Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Eläinmagnetismi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
645
Eiäinmagnetismi—Eläinratavalo
mantereen molemminpuolisen eläimistön välillä.
Niinpä kapean Panaman-kannaksen
kummallakin puolella merieläimistö on hyvin erilainen ja
samoin Suezin-kannaksen kummallakin puolella.
Välimeressä ja Punaisessa-meressä ei tavata
muita yhteisiä lajeja kuin ne verrattain harvat,
jotka nykyisen Suezin-kanavan kautta ovat
päässeet siirtymään toisesta merestä toiseen.
Rannikolla, meren syvyyksissä ja ulapalla
elämänehdot ovat hyvin poikkeavat toisistaan ja
sen mukaan näissä eri alueissa tavattavat
eläimistöt osoittavat huomattavaa erilaisuutta
keskenään. Litoraalinen 1. rantaveden piiri
ulottuu vain parin sadan metrin syvyyteen, ja
siinä on eläinmuotojen rikkaus suurin, varsinkin
maan rajasta siihen syvyyteen, missä vielä
vesikasvillisuutta viihtyy. Tämä eläimistö käsittää
osaksi pohjassa ja kasveissa kiinni-istuvia, osaksi
vapaasti ryömiviä tai uiskentelevia eläimiä.
A b y s s a a 1 i n e n eli syvän-veden piiri
käsittää valtamerien suurissa pimeissä ja kylmissä
syvyyksissä (1,000-9,000 m) uiskentelevat,
ryömivät tai kiinni-istuvat eläimet. Näistä on vasta
myöhään saatu enempää tietoa, useat niistä
eroavat rantaveden piirin eläimistöstä siinä, että ne
edustavat ikivanhoja, muualla sukupuuttoon
kuolleita eläintyyppejä (esim. merililjoja).
Meren ulappapiiri käsittää n. s. pelagiset
eläimet, jotka leijailevat vapaasti vedessä seuraten
veden liikuntoa ja jotka yhteisesti tunnetaan
..planktonin" nimellä. Tähän kuuluvat lukuisat
hyytelömäiset onteloeläimet (maneetit),
lukemattomat alkueläimet, esim. kaikki radiolaarit,
monet äyriäiset, nilviäiset (eväjalkaisten, siipi
jalkaisten ja pääjalkaisten osastoista), lukuisat
kalanpoikaset y. m. Pelagiseen elämäntapaan
mukaantuneilla eläimillä on yleensä pehmeä,
lasimaisesti kirkas, hyytelömäinen ruumis ja
tavataan joko veden pinnassa tai eri
vesikerroksissa tuhansien metrien syvyyteen saakka.
Makean veden eläimistön leviämisen
määräävät yleensä samat seikat, jotka maaeläintenkin
suhteen vaikuttavat, kuten maanosan geologinen
menneisyys, ilmaston laatu y. m., kuitenkin
alimmat makeanveden eläimet, kuten alkueläimet,
rataseläimet, useat pikkuäyriäiset ovat
kosmopoliittisia, riippuen siitä että tuulet ja vesilinnut
kuljettavat niiden koteloitumisasteita,
kuorelli-sia munia tai itiöitä. [O. M. Reuter, „Piirteitä
eläinmaantieteestä"; J. G. Granö, „Piirteitä
eläinmaantieteen historiasta" (Suom. maant.
vh-dist. julkaisuja VIII, 1907-09).] K. M. L.
Eiäinmagnetismi (biomagnetismi) ks.
Animaalinen magnetismi.
Eläinmarkkinat ovat aikaan ja paikkaan
nähden edeltäpäin määrättyjä tilaisuuksia,
kotieläinten myyntiä ja ostoa varten. Myyjinä esiintyvät
etupäässä maanviljelijät sellaisilta
paikkakunnilta, missä kotieläinten kasvattaminen yli omaa
tarpeen on kannattavampaa kuin joko
maanvilje-lvstuotteiden suoranainen myynti tai eläinten
rehun muuttaminen karjantuotteiksi. Ostajiksi
saapuu etupäässä maanviljelijöitä seuduilta,
missä karjatalouden tuotteet ovat siksi kalliita,
ettei kotieläinten kasvattaminen edes omaksi
tarpeeksi kannata. Mutta paitsi näitä saapuu
eläin-markkinoille lukuisasti muita ostajia:
hevos-kauppiaita, nautakarjankauppiaita, teurastajia
v. m. välittäjiä tuottajien ja kuluttajain välillä.
Eläinmarkkinoilla on jo menneinä aikoina ollut
hyvin suuri merkitys, ja maanviljelyksen ja
kotieläinten hoidon kehittyessä toiselta puolen sekä
eläimellisten ruoka-aineitten kysynnän
lisääntyessä ja hevoskaupan vilkastuessa toiselta ne
käyvät yhä tärkeämmiksi. Armoll. Julist. 28
p:ltä maaliskuuta 1879 määrää eläinmarkkinoita
pidettäviksi: U u d e n m. 1.: Iitissä (Kausalan
kylässä), Tammisaaren kaupungissa; Hämeen
1.: Längelmäen Länkipohjan kylässä sekä Akaan
Toijalan kylässä. Tämän jälkeen julkaistujen
Armoll. Julist. kautta on muutamia
eläinmarkkinoita lakkautettu, toisia taas järjestetty, niin
että kuluvan (1910) v:n almanakassa olevan
luettelon mukaan sellaisia pidetään:
Uudellamaalla: Tammisaaressa 2, Iitissä 2. Turun
ja Porin läänissä: Porissa 2, Ikaalisissa 2,
Parkanossa 1, Viipurin läänissä:
Sortavalassa 2, Käkisalmessa 1, Kurkijoella 1,
Impilahdella 1. Jaakkimassa 1, Kouvolassa 2,
Hiito-lassa 1. Mikkelin läänissä: Pieksämäellä
1, Heinolassa 2. Kuopion läänissä:
Joensuussa 1, Iisalmessa 1, Suonnejoella 1. Vaasan
läänissä: Jyväskylässä 1, Pihtiputaalla 1.
Oulun läänissä: Puolangalla 1.
H. S-a.
Eläinoppi ks. Eläintiede.
Eläinornamentiikka ks. O r n a m e n t i i k k a.
Eläinrata, ekliptikan (ks. t.) suuntainen, 10
astetta sen molemmin puolin ulottuva vyöhyke,
missä aurinko, kuu ja vanhimmilta ajoilta
tunnetut kiertotähdet liikkuvat. E. jaetaan 12
ylitä-suureen osaan, n. s. merkkiin, joista kukin
käsittää 30° ekliptikasta ja joiden nimet
kevät-päiväntasauspisteestä itäänpäin luettuina ovat:
Oinas (V), Härkä (y), Kaksoiset (JO, K rapu
(Gp), Jalopeura (,Q,), Neitsyt (ttjj), Vaaka (£;),
Skorpioni (in.), Joutsimies {■?), Kauris
Vesimies ja Kalat (J). Nimet johtuvat
12:sta tähtikuviosta, jotka muinoin sattuivat
yhteen vastaavannimisen merkin kanssa.
Presessio-nin (ks. t.) vaikutuksesta on
kevätpäiväntasaus-piste liikkunut taaksepäin, niin etteivät enää
samannimiset tähdistöt ja merkit lankea yhteen;
Oinaan merkki vastaa siis nykyään likimmiten
kalojen tähtikuviota, Härjän merkki Oinaan
tähtikuviota j. n. e. V. V. K. (A. DJ
Eläinratavalo, heikko, vaalea valokeila, mikä
nähdään kuumissa ja eteläisemmissä lauhkeissa
maissa läntisellä taivaalla auringonlaskun
jälkeen ja idässä ennen auringonnousua.
Valokar-tion akseli lankeaa jokseenkin ekliptikaan ja se
saattaa ulottua aina 100° etäisyydelle auringosta.
Usein e. jatkuu yli koko taivaan ollen taas
vastakkaisella taivaanrannalla vahvempi.
Valovoimaltaan e. on noin linnunradan kaltainen,
kuumissa maissa vahvempikin. E:n olemuksesta
ei ole vielä päästy yksimielisyyteen.
Spektroskoopilla ja polariskoopilla tutkittuna on sen
valon huomattu olevan heijastunutta
auringonvaloa. Jones otaksuu e:n olevan kehän
avaruus-tomua, mikä ympäröi maata Saturnuksen
renkaiden tavoin. Försterin mukaan se on
jonkinlainen maata seuraava pyrstö, samanlainen kuin
pyrstötähdillä. Toisten mukaan se on linssin
muotoinen, aurinkoa ympäröivä tomusadealue
taikka aurinkoa kiertävä tomukehä, mikä
ulottuu maan etäisyydelle. E:n aurinkoon
kuuluvai-suutta voi todistaa se WolfTin tekemä huomio,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
