- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
657-658

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Eläkevakuutus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

657

Eläkevakuutus

Elävä paino

658

4. K ansako ulunopettajain
leski-ja or pokassa Helsingissä, per. 1880 (nyk.
ohjesääntö "/•> 18S0). Kassan osakkaat, joina ovat
vakinaiset ja erityisellä ehdolla apulaisopettajat,
ovat jaetut 2 luokkaan (600-300 mk.). Pääoma
oli v:n 1908 lopussa 2,686,322 mk 88 p:iä.

5. Suomen valtionrautateiden
eläkelaitos Helsingissä, alkanut 1882 (nyk.
ohjesääntö ~lji 1897). Laitos, jonka osakkaina
pakollisesti ovat kaikki valtionratain virka- ja
palve-lushenkilöt, joilla on vuosirahansääntöön otettu
palkkiovirka ja jotka virkaan tullessaan eivät
ole täyttäneet 30 vuotta sekä erinäisillä ehdoilla
muutkin valtionratain palkkiohenkilöt, jakaa
eläkkeitä sekä itse osakkaille että heidän
leskil-leen ja orvoille. Vakinaisen palkan nauttijat,
jotka saavat valtion eläkkeen voivat määrätyissä
tapauksissa olla eläkelaitoksenkin osakkaina.
Pääoma v:n 1907 lopussa 8,207,732 mk 38 p:iä.

Paitsi edellämainittuja eläkelaitoksia on
maassamme seuraavia eläkekassoja:
Farmaseuttien eläkekassa (pääoma v. 1906: 1.217,550
mk), Kauppa palvelijain
eläkeyhdis-t y k s e n kassa (492,480 mk), Lääkärien
eläkekassa (447,739 mk),
Merimies-eläkelaitos (4,361,235 mk),
Sanomalehtimiesten eläke- ja säästökassa
(269,076 mk), Sotaväen leski- ja
orpo-kassa (7,093,710 mk), Yksityiskoulujen
eläkekassa (134,071 mk), Yliopiston
leski- ja orpokassa (2,586,023 mk) y. m.
Näiden lisäksi on olemassa työväen
eläkekassoja (vrt. A p u k a s s a t). K. S.

Eläkevakuutus ks.
Työkyvyttömyysvakuutus.

Elämä, se tila, jossa kasvien ja eläinten
ruumis alituisen aineenvaihdon varassa kautta ajan
säilyttää pääasiallisen muotonsa ja
erikois-omi-noisuutensa (Schopenhauer), elävissä olennoissa
havaitsemamme alituisesta rakennus- ja
ravintoaineiden aineenvaihdosta sekä kasvamisesta ja
sikiämisestä aiheutuvat ilmiöt (elonilmaukset),
mitkä ovat olennaisimpana erotuksena elollisen
ja elottoman luonnon välillä. E. on mitä
lähimmin ja yksinomaan sidottu alkulimaan (vrt.
Alkulima ja Ainevaihdos). Eliöissä
esiintyvät munanvalkuaisaineen monet eri
muodot ja niitä lähellä olevat muut erittäin
monimutkaisesti rakennetut korkeamolekulanriset
orgaaniset yhdistykset eivät näy voivan syntyä
muuten kuin elollisten ilmiöiden tuloksina, ollen
siten eliöille tunnusmerkillisiä yhdistyksiä.

Elämän fysikaalis-kemiallisia ilmiöitä
käsittelee fysiologia, sen sielullisia ilmauksia
sielutiede, psykologia. — Elonilmaukset ovat
riippuvaiset määrätyistä ulkonaisista olosuhteista.
Miltei kaikki eliöt tarvitsevat vapaata h a
p-p e a, ainoastaan n. s. anaërobiontit (ks.
Anaerobinen) elävät ilman vapaata happea, koska
raottavat sitä erottaa kemiallisista
yhdistyksistä. Välttämätön elämänehto on myös vesi.
Elämä on mahdollinen vain määrätyissä
lämpötilan asteissa. Alimpia raja-asteita ovat kaloilla

— 15’, sammakoilla —28°, tuhatjalkaisilla — 50°,
kotiloilla — 128° (Pictet), korkein raja-aste
korkeammilla eliöillä on n. + 47° ; poikkeuksellisesti
eräät sinilevät kestävät + 80-85° (Ehrenberg).
Bakteerit sietävät suurimmat vaihtelut, useat

— 252° C (Macfadyen), pernaruttobasillin itiöt

yli 100° C (Koch, Brefeldt). 20:n atmosfäärin
ilmanpaineessa sammuu korkeampien
eläinten elämä, alemmat eläimet ja bakteerit
sietävät jopa 700 atmosfääriä, mutta vain lyhyen
ajan. Suuri paineen aleneminen on myös hapen
vähenemisen tähden kuolettava. Puhtaassa
ha-pessa kuolevat korkeammat eläimet jo n. neljässä
atmosfäärissä.

Vanhimman elämänteorian, Ilippokrateen
seuraajien ,,pneumaopin" mukaan on
elämänaiheut-tajana pneuma, hyvin hieno ilman aineosa,
joka keuhkojen kautta joutuu vereen ja ruumiin
kaikkiin osiin. Tämä käsitys siirtyi Galenukstn
kautta keskiaikaan, jolloin kuitenkin alkuaan
aineellinen pneuma vaihtui mystilliseen spirilus
animalis-käsitteeseen. 17:nnellä vuosisadalla
alettiin elämänilmiöitä, etenkin liike-elinten
toimintaa sekä ruoansulatusta ja hengitystä
tutkia fysikaalis-kemiallisina tapahtumina (Borelli.
Delboe Sylvius) ; kuitenkin käsitys elonilmiöistä
muuttui vähän myöhemmin yhä
mystillisem-mäksi: Ståhl piti selittämätöntä animaa.
elämän-aiheuttajana ja 18:nnen vuosis. vitalismi (Louis
Humas) hylkäsi elonilmiöiden kemiallisfyysilliset
selitystavat ja omaksui yli kaiken vallitsevan
elämänvoiman (vis vitalis, force liypermécanique)
niiden selitysprinsiipiksi. 19:nnen vuosis.
fysiologia on uudestaan asettanut luonnonvoimat
elämän aiheuttajiksi, vaikka tunnustetaankin, ettei
kaikkia elonilmauksia voida selittää
tunnettujen fyysillisten ja kemiallisten voimien avulla.
Elämän synnystä ks. Alkusynty.

(M. O-B.)

Elämäkerta ks. Biografia.

Elämänkyhmyt, eräs selkäytimen jatkossa
(medullu oblongata) oleva pieni paikka, jossa
hengityksen keskuksella on sijansa; tämän
paikan vioittaminen aikaansaa hengityksen
pysähtymisen, josta on seurauksena kuolema.

M. O-B.

Elämänlanka ks. Clematis. Etelä-Suomessa
Convol.vulus sepiumin kansanomainen nimitys.

Elämänpuu ks. T h v a.

Elämänvoima (lat. via vitä’lis). Tällä
nimityksellä vitalistit (ks. t.) käsittivät jonkinlaista
hypoteettista, salaperäistä voimaa, jonka avulla
arveli iin voitavan selittää kaikki sellaiset
elonilmaukset, jotka eivät näyttäneet saavan tukea
kemian ja fysiikan laeista. Sen jälkeen kuin
T. B. Mayer, I. P. Joule ja H. Helmholtz olivat
ilmilausuneet ajatuksen voiman (energian)
hä-viämättömyydestä, ja tämä periaate tuli kaiken
tieteellisen ajatustavan tunnustetuksi pohjaksi,
niin asettui uudemman ajan fysiologia
jyrkkään mainittua vitalistista käsityskantaa
vahtaan. Nykyisin se käsitys on vallalla, että kaikki
ne elävässä olennossa tapahtuvat ilmaukset, jotka
yhteisellä nimityksellä sanomme elämäksi,
suoriutuvat ,,voiman häviämättömyyden" lain
varassa, joskaan toistaiseksi emme kykene
vallitsevaa syyperäisvyttä yksityiskohdissa
seuraamaan emmekä tiedä, mikii ja minkäluonteinen
elämän perussyy on. M. O-B.

Elävä paino, elävänä punnitun eläimen paino;
teurastuspaino 011 tavallisesti 45-60 % e:stä p:sta.
Nautaeläimen elävä paino saadaan jotenkin
tarkasti, paitsi punnitsemalla, myöskin mittaamalla
sentimetreissä eläimen etuympärys lapojen takaa
(ey) ja ruumiinpituus lavan kärjestä peräluun

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0355.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free