- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
641-642

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Eläinmaantiede ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

641

Eläinmaantiede 644

kuin Hippokrates ja Aristoteles ihmisruumiin
leikkelemistä vastaan vallitsevan
ennakkoluuloi-suuden vuoksi olivat kehottaneet hankkimaan
ihmiseen nähden tarpeellisia tietoja avaamalla
kuolleita eläimiä. Mutta vasta roomalaisilla oii
varsinaisia eläinlääkäreitä, joiden joukossa
Kristuksen syntymän aikaan oli useita eteviä ja
suuressa arvossa pidettyjä. Näistä oli kuuluisin
eläinlääket. kirjailija C oi u m el la (l:sellä
vuosis. j. Kr.), mainittakoon myös Apsyrtus
(n. 320 j. Kr.), Vegetius (n. 500 j. Kr.).
Keskiajalla Jordan us Ruff u-s (1212-50),
keisari Fredrik II:sen hevoslääkäri,
Laurentius Kusiusy. m. eivät jaksaneet kohottaa
eläinlääketiedettä lääketieteen tasalle, jonka
Paracelsus (1493-1541) oli vienyt pitkän
askeleen eteenpäin. Pitkän seisauskauden
jälkeen it. Carlo Ruini vihdoin (1598) julkaisi
käänteentekevän teoksensa hevosen anatomiasta
(,,Dell’ anatomia e dell’ infirmita dell’ cavallo"),
mikä teos levisi myös saksaksi, englanniksi ja
ranskaksi käännettynä. Eläinlääketaito jäi
kuitenkin yhä alkuperäiselle kannalleen, ollen
voimaton 17-18:nnella vuosisadalla Euroopassa useiu
ilmaantuneita tuhoisia eläinkulkutauteja vastaan.
Nämä eläinrutot antoivat puolestaan aihetta
eläinlääkäri-korkeakoulujen ja siten varsinaisen
eläinlääketieteen perustamiseen. Ensimäiset
eläinlääketieteelliset opistot perustettiin Lyon’iin
i v. 1762), Alforfiin lähellä Pariisia (v. 176-5)
ja Kööpenhaminaan (v. 1773). Tämän jälkeen
on perustettu itsenäisiä
eläinlääkäri-korkeakou-luja talli eläinlääketiedekuntia yliopistoihin
melkein kaikissa maissa, ja erittäinkin viimeisten
vuosikymmenien väsymätön työ on kohottanut
eläinlääketieteen ennen kuulumattoman korkealle,
niin että sitä nyt useimmissa maissa pidetään
tasa-arvoisena lääketieteen kanssa. — Suomessa
herätti kysymyksen eläinlääkäriopiston
perustamisesta collegium medicum, jonka esitys
hyväksyttiin v. 1824. Laitoksesta ei kuitenkaan tullut
mitään, koska ei kukaan ollut halukas
kehittäy-tymään opettajaksi siihen, ja v. 1838 määrättiin,
että tätä varten myönnetyt varat olivat
käytettävät matka-apurahoiksi henkilöille, jotka
Ulkolaisissa oppilaitoksissa halusivat valmistua
eläinlääkäreiksi. Näitä nykyään melkoisesti
lisättyjä apurahoja annetaan vieläkin vuotuisesti.
— Viimeisinä 10 vuotena on jälleen ollut
kysymys eläinlääkärien kehittämisestä omassa maassa,
mutta tätä varten asetettujen komiteain
mietinnöt eivät ole johtaneet mihinkään tulokseen.
Eläinlääkäreiksi pyrkivät saavat yllä edelleen
opiskella muiden maiden korkeakouluissa ja maan
useimmat eläinlääkärit ovat saaneet
ammatti-•sivistyksensä Tukholman, Kööpenhaminan,
Dresdenin tahi Hannoverin korkeakouluissa. —
Ensimäiset eläinlääkärinsä (3 kpl.) sai maa v. 1S43
ja lähimpinä jälkivuosina lisättiin luku yhdeksi
joka lääniä kohden.
Läänineläinlääkärien lukua lisättiin yhä edelleen ja oli niitä 53
v. 1906, jolloin näitä valtion palkkaamia
eläinlääkärejä ruvettiin nimittämään
piirieläinlääkäreiksi. Tammikuun 1 p:stä 1910 on
vielä tullut lisäksi Suojärven piiri.
Lääkintöhallituksessa on v:sta 1868 toiminut eläinlääkäri,
joka v:sta 1897 esittää alaansa kuuluvat asiat.
Kun mainittu hallitus v. 1903 uudestaan
järjestettiin, siirtyivät nämä tehtävät
eläinlääketie-21. II. Painettu 3% 10.

teellisen osaston asessorille. Hänellä on nykyään
vielä kaksi konsulenttia kotieläintuberkuloosin
ehkäisemistä varten.
Kunnaneläinlääkärien ohjesääntö on v:lta 1904. Täten
valmistettiin kunnille tilaisuus valtioavun saantiin
eläinlääkärien palkkaamiseksi, ja useat kunnat ovat
sittemmin käyttäneet tätä hyväkseen. —- V:sta
1882 oli olemassa valtioapua nauttiva
eläin-välskärikoulu Helsingissä, joka lakkasi
olemasta 1892, sitten kuin oli opittu
huomaamaan, ettei maalle näistä välskäreistä hyötyä
ollutkaan. A. H r.

Eläinmaantiede, tiede, jonka tehtävänä on
selvittää eläinten leviämistä maapallon pinnalla,
tähän leviämiseen vaikuttavia syitä sekä
maapallon eri osien eläimistöjen historiaa. Se on
yhtä tärkeä maantieteelle kuin eläintieteelle.

Kaikkialla maapallon pinnalla tapaamme
eläimiä. Niitä on hiekkaerämaissakin, alppien
jäätiköillä ja napaseuduissa, merien pinnalla ja niiden
suurimmissa syvyyksissä, myös maapalloa
ympäröivässä ilmakehässä. Eläimistön laatu
vaihtelee enemmän tai vähemmän maasta maahan;
onhan tavallista että hyvin läheistenkin maiden
eläimistöt usein melkoisesti eroavat toisistansa.
Voi sanoa, että kullakin alueella on oma
eläimistönsä 1. faunansa. Toiset eläimet ovat
laajalle levinneitä tai yleismaailmallisiakin (rolta,
lukuisat pienet makeanveden elimistöt), toiset
taas esiintyvät vain määrätyssä ilmastossa tai
aivan ahtailla aloilla, esim. jollakulla valtameren
saarella tai jonkun vuoren laaksossa j. n. e.

Eläinten maantieteelliseen leviämiseen
vaikuttavat monet seikat, ensi sijassa sen maanosan
geologinen entisyys, jossa ne nyt tavataan, lisäksi
ilmaston laatu ennen ja nyt, maaperä, kasvisto,
eläinten keskinäiset vuorosuhteet, ravinto,
mukautumiskyky, sikiämiselidot, levenemiskeinot
y. m. Joka maan eläimistö on niinmuodoin tulos
useista erilaisista vaikuttimista ja tulee sitä
paremmin ymmärrettäväksi, mikäli voimme
seurata maan geologisia ja paleontologisia
vaiheita ja saada tietoa sen kivettymä-eläimistöstä.
Eläinmaantieteellisiä vaikuttimia silmällä pitäen
on koetettu jakaa maapallo useihin alueisiin,
joilla on ominainen eläimistönsä tai joille ainakin
määrätyt eläimet antavat leiman.
Aluejaotuksissa on etupäässä otettu huomioon nisäkkäät ja
linnut. Tavallisesti erotetaan Sclaterin ja
Wallacen mukaan 6 suurta
eläinmaantieteellistä aluetta: palearktinen,
etiopialainen, intialainen, austraalialainen, nearktinen
ja neotrooppinen alue, usein vielä arktinen ja
antarktinen alue.

1. Palearktinen alue on erinomaisen iso
käsittäen suurimman osan vanhaa maailmaa:
Euroopan ja Aasian kylmät ja lauhkeat osat
(m. m. Suomen, jonka eläimistöstä ks. Suomi)
sekä Afrikan pohjois-osan. Alue rajoittuu
useihin muihin eläinmaantieteellisiin alueisiin ja
käsittää hyvin erilaisia ilmastoja. Alueen
edustavia eläimiä ovat lukuisat hirvet, nautaeläimet,
vuohet, lampaat, gemsi, myskihirvi, kameli,
aro-aasi, maakarhu, mäyrä, linnuista kertut
(Sylviidae), tiaiset ja useat kanalinnut.

2. E t i o j) i a 1 a i n e n alue käsittää koko
Afrikan Saharasta etelään ja Etelä-Arabian.
Monet heimot ovat aivan omituiset tälle alueelle
niinkuin virtahevot, sirahvit (myös vasta kek-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/2/0347.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free