- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
659-660

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Eläkevakuutus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

€59

Elävät kuvat—Emaljiniaalaus

(>60

kärkeen (p), jolloin sen elävä paino kiloissa (P)

Elävät kuvat syntyvät siten, että erityisellä
koneella, kinematografilla, projisioidaan
valkealle seinälle tai kankaalle sarja nopeasti
toisiaan seuraavia, läpinäkyvälle filmille otettuja
valokuvia, joista peräkkäin seuraavat kuvat vain
liyviu väliän eroavat toisistaan. Kun valon
aikaansaama kiihotus silmän hermokalvossa
jatkuu vielä lyhyen aikaa sen jälkeen kuin valo on
lakannut vaikuttamasta, näkee silmä kankaalla
olleen kuvan vielä silloin kun siinä jo on toinen
ja käsittää esineiden hieman muuttuneen asennon
samanlaisena liikkeenä kuin kuvattujen
esineiden tekemä. Maisemia ja nykypäiväistä elämää
esittävät kuvat otetaan luonnosta sellaisinaan.
Historiallisia-, sota- y. m. tapahtumia esittävät
kuvat ja kaikenlaiset mielikuvituksen tuotteet
valmistetaan siten, että näyttelijät esittävät
sanottuja tapahtumia ja heidän esityksestään
otetaan filmirullalle nopeasti toisiaan seuraavia
sil-mänräpäyskuvia. vrt. Kinematografi.

V. V. K.

Elävä voima 1. liike-energia ks. E n e r-

g i a.

Émail à jour [cma’i a zur] (ransk.), ks.
E m a 1 j i m a a 1 a u s.

Ernajoki ks. E m ä j o k i.

Emajöe ööpik, virolaisen naisrunoilijan
L. Koidulan (ks. t.) salanimi.

Emalji (ransk. émail), helposti sulava,
läpi-kuultamaton lasimassa, jolla metallia, posliinia
ja lasia päällystetään. E:n muodostavat
pääasiallisesti lyijy- ja boorihappo-pitoinen lasi, jota
värjätään jollakin metallioksidilla.
Emaljoiinis-aine asetetaan päällystettävälle aineelle joko
jauhon tai taikinan muodossa, jonka jälkeen
poltettaessa aine lasiutuu. Rauta-astioita
emaljoi-taessa käytetään kahta peittoseosta, joista
toinen tavallisesti sisältää kvartsia, booraksia ja
maasälpää (myöskin kalkkia, lyijyvalkoista y. m.)
sekä savea. Lievän polttamisen jälkeen
sivellään massa toisella seoksella, jossa on kvartsia,
booraksia, tinaoksidia ja lyijyoksidia, sekä
kuumennetaan, kunnes se lasiutuu. Emaljoidut
keittoastiat voivat olla terveydelle vaarallisia,
jos e. sisältää paljon lyijyoksidia. Edv. Ej.

Emaljikudos ks. Hammaskiille.

Emaljimaalaus, lasitusmaalaus, metalli-, savi-,
posliini- tai lasi-esineiden päällystäminen tai
koristaminen emaljilla. Hyvin varhain on
e.-maalaus ollut
käytännössä, kenties
siitä saakka kun
lasi keksittiin.
Sitä tavataan jo

egyptiläisissä,
kreikkalaisissa ja
etruskilaisissa muinais-esineissä, mutta sen
vanhin kehityshistoria on vähän tunnettu. E.-maalaus
esiintyy nykyään yksinkertaisimmassa
muodossaan keittoastiain ja kellotaulujen
valmistuksessa. Taiteelliselta
kannalta ovat
huomattavia ,,kultaseppä-emalji" ja
,,maalari-emalji". Edellinen iaji
(ransk. émail in-

Emaljikannu
Limo-ges’ista.

crustc) on lasimosaiikin tapaista, eri värien
asettamista vieretysten joko välittömästi tai
ohuiden metallireunojen erottamina. Sen tärkeimpiä
alalajeja ovat: a) Solu-emalji (émail cloisonné),
jossa alustalle (kultaan,
vaskeen, posliiniin)
juotetut metallilangat
muodostavat kuvioiden seinämiä,
joiden välit täytetään
emaljilla 1. lasituksella. Tätä
tekotapaa käytettiin
aikaisin Bysantin valtakunnassa
(varmasti ei tiedetä,
oppivatko bysanttilaiset
taitonsa kiinalaisilta vaiko
päinvastoin), sieltä se
levisi Länsi-Eurooppaan
(Kölniin. Trieriin y. m.) ja
sitä harjoitetaan nyk.
hyvällä menestyksellä
Intiassa, Kiinassa ja Japanissa.
Tunnettu bysanttil.
solu-emaljiteos on esim.
alttari-koristus „Pala d’oro"
Venetsian Marcuskirkossa 10:ltä vuosis. b)
Kuoppa-emalji (émail champlevé): piirustus suoritetaan
kaivertamalla metallialustalle, johon joko itse
kuvat ja kuviot tai niiden väliset osat
syvennetään. ja nämä syvennykset 1. ,.kuopat" täytetään
emaljilla. Alustana on useimmiten vaskilevy,
jonka emaljoimattomiksi jätetyt kohdat
kullataan. Kuoppaem.-tekniikkaa harjoittivat jo
roo-malaisvallan aikana Alppien pohjoispuol. asuvat
kansat (etenkin kelttiläiset), keskiajalla sitä
käytettiin aluksi Reinin varsilla (12:nnella
vuosis.), sitten Ranskassa (Limoges) ja Italiassa ja
sitä harjoitetaan vieläkin etup. Pariisissa,
Wienissä ja Moskovassa, c) Korkokuv a-emalji
(émail de basse taille 1. émail translucide sur
re-lief), jossa kuviot kaiverretaan kulta- tai
hopea-alustalle matalan reliefin muotoon ja alusta
peitetään kokonaan läpikuultavalla emaljilla, joka
muodostaa tasaisen pinnan, minkä läpi reliefin
kohopaikat hohtavat vaaleampina ja syvennykset
tummempina. Tämä tekotapa sai alkunsa
Italiassa, siirtyi sieltä Ranskaan ja Saksaan ja
kehittyi huippuunsa 1400-luvulla Montpellier’ssä ja
Reinin varsilla. Nyk. sitä etup. käytetään
eräi-liin kunnia- ja ritarimerkkeihin. d)
Läpikuultava emalji (émail à jour), jossa
lävistettyjen kulta- ja hopeafiligrani-esineitteu
silmukat (ilman alustaa) täytetään erivärisellä,
läpikuultavalla lasituksella. Tekniikka keksitty
keskiajalla ja otettu nykyään käytäntöön,
etenkin lusikanvarsien, pienten maljojen ja
koristeiden valmistuksessa Venäjällä, Ranskassa,
Norjassa y. m. e) L a n k a-emaljissa (käytetty
Unkarissa n. 1430-1550 ja Venäjällä) asetetaan
emalji alustalle filigranilankojen väliin, f) K o h
o-teos-emalji (émail de ronde bosse 1. émail
de haut relief): korkean reliefin muotoisten
metalliesineiden värittäminen emaljilla (varsink.
10:nnella vuosis.). — ,,Maalariemaljissa" (émail
peint) peitetään metalli (tavallisesti vaski)
molemmin puolin ohuella värittömällä lasituksella,
jonka jälkeen emalji väreillä maalataan samoin
kuin lasimaalauksessa. Tämä tekniikka syntyi
keskiajalla Ranskassa Limoges’issa, jonka vuoksi
tällaisia töitä sanotaan L i m o g e s-emaljeiksi.

Kuoppa-emalji.

Solu-emalji.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:28:55 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0356.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free