Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Elonmerkki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
629
Elonmerkki—Elsass-Lothringen
630
Elonmerkki, ilmaus, josta voi päättää että
joku on hengissä, ks. V a 1 e k u o 1 e m a.
Myöskin käsitetään e:llä sellaista merkkiä, joka
todistaa, että esim. kuolleena tavattu sikiö on
elävänä syntynyt. Tällainen merkki on m. m. se
että sikiön keuhkot tahi irtileikattu osa niistä
kelluu veden pinnalla, mikä todistaa, että sikiö
ennen kuolemaansa on vetänyt ilmaa
keuhkoihinsa, s. o. että se on hengittänyt ja siis elänyt
äitinsä ruumiin ulkopuolella. Kuolleena
syntyneen sikiön keuhkot, jotka eivät sisällä ilmaa,
painuvat veteen pantuina pohjaan. M. O-B.
Elontunne ks. E 1 o 11 i s a i s t i.
Eloquentia [clokvè’n-J (lat.), kaunopuheisuus,
puhetaito. Eloquentia? professor,
roomalaisen kaunopuheisuuden 1. latinan kielen
professori ; eloquentiæ et poeseos
professor, roomalaisen kaunopuheisuuden ja
runouden 1. latinan kielen ja kirjallisuuden professori.
El-Riad ks. E r-R i a d.
El-Rif ks. E r-R i f.
Elsass (uuslat. Aisatta, ransk. Alsace), nyk.
Saksan ,,valtiomaan" E 1 s a s s-L
othringe-n i n (ks. t.) itäosa, 8,292 km®, 1,198,774 as. (1905),
joista suurin osa katolilaisia (72,8 %) ja saksaa
puhuvia: ranskaa puhuvia vain 1-2% maan
väestöstä. Väentiheys 144 km2:llä. E. rajoittuu
pohjoisessa Rheinpfalziin, idässä Badeniin, josta
Rein-joki sen erottaa, etelässä Sveitsiin ja
Ranskaan, ja lännessä viimemainittuun maahan,
jota vastaan raja käy Vogeesien pääharjannetta
pitkin, sekä Lothringeniin. — Historia v:een
1871. E:n asema rajamaana on vaikuttanut,
että se aina on ollut mahtavien, keskenään
vihamielisten naapurien kiistan esineenä. Maan
vanhimmat asukkaat olivat kelttiläisiä, joihin
sekaantui germaanilaisia aineksia. Cæsar liitti
sen Rooman valtakuntaan, mutta alkaen 3:nnesta
vuosis. j. Kr. germaanilaiset alemannit tekivät
hyökkäyksiään maahan ja pääsivät vihdoin sen
herroiksi (400-luvun alussa). Heidät voittivat
vuorostaan frankit 496; he levittivät maahan
kristinuskoa, joka kyllä jo aikaisemmin oli sinne
tuotu. E:n nimi syntyi frankkilais-aikana, se
merkitsee vieraitten (,,elisassien") maa.
Frankki-laista valtakuntaa jaettaessa Verdunin
sovinnossa 843 E. joutui Lotharille, mutta liitettiin
870 Saksaan ja kuului senjälkeen Schwabeniu
herttuakuntaan, jonka hallitsijoilla oli myös E:n
herttuan arvo. 1200-luvulta alkaen E. hajosi
moneksi pieneksi alueeksi; mahtavimpia
vasalleja oli täällä Habsburg-suku. Kaupungeista oli
tärkein Strassburg; pienemmät kaupungit
yhtyivät 1300-luvulla keskinäiseen liittoon.
Keskiajan lopulla oli sivistys tässä rikkaassa
maakunnassa jo korkealle kohonnut, mistä nimet
sellaiset kuin Eckhart, Tauler, Gutenberg ja
Seb. Brant y. m. ovat todistuksena. E. liittyi
myös innokkaasti uskonpuhdistukseen.
Strassburg v. 1529, ja tämä kaupunki otti myöhemmin
osaa evankeliseen unioniin ja Heilbronnin
liittoon. — Jo keskiajan lopusta alkaen Ranskan
hallitsijat olivat tehneet yrityksiä E:n
anastamiseksi, siten laajentaakseen valtakuntansa
rajoja Rein-jokeen saakka. Tätä myös
Richelieu^ politiikka tavoitti 30-vuotisen sodan aikana,
ja kun Weimarin herttua Bernhard, joka
Nörd-lingenin tappion jälkeen oli mennyt Ranskan
palvelukseen, kuoli 1639, piti Ranska ominaan
hänen valloituksensa E:ssa, sekä sai
vahvistuksen omistusoikeudelleen Westfalin
rauhassa 1648, missä keisari luovutti
Habsburg-suvun alueet E:ssa Ranskalle. Ludvik XIV
jatkoi samaa politiikkaa: n. s. reunionikamarien
päätösten nojalla hän väkivaltaisesti anasti
melkein koko jäljelläolevan osan E:ia, Strassburgin
16S1. Keisarin täytyi pakosta antaa tähän
suostumuksensa Regensburgin välirauhassa 1684.
Aina Ranskan vallankumoukseen saakka E:n
erikoisoikeudet kuitenkin yleensä säilytettiin,
mutta vallankumous teki niistäkin lopun.
1600-ja 1700-luvulla E:n ranskalaistuminen ei vielä
ollut suurestikaan edistynyt; 1800-luvulla sen
sijaan sivistyneet säädyt jo alkoivat
ranskankieltä käyttää; maalaisväestö pysyi kuitenkin
saksalaisena. Taloudellisessa suhteessa oli
yhdistys Ranskaan ollut maalle eduksi. — Vv.
1870-71 sodan kautta E. riistettiin Ranskalta.
Frankfurtin rauhanteossa 1871 tämä valtio luopui
koko E:sta, paitsi Belfortin linnoituksesta
ympäristöineen, ja E. yhdistettiin samassa sodassa
valloitettuun Itä-Lotliringeniin Saksan
„valta-kunnaumaaksi" E.-Lothringeniksi. G. R.
Elsass-Lothringen, Saksan keisarikunnan
välittömän hallituksen alainen „valtiomaa",
Saksan lounaisin osa, 14,518 km2, 1,814,564 as.
(1905), 1. 125 km2:llä; tästä Lothringenin osalle
tulee 6,226 km2 ja 615,790 as., n. 99 km2:llä.
(Vastaavat luvut Elsassiin nähden ks.
E1-sass). Pohjoisessa maa rajoittuu
Luxemburgiin, Preussin Reinin-maakuntaan ja
Rheinpfalziin (Baieriin), idässä Rein-jokeen
(Badeniin), etelässä Sveitsiin ja Ranskaan, sekä
lännessä viimemainittuun maahan. E.-L. on
muodostunut luontonsa puolesta kolmesta erilaisesta
osasta: Reinin tasangosta, Vogeesien
vuorimaasta ja Lothringenin pengermaasta. Idässä
ensinmainittu muodostaa pitkin jokea 16-30 km
levyisen alueen, laajan, tulville alttiin,
vesiperäi-sen niitty- ja laidunmaan. Lähinnä jokea
kuitenkin vetiset paikat ja vanhat kuivuneet
jokiuomat ovat vallitsevina. Maa kohoaa hitaasti
länteen päin muodostaen eteläosassaan karun ja
vedestä köyhän somerikon, pohjoisessa taas
monessa paikoin saviperäisen, hedelmä- ja
vihannes-viljelykselle suotuisan maa-alueen. Lännempänä
maa muuttuu hyvin asutuksi, hedelmälliseksi
kukkulamaaksi. Tämä seutu on maan koko
länsiosan täyttävän, aina 1,423 m yi. merenp.
kohoavan vuoriseudun, Vogeesien (ks. t.)
itäinen juuri. Pohjoisessa maa taasen kuuluu
verrattain vähän hedelmälliseen, jokseenkin tasaiseen,
luoteiseen viettävään Lothringenin
pengerylän-köön. E.-L:n kautta virtaavat joet laskevat
suurimmaksi osaksi Reiniin. Tärkeimmät niistä
ovat Elsassin kautta virtaava 111 ja Lothringenin
kautta juoksevat Mosel ja Saar monine
syrjä-jokineen. Jokia yhdistävät useat tärkeät
kanavat, joista Rhöne-Rein- ja Marne-Rein-kanavat
ovat mainittavimmat. Ilmanala on meri- ja
mannerilmaston välimuoto: keskilämpö 8-10°,
sademäärä vaihtelee Vogeesien vaikutuksesta
n. 60-200 cm:iin. Vuorten itärinteet ovat
kuivimmat.
Asukasluku on muuhun Saksaan verraten
kasvanut hitaasti, vain 17 % 34 v:ssa, mutta silti
väentiheys täällä on paljoa suurempi kuin muualla
(ks. ylemp.). E.-L. on Saksan katolisin maa,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
