira [elma’iora], kaupunki Yhdysvalloissa,
New Yorkin valtiossa, erään Susquelianna-joen
lisäjoen varrella; 35,717 as. (1904). Harjoittaa
vilkasta teollisuutta; 362 tehdaslaitosta (1900).
E:n nimi on tullut kuuluisaksi siellä olevasta
New Yorkin valtion perustamasta
pakkokasva-tuslaitoksesta ensi kertaa rikoksesta tuomituille
16-30 vuotiaille miespuolisille rikollisille, joita
ei pidetä siveellisesti rappeutuneina. Vankien
siveellistä luonnetta koetetaan vahvistaa
ruumiillisen ja henkisen työn avulla, annetaan
opetusta kouluaineissa, etevimmille myös talous- ja
oikeusopissa, etiikassa j. n. e. 1-5 vuoden
laitoksessa oloajan jälkeen vanki päästetään vapaaksi
ensin ehdollisesti puoleksi vuodeksi; menetelmän
menestystä todistaa, että n. 70 % laitoksen
asukkaista tulee kunnon kansalaisiksi. — Laitos
avattiin 1870, ja aatteen menestys on suureksi osaksi
Z. R. Brockwayn, menetelmän luojan, ansiota.
Laitokseen voidaan ottaa n. 1,600 asukasta.

Eloah [-&’-] (hepr. = arab. ilä’h > artikkelin
kanssa alläli (ks. t.) ; johto epävarma, ehkä
yhteydessä arab. aliha ,,pelätä" verbin kanssa),
jumala. Tavallisimmin esiintyy monikkomuoto
elöliim yksikön merkityksellä. K. T-t.

El-Obeid, Koillis-Afrikassa,
Kordofan-maa-kunnan pääkaupunki, n. 240 km Niilistä länteen.
Telegrafi-yhteys Khartumiin. Asukkaat ovat
neekereitä, arabialaisia ja nubialaisia. Niiden
lukumäärä oli ennen Mahdin kapinaa 35,000,
mutta on nyt paljon alentunut. Mahdin valtaan
E. joutui 1883. E. E. K.

Elodea ks. H e 1 o d e a.

Elogi (ransk. éloge < lat. ëlo’gium), ylistys,
ylistyspuhe. Roomalaisilla elogium merkitsi
m. m. hautakiviin ja kuvapatsaisiin
kaiverrettuja kirjoituksia (näitä on koottuna teoksessa
„Corpus inscriptionum latinarum", I) ;
myöhemmin se yleensä merkitsi ylistystä tai
ylistyspuhetta. Ranskal. kirjallisuudessa kehittyi
erityinen laji elogeja, joilla tarkoitettiin kuuluisien
miesten luonnekuvauksia. Tämä kirjallisuuden
laji syntyi Ludvik XIV:n aikakaudella, jolloin
Akatemiassa tuli tavaksi ,,elogin" muodossa
kunnioittaa edeltäjän muistoa. Elogi-kokoelman
julkaisi Fontenelle (1731, 2 n.) ja Cuvier (,,Recueil
deloges historiques", 1819). [Thomas, ,.Essai
sur les Éloges" (1812, 2 n.).] J. E-l.

Elohiiri, ihonalaisissa lihaksissa nopeasti
tapahtuvien lyhykäisten supistumisien aiheuttamat,
ihossa huomattavat värähdykset. Ilmiö on
kokonaan merkityksetön. M. O-B.

Elohopea (lat. arge’ntum vivum = elävä hopea ;
kreik. hydra’rgyros = vesihopea), kem. merkki
ITg, on ainoa tavallisessa lämmössä nestemäinen
metalli. Herkkäliikkeisyytensä takia nimitettiin
sitä ennen myöskin merkuriksi, mikä nimi
on säilynyt sen suolojen nimityksissä. E.
esiintyy luonnossa osaksi vapaana, osaksi
yhdistyksissä; tärkeimmät niistä ovat sinooperi
(rikki-yhdistys) ja elohopeasarvimalmi (klooriyhdistys).
E. valmistetaan sinooperista, joko pasuttamalla,
jolloin rikki palaa ja e. tulee vapaaksi, tai tislaa-

S. G. Elmgren.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0339.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free