- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
655-656

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Eläinvakuutusyhtiö ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

655

1852 statuuttein 231-236 §§:iä ynnä myöhempiä
asetuksia asiassa).

Alkeiskoulujen opettajat ovat
oikeutetut seuraaviin eläke-etuihin, ilman että
heidän ikävuosiaan otetaan lainkaan huomioon:

a) 35 vuoden moitteeton palvelus tuottaa
täyden eläkkeen.

30 vuoden palvelus 3U edellisestä,
25 „ ,, ’/2 ,,

20 „ „ 7-,

b) parantumattoman sairauden y. m. s. syyn
tähden eronneilla on:

25 vuoden jälkeen % eläke,
15-25 „ „ Vz eläkkeestä,
(vrt. julist. T/, 1856, s/8 1872 sekä asetuksia
% 18S3 Xc ja ;7/n 1885 XI d).

Seminaarien opettajain eläke:
30 vuoden jälkeen ’h eläke,
25 „ „ % edellisestä,

’20 ,, ,, 1/o ,,

15 » „ /4 ,, ;

tahi parantumattoman taudin y. m. s. syyn
tähden eronneina:

20 vuoden jälkeen 7i eläke,
15 „ „ 3I, edellisestä,

io „ „ y.

5 >1 ,) ’li J,

(vrt. Kansakouluasetusta "/slBöÖ, 44 ja 45
§§:iä).

K a n s a k o u 1 u n o p e 11 a j a i n eläke:
30 v:n jälkeen: opettaja 1,000 mk, naisopettaja
750 mk ;

sekä parantumattoman taudin t. m. s. syyn
tähden eronneina:

20 vuoden jälkeen ’/, eläke,
15 „ „ 3/4 edellisestä,

10 „ „ %
5 j) ,, lu ,,

(vrt. asetusta ’"U 1898.)

Huomiota ansaitsee myös se seikka, että sitä
vastoin kun esim. Ruotsissa virkamiehet ovat
yleensä velvolliset, tultuaan siihen ikään että he
saavat täyden eläkkeen, eroamaan toimestaan,
saavat viranpitäjät meidän maassamme, täydestä
ikä- tahi virkavuosimäärästä huolimatta,
edelleenkin hoitaa tointansa, jos siihen kykenevät.
Eläke-eduista on suljettu papisto, jonka jäsenillä
taas on oikeus sijaisten avulla pitää virkansa
kuolemaan asti.

Ylimääräisiä eläkkeitä hallitsija
voi myöntää palkkiovirkamiehille, virastojen
pal-velusmiehille ja myöskin henkilöille, jotka ovat
uhranneet voimansa yleishyödylliseen työhön.

Eläkejärjestelmää on jossakin määrin ulotettu
myös niin hyvin muuhun yleiseen kuin
yksityiseenkin elämään. Niinpä kaupunkien (mutta ei
maalaiskuntien) kunnallisten järjestöjen
virkailijat nauttivat eläkettä. Monella suurehkolla
tehtaalla on työväkeä varten eläkekassansa (vrt.
A p u k a s s a t). Toisinaan tehdään
eläkemää-räyksiä testamenteissa y. m. perheen uskollisille
palvelijoille.

Perheiden s. o. leskien ja orpojen eläkkeistä
— olkoot perheet valtionvirkamiesten tahi
yksityishenkilöiden — huolehtivat yksinomaan
eläkekassat (ks. t.), joihin asianomaiset ovat
määrättyjä maksuja aikanaan suorittaen tulleet
osakkaiksi. Ylimääräisiä eläkkeitä annetaan
yleisistä varoista niiden perheille, jotka ovat

656

olleet valtion tahi muissa yleisissä toimissa, jos
perheet ovat jääneet taloudelliseen ahdinkoon.

k. s. (e. w. p.j

Mitä tulee eläkkeen käyttämiseen velan
maksuun, niin ei nykyään saa pidätystä virkamiehen
eläkkeeseen myöntää (jouluk. 3 p:nä 1895
annetun Ulosottolain voimaanpanemisasetuksen 8 §)
eikä sitä ulosmitata, ennenkuin velallinen on
oikeutettu sen nostamaan, jotapaitsi huomioon
on otettava, että eläkettä ulosmitattaessa on aina
jätettävä ulosmittaamatta niin suuri osa, mikä
vastaa kahtakolmannesta siitä, mitä eläkkeestä
tulee ulosmittauspäivän ja seuraavan eläkkeen
maksupäivän väliselle ajalle (Ulosottolain 4: 6).

Tavallisin yksityisoikeuden alalle kuuluva eläke
(s v y t i n k i, ruots. sytning) on kiinteistön
kaupoissa tavallinen sopimus, jolla myyjä joko
itselleen tai jollekin muulle pidättää oikeuden
määrättyyn tilasta lähtevään tuloon tai etuun.
Tällaisesta eläkkeestä säädetään maalisk. 1 p. 1852
ja kesäk. 20 p. 18C4 annetuissa keis. asetuksissa
m. m., että eläkesopimus on, ollakseen voimassa
maanomistajan muita velkojia sekä tilan vastaisia
omistajia vastaan laillisesti kiinnitettävä,
ennenkuin tilan lainhuudatus on päätetty. Kuitenkaan
tilaa ei saa kiinnittää useammasta kuin yhdestä
eläkkeestä ja palstatilaa ei saa eläkkeestä
ollenkaan kiinnittää (Keis. as. maatilain
osittamisesta kesäk. 12 p:ltä 1895. § 15). O. K:nen.

Eläkekassat ovat osakasten omistamia
rahastoja, joihin osakkaiksi pääsevät määrätyllä
toimialalla olevat henkilöt, maksamalla niihin
säädetyt maksut, ja joista joko he itse ja heidän
perheensä taikka yksinomaan heidän perheensä
nauttivat vuotuista elatuksen avustusta.
Suurimpiin tämmöisiin rahalaitoksiin, jotka tavalla
tahi toisella kuuluvat valtion palveluksessa
oleville virkailijoille tahi heidän perheilleen, on
yleisistä varoistamme myönnetty suurehkoja
avustuksia, joten on vapauduttu virkamiesten
perheiden elatuksen varsinaisesta huolenpidosta.

Huomattavimmat näistä eläkekassoista ovat
seuraavat:

1. Suomen siviiliviraston
leski-j a o r p o k a s s a Helsingissä, perust. 1826 (nyk.
ohjesääntö 2,,/2 1896). Kassasta, jonka osakkaat
ovat kaikki siviili- tahi vastaavissa kaupunkien
viroissa vakinaisesti palvelevat tahi palvelleet
henkilöt, suoritetaan hautausapua ja eläkkeitä,
jotka viimemainitut ovat jaetut 8:aan eri
luokkaan (2,000-100 mk). Kassan varat olivat v:n
1908 lopussa 19.419,613 mk. 70 p:iä.

2. K i r k o 1 1 i s v i r a s t o n leski- ja
or pokassa Turussa, perust. 1824 (nyk.
ohjesääntö I7/.-, 1905). Kassa, jonka osakkaat ovat
Suomen evank. luterilaisen kirkon virkamiehet
ja erinäiset palvelijat, suorittaa näiden perheille
eläkkeitä 5:n eri luokan mukaan (1,600-60 mk).
Sen varat olivat v:n 1907 lopussa 7,666,498 mk
35 p:iä.

3. Kouluviraston eläkekassa
Turussa, eronnut edellisestä (nyk. ohjesääntö I9/&
1883, osittain muutettu asetuksilla "/, 93, "/„ 95.
M/-, 01 ja "/s 1904). Kassan osakkaina ovat
valtion alkeiskoulujen ja aistivialliskoulujen
opettajat ja palvelusmiehet, jotka ovat kassan
suorituksiin ja eläkkeihin katsoen ryhmitetyt 4
luokkaan (1,400-200 mk). Sen varat olivat v:n 1908
lopussa 6,408.927 mk. 71 p:iä.

Eläkekassat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:28:55 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0354.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free