Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Elmblad ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
627
Elohopeajodid
i—Elongatsioni
628
maila kalkin tai raudan kanssa. Tärkeimmät
elo-hopeakaivokset Euroopassa ovat Altnadenissa
Espanjassa ja Idriassa Krainissa; muita
löytöpaikkoja on Venäjällä, Italiassa ja Kaliforniassa.
Vuotuinen e.-tuotanto on noin 5 milj. kiloa.
Kaupassa oleva e. ei ole aivan puhdasta, vaan
sisältää vähäsen muita metalleja, joista sen voi
erottaa tislaamalla.
E. muuttuu kiinteäksi —37,5°:ssa, kiehumap.
357°, om.-p. 13,59, atomip. 198,5. E. hapettuu
ilmassa vasta 300°:n lämmössä, liukenee
typpihappoon ja kuumaan rikkihappoon, yhtyy
helposti muihin metalleihin amalgameiksi
(ks. t.). E:ta käytetään lämpömittareihin,
ilma-puntareihin ja muihin fysikaalisiin koneisiin,
kultaa ja hopeata malmeista erotettaessa,
peili-lasin valmistukseen, sekä useihin, etenkin
lääketieteessä käytettyihin valmisteihin. E:n
höyryt ja liukenevat suolat ovat hyvin myrkyllisiä.
— E. muodostaa kaksi sarjaa yhdistyksiä,
oksi-d u 1 i- 1. merkuroyhdistyksiä ja
oksidi- 1. m e r k u r i y h d i s t y k s i ä. E.-o
k-s i d u 1 i, IIg20, on musta, e.-o k s i d i, HgO,
keltainen tai punainen pulveri. E.-k loruuri
(merkurokloridi, k a 1 o m e 1 i), HgaCl2, valkoinen,
veteen liukenematon. E.-k 1 o r i d i
(merkuriklo-ridi, sublimaatti), HgCl2, väritön, veteen
liukeneva, syntyy kuumentamalla e.-sulfaattia ja
klornatriumia, jolloin se sublimeerautuu.
Molemmat ovat tärkeitä lääkeaineita; jälkimäinen on
myrkyllisempi ja käytetään voimakkaana
antiseptisenä aineena. E. joduuria, IIg:!J2(vihreä),
e.-jodidia, HgJ2 (punainen), käytetään myös
lääkkeenä. E.-s u 1 f i d i, HgS, on saostettuna
liuoksista musta ja amorfinen; muuttuu
kuumentaessa kiteiseksi ja punaiseksi (sinooperi).
Edv. Hj.
Elohopeajodidi ja -joduuri ks. Elohopea.
Elohopeakloridi ja -kloruuri ks. E 1 o h o p e a.
Eloliopealejeeringit ks. A m a 1 g a m i.
Eloliopeamyrkytys aiheutuu niin hyvin
elo-hopeavalmisteiden liiallisesta käyttämisestä
lääkkeinä kuin myöskin niitten varomattomasta
käsittelemisestä esim. elohopealämpömittareita
valmistettaessa. Huolimatta siitä, missä muodossa
ja mitä tietä elohopea joutuu ruumiiseen,
Hinautuu sen myrkyllinen vaikutus erityisenä
suu-tautina: ikenien limakalvo käy tautiseksi;
ilmestyy märkiviä haavoja, jotka levittävät ilkeää
hajua suusta; jos myrkytys pääsee pitemmälle
kehittymään. käyvät hampaat aroiksi ja leukaluun
luupinta tulehtuu; lopulta voi kuolemakin olla
myrkytyksen seurauksena. Näiden
taudinmerk-kien lisäksi synnyttävät toiset
elohopeavalmis-teet vielä muita taudinilmiöitä; niinpä esim.
sublimaatti aikaansaa veristä ripulia.
Myrkytyksen synnyttämän tilan korjaamiseksi on
luopuminen mainittujen aineitten käyttämisestä ja
käsittelemisestä sekä kaikinpuolinen terveyden
mukainen elantotapa välttämätön. M. O-B.
Elohopeaoksidi ja
elohopeaoksidiyhdistyk-set ks. Elohopea.
Eloliopeaoksiduli ja
elohopeaoksiduliyhdis-tykset ks. Elohopea.
Elohopeasalva (unguentum liydrargyri
cine-rcitmj 1. harmaa-salva, sisältää 1 osan elohopeaa
ja 2 osaa ihraa ja talia; käytetään etupäässä
syfilistaudin voitelu-hoidossa. M. O-B.
Elohopeasarvimalmi 1. luonnollinen
k a 1 o m e 1 i tavataan kellertävinä
pikku-kiteinä Almadenin, Idrian y. m.
eloliopeakaivok-sissa. P. E.
Elohopeasulfidi ks. Elohopea.
Elohopeavalmisteet 1. preparaatit,
käytetään lääkkeinä, useammanlaatuisina
kemiallisina yhdistyksinä ja eri tavoilla, varsinkin
syfilis-taudin hoidossa. M. O-B.
Elohursti, karkeasta, mutta tiiviistä
säkki-kankaasta tehty iso peitto (noin 2 X 3 m), jonka
päällä viljan alkuperäinen tuulessa
puhdistaminen (tuuletus) toimitetaan. Käytetään myöskin
karisevien jyvien kokoamiseen viljaa aumatessa
tai latoon ajaessa. U. B.
Elojuhla, kristillisen kirkon vanhojen
pakanallisten uhrijuhlien (esim. kreikkal.
Demeter-juhlan) sijalle asettama elonkiitosjuhla, jota
vieläkin paikoin vieteään, tavallisesti Mikkelin
jälkeisenä sunnuntaina.
Elokuu, meidän ajanlaskussamme vuoden 8:s,
muinaisroomalaisessa 6:s kuukausi, 31 päivää.
Päivän pituus on Helsingissä kuun alussa 163/,
ja lopussa 14 1/4 tuntia, Oulussa vast. 181/» ja 14 */i
tuntia. Ilman lämpötila on keskimäärin
etelärannikolla n. 15°, Oulun seuduilla n 13° ja
Inarissa n. 10°. Sademäärä on, muutamia
paikkakuntia lukuunottamatta suurempi kuin missään
muussa kuussa, keskimäärin noin 70-90 mm.
Ukkosilmat ovat vielä tässä kuussa hyvin yleiset
(meillä keskimäärä 3 kutakin paikkakuntaa
kohti). Myrskyt ja kovat tuulet ovat jo hiukan
lukuisammat kuin edellisinä kesäkuukausina.
V. V. K.
Elollisaisti (vitaaliaisti) 1.
yleis-aisti, ihmisen (ja eläimen) kyky aistia oman
ruumiinsa sisällisiä tiloja (vrt. Aisti).
Hermosäikeiden välityksellä, joita leviää ruumiin
kaikkiin osiin, ihminen saa lukuisia, mutta
enimmäkseen hämäriä aistimuksia monista prosesseista,
jotka tapahtuvat hänen omassa ruumiissaan,
niinkuin esim. veren kiertokulusta ruumiin eri
osissa, lihaksien jännitystilasta, niiden
virkeydestä ja väsymyksestä, nivelien liikkeistä,
asennosta ja jännitystilasta, nälästä ja janosta j. n. e.
Tämän hermotoiminnan kiihottimina ovat
hermoja ympäröivissä ruumiin kudoksissa
tapahtuvat kemialliset muutokset, lämpötilan
kohoomi-nen ja aleneminen, y. m. Näitä monenlaisia
aistimuksia me enimmäkseen emme voi selvästi
erottaa toisistaan, vaan ne sulautuvat
kokonais-tuntemukseksi, joka tulee tajuntaan yleisenä
,,e 1 o n t u n t e m u k s e n a" eli
,,yleistuntemuk-sena" (cocvaesthesis, Vitalempfindung,
Gemcin-cmpfivduvg), s. o. yleisenä, epämääräisenä
tietoisuutena oman ruumiin olosta ja siinä
tapahtuvasta elämänjuoksusta, sekä vielä selvemmin
yleisenä hyvänolon tai pahanolon tunteena,
yleisenä elollisti! nteena eli elontunteena
(Lebensgefiilil, Gemeingefiihl), joka voimakkaasti
painaa leimansa ihmisen mielialaan ja koko
tunne-elämään. A. Gr.
Elollistunne ks. Elollisaisti.
Elongatsioni (mlat. ëlovgä’tio -
loitontaminen), kiertotähden ja auringon välinen
näkökulma, taikka näiden taivaankappalten välinen
isoympyränkään taivaalla. Auringon ja maan
välisten kiertotähtien e. ei voi kasvaa määrättyä
rajaa suuremmaksi, nim. Merkuriuksen 28° ja
Venuksen 48°. (V. V. K.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
