Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Elsner ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Eisner—Elysion
634
juuri valohämyn käsittelyllään E. vaikutti holl.
oppilaidensa, Svvanenburghin ja Lastmanin,
kautta Kembrandtiin. E:n mieliaiheita oli esim.
,,Pako Egyptiin", jota hän käsitteli sekä päivän
että kuun valossa, „Johannes Kastajan saarna",
„Emauksen tiellä" ja sisuskuvana mainittava
..Jupiter ja Mercurius Filemonin ja Bauciksen
luona". E:n piirustuksia ja radeerauksiakin on
säilynyt. Hänen taulujaan säilytetään
Dresde-nissä, Münchenissä, Berliinissä, Firenzessä y. m.
E. R-r.
Eisner, Josef (1769-1854), saks.
kapellimestari ja säveltäjä; toimi vista 1799
kapellimestarina Varsovan teatterissa; perusti siellä 1815
..säveltaiteen edistämisseuran" sekä 1816
lauluja lausuntokoulun. josta kehittyi 1821 Varsovan
konservatori. Tämä laitos suljettiin v:n 1830
kapinan vuoksi ja elvytettiin jälleen vasta E:n
kuoleman jälkeen (ks. K o n t s k i). Paitsi
monilukuisia sävellyksiään (19 oopperaa, 105
kirkko-sävellystä y. m.). E. on julkaissut pari
kirjoitelmaa puolan kielen sävelellisestä käytöstä. 7. K.
Elster. 1. Saalen lisäjoki Weisse E.
Lähteet Böömissä, se laskee Saaleen Hallen
itäpuolella, pituus 195 km. — 2. Elben lisäjoki oik.
Schwarze E., lähteet Oberlausitzissa, laskee
Elbeen, jonka kanssa myös sen keskijuoksu on
kanavalla yhdistetty, Wittenbergin yläpuolella.
Pituus 180 km. — 3. Kylpypaikka Saksissa
lähellä Böömin rajaa. Kivennäis- ja
mutakyl-pyjä; 2,084 as. (1905). E. E. K.
Elster, Johann Philipp Ludvig
Julius (s. 1854), saks. fyysikko, v:sta 1881
yliopettaja Wolfenbüttelin (Braunschweigissa)
hert-tuallisessa lukiossa, professori, yhdessä
virka-toverinsa H. Geitelin kanssa tehnyt m. m.
muutaman ilmasähköä koskevan huomattavan
keksinnön, uim. että ilma sisältää aina
radioaktiivista iltnalajia, minkä on sittemmin huomattu
olevan radiumemanatsionia. (V. V. K.)
Elster, Ludvig (s. 1856), saks.
taloustieteilijä, oli 1887-97 professorina Breslaussa, v:sta
1897 esittelevä neuvos Preussin
kultusministe-riössä; yhdessä Conradin, Lexisin ja Loeningin
kanssa julkaissut laajan valtiotieteellisen
käsikirjan „Ilandwörterbuch der
Staatswissenschaf-ten" (ens. painos 1889-94) ; yksinään julkaissut
pienemmän samantapaisen teoksen ,,Wörterbucli
der Volkswirtschaft" (ens. painos 1898). J. F.
Eltaantuminen (härskiintyminen),
kemiallinen hajoamisilmiö, joka tapahtuu voissa
ja muissa rasvoissa, kun niitä epäpuhtaassa
muodossa säilytetään ilmassa. Tällöin niissä syntyy
vapaita, haihtuvia rasvahappoja, joiden kautta
ne saavat epämieluisan hajun ja maun. Saman
ilmiön saa aikaan ricinus-siemenissä oleva
ent-symi, lipaasi, kun se vaikuttaa rasvoihin ja on
e:ta siis pidettävä käymisilmiönä. Vapaat
rasvahapot voidaan poistaa soodaliuoksella. Edv. Uj.
Elton (Alton 1. J alton nor =
„kulta-järvi"), suolajärvi Kaakkois-Venäjällä
Astrakaa-nin kuvernementissa, 205 km1, 13 m merenp. alla.
Järvestä, jonka pohjan peittää mahtava
suola-kerros, saadaan runsaasti suolaa (vv. 1747-1862:
31 milj. kg). (V. v. F.)
Elukubratsioni (lat. ëlücubrä’re = tehdä
yötyötä), yötyö, työllä vaivalla suoritettu
opinnäyte.
Elul /-«’-/ (hepr. < ass. alülu > aram. ilülä
> arab. ailül), juutalaisilla kirkkovuoden 6:s
ja porvarillisen 12:s kuukausi, joka vastaa
elokuun loppua ja syyskuun alkua. K. T-t.
Elusidatsionisopimus (mlat. ëZwcidäVe =
valaista, < lat. ëlücë’re = loistaa). Ruotsin
historiassa ovat huomattavat elusidatsionit, joilla
ymmärretään niitä lisäselityksiä, mitkä Alankomaat
tahtoivat saada liitetyiksi Ruotsin kanssa 1656
tekemäänsä Elbingin sopimukseen, joka
Alankomaiden mielestä ei ollut kyllin edullinen sen
Itämeren kaupalle. Näistä liitteistä sovittiin
lopullisesti 1659. [E. Fries, „Sveriges oeh
Nederlän-dernas diplomatiska förbindelser under Karl X
Gustafs regering".] G. R.
Ely [iii], kaivoskaupunki Minnesotan valtiossa
Yhdysvalloissa, perust. 1889, sittenkuin kapteeni
Benzelly oli edellisenä v. avannut siellä
rauta-kaivannot. Ensimäiset suomal. asukkaat tulivat
Benzellyn mukana. Nyk. suomalaisia n.
1,000-1,500; enimmät työskentelevät kaivannoissa,
joitakuita myös liikealoilla ja käsityöläisinä.
Enin osa 1. yli 300 E:n taloista suomalaisten
omia. Kirkkoja on heillä kaksi, luterilainen ja
itsenäinen. Suomi-synodiin
kuuluvalla seurakunnalla ei
ole kirkkoa. — E:n lähellä,
noin 4:n mailin päässä, on
Windon, jonka kahdessa
sahassa työskentelee noin
500 suomalaista. W. P.
Eiymus arenarius, r a
n-t a v e h n ä, korkea heinä,
joka kasvaa hiekkaisilla
meren-, harvoin myös
järvenrannoilla. Koko kasvi
valkeanharmaa, korsi
karkea, sitkeä, lehdet aluksi
litteitä, myöhemmin
kouru-maisesti kokoon kiertyneitä,
pistäväkärkisiä. Juurakko
pitkä laajalti rönsyilevä.
Istutetaan lentohiekan
kännittä jäksi. (J. A. W.)
Elysée-palatsi [elizë’-], Pariisissa, Rue du
Faubourg-S:t-Honoren varrella; rakennettu 1718.
Oltuaan useilla omistajilla se joutui
vallankumouksen aikana valtiolle, kuuluen sittemmin
Muraflle, Napoleon I:lle sekä Berry’n herttualle.
Ludvik Filipin ja toisen keisarikunnan aikana
se oli vieraitten ruhtinasten asuntona. V:sta
1873 E. on ollut tasavallan presidentin asuntona,
samoinkuin 1848-51. E. E. K.
Elysion [ëly’-] oikeastaan Elysion pedion
(elysolain^n kenttä; nimeä on selitetty =
„Saa-pumuksen kenttä"), kreik. tarustossa onnela,
jossa autuaat kuolemattomina viettävät
surutonta elämää. Vanhan sankarieepoksen mukaan
se sijaitsi kaukana maan äärillä, Okeanoksen
(maailmanvirran) rannoilla; sinne oli kuolemaa
kärsimättä joutuva Menelaos, siksi että hän oli
Zeuksen vävy; yleensäkin sinne ajateltiin
joutuvan vain erityisesti armoitettuja, läheisissä
väleissä jumalien kanssa olevia henkilöitä. E:n
toisintona esiintyvät autuaitten saaret;
Ilesiodoksen mukaan sankariajan ihmispolven
urhoista toiset kuolivat suuriin sotiin, toiset
Zeus siirsi Okeanoksen äärille, autuaitten
saarille. Orphilais-pythagoralaisissa piireissä
haudantakaisen onnelan aatteeseen liittyi oppi liy-
Elymus.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
