- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
647-648

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Eläinmagnetismi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Eläinrääkkäys—Eläintarha

«48

että e:n valokeilan keskiviiva, akseli, lankeaa
yhteen auringonekvaattorin kanssa. V. V. K.

Eläinrääkkäys rangaistiin vanhemman
oikeuden mukaan yleensä vahingontekona, s. o.
eläimen omistajaan kohdistuvana rikoksena.
Uudemmat rikoslait rankaisevat sitä yleensä tekona,
joka loukkaa yleistä siveellistä tunnetta, on
omiansa aiheuttamaan raakuutta ympäristössä
ja ennen kaikkea osoittaa sitä tekijässään. Sitä
siis ei nytkään käsitetä rikokseksi eläintä
kohtaan, koska eläin ei voi olla oikeuksien subjekti,
vaan rikokseksi yhteiskunnan oikeuspiiriä
vastaan. Suomen oikeuden mukaan rangaistaan
jokainen, ,,joka omaa tahi toisen eläintä
kohdelles-saan 011 osoittanut ilmeistä julmuutta", enintään
500 markan sakolla tai vankeudella korkeintaan
kolmeksi kuukaudeksi. Siis Suomen, kuten
useiden muidenkin maiden oikeus, ei ulota rikosta
villeihin ja muihin luonnollisessa vapaudessa
oleviin eläimiin. — Vivisektsionia (ks. t.) ei
katsota rangaistavaksi eläinrääkkäykseksi, paitsi
jos siinä aiheutetaan eläimelle suurempaa
kärsimystä kuin mitä tieteellinen tarkoitus vaatii. —
Viime aikoina ovat kaikkialla
eläinsuojelusyhdis-tykset toimineet paljon eläinrääkkäyksen
ehkäisemiseksi. K. H-a.

Eläinsatu, semmoinen kansansatu, jossa
todelliset eläimet (ei eläimiksi lumotut) itsenäisesti
toimivina (ei ainoastaan apuhenkilöinä)
esiintyvät. Eurooppalaisista eläinsaduista ovat ketun
seikat huomattavimmat. Niitä voimme erottaa
kaksi sarjaa. Toinen, joka on aikanaan Intiasta
Kreikkaan vaeltanut ja aisopolaisen eläinfabulan
(ks. t.) muodossa levinnyt, kertoo jalopeuran ja
ketun, alkuansa sakaalin, suhteista, jotka
perustuvat siihen luonnonhavaintoon, että sakaali
seuraa jalopeuraa saaliinhaussa. Näiden ohella
esiintyy kolmaskin eläin, joka tavallisesti
joutuu kärsimään, joku ruohonsyöjä taikka
jalopeuraa niinikään seuraava hyeena; viimeksi
mainittu 011 Kreikassa muuttunut sudeksi, jota
muuten erikoinen ryhmä aisopolaisissa fabuloissa
käsittelee. Toinen sarja esittää viekkaamman
ketun suhdetta väkevämpään karhuun. Että se
on synnyltään pohjoismainen, osoittaa satu
karhun hännällä avannossa kalastamisesta. Kiinni
jäätyneen hännän katkeaminen ja siitä seuraava
lyhythäntäisyys taas todistaa, että
Skandinaa-viassa ja Suomessa säilynyt karhu on ketun
vastustajana alkuperäisempi kuin muualla
enimini-ten esiintyvä susi, joka on siirtynyt
kansansatuun karhun sijalle osittain keskiaikaisten
eläineeposten ja eläinfabulain vaikutuksesta,
mutta myöskin itse karhun metsistä katoamisen
johdosta. [Kaarle Krohn, „Tutkimuksia
suomalaisten kansansatujen alalta" I, 1, 2 (Suomi III
1-2).] K. K.

Eläinsuojelus tarkoittaa eläinten turvaamista
tarpeettomilta kärsimyksiltä, ja sen eetillisenä
perustuksena on se tosiasia, että eläimetkin
voivat tuntea tuskaa ja kärsiä, sekä myöskin se,
että turhan kärsimyksen tuottaminen tällaisille
olioille on epäinhimillistä, siis epäsiveellistä.
Buddhalaisilla on erikoinen eläinsuojeluskäsky
ja siksipä buddhalaisella munkilla on muassaan
siivilä, jolla hän juodessaan siivilöitsee veden
siten muka suojellakseen pieniä eläimiä
tuhoutumasta. L. II.

Eläinsuojelustyön Suomessa pani varsinaisesti

alulle Z. Topeliu s, perustamalla n. s.
,,kevät-yhdistyksiä". Jo sitä ennenkin oli tietysti
esiintynyt lämminsydämisiä ihmisiä eläinten
poljettujen oikeuksien puoltajina. Heistä on erittäin
mainittava Jaakko Juteini, joka kirjallisessa
toiminnassaan oli ottanut m. m. edistääkseen
eläinsuojelusaatetta. ,,Kevät-yhdistykset" olivat
lasten yhdistyksiä, mutta lasten varttuessa
täysi-ikäisiksi aate siirtyi aikuisten piireihin, ja niinpä
vanhemmatkin ihmiset rupesivat liittymään
yhteen eläinten tilan lieventämiseksi. Suomen
ensi-mäinen varsinainen eläinsuojelusylidistys oli
„’Turun eläinsuojelusylidistys", per. 1871.
Nykyään yhdistysten luku on jo toista sataa. Suurin
011 ,,Suomen eläinsuojelusylidistys" (kotipaikka
Helsinki) ; sillä yksinään on nyt (jouluk. 1909)
67 haaraosastoa ja se ylläpitää maamme ainoata
eläinsuojelustoimistoa. Eläinsuojelusyhdistysten
toiminnan hedelmänä 011 pidettävä elok. 14 p.
1902 annettua teurastusasetusta, joka kieltää
eläinten teurastamisen ennen edelläkäypää
tainnuttamista. Uusien mahdollisimman
tuskatto-mien teurastustapojen opettamiseksi kansalle on
ympäri maan pidetty näyteteurastuksia sekä
toimeenpantu erityisiä teurastuskursseja.
Eläinten kaupan ja kuljetuksen suhteen on valtio saatu
ryhtymään toimenpiteisiin. Onpa eduskunta
syksyllä 1909 hyväksynyt Rikoslain 43 luvun
5:unen pykälän muutosehdotuksen siihen
suuntaan, että eläinten tunnoton kohtelu tulisi
rangaistuksi paljoa ankarammin kuin tähän asti.
— Ulkomaisista oloista eläinsuojeluksen alalla
mainittakoon, että Englannin parlamentissa
säädettiin ensimäineu „eläinsuojeluslaki", s. o.
laki nautakarjan julmasta kohtelemisesta, 1822
irlantilaisen maanviljelijän Martinin aloitteesta
ja sam. v. muodostettiin Englannissa
eläinsuojelusylidistys, tiettävästi ensimäinen laatuaan
maailmassa. Ranskassa saatiin ensimäinen
eläinten julmaa kohtelua rajoittava laki, n. s.
„Loi Clrammont", aikaan 1824. Ruotsissa
perustettiin ensimäinen eläinsuojelusylidistys
Strängnäsissä 1870. — Maassamme ilmestyvät
suomenkieliset eläinsuojeluslehdet:
,,Eläinsuojelus", „Eläinten ystävä", „Pieni eläintenystävä",
.,Nuorison eläinten-ystävä". T. K. F.

Eläinsuojelustoimisto, Suomen ensimäinen ja
toistaiseksi ainoa, perustettiin Helsinkiin v. 1906,
perustaja everstiluutn. T. K. Forstén; se on
,,Suomen eläinsuojelusyhdistyksen" ylläpitämä.
Toimisto ottaa vastaan ilmoituksia
eläinrääkkäyksistä, antaa neuvoja eläinsuojelusta
koskevissa kysymyksissä, hankkii haluaville
eläinsuo-jelusesineitä ja -kirjallisuutta j. n. e.
Toimistolla 011 tarkka kirjanpito kaikista sen
käsiteltäviksi joutuvista asioista, joitten luku nousee
tuhansiin vuodessa; siellä on myöskin pysyvä
eläinsuojelusesineiden näyttely.

Eläinsähkö, elävissä eläimissä huomattavien
sähköilmiöitten yhteisnimi.

Eläintarha (ruots. Djurgården) 1.
Töölön-puisto, etukaupunkialue Helsingissä, jonka
n. s. E:n huvila-alue, pääasiallisesti Töölön-lahden
pohjois- ja itärannalla, sekä vars. puisto
huvila-alueen jiohjois- ja länsipuolella muodostavat.
Edellisessä on, paitsi lukuisia yksityisten
huviloita, myös useita hyväntekeväisyyslaitoksia ja
sairaaloita, kuten vanhainkoti, sokeainkoti (siinä
sokeain kirjasto), diakonissalaitos, koti parantu-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0350.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free