- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
661-662

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Emaljivärit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

661

Emalji värit—Emden

662

Aluksi sitä enimmäkseen käytettiin kirkollisiin
esineihin, etenkin pieniin triptykon-alttareihin
(päämestarit: Pénieaud’n suku, 1470-1530), mutta
myöskin (varsinkin 16:nnelta vuosis. alkaen)
maljoihin, kannuihin, lautasiin y. m. Esitys on
suurimmalta osalta henkilökuvallista. perustuen
pääasiallisesti samanaikuisiin vaskipiirroksiin.
Kukoistuskaudella (1530-80) suoritetaan
maalaus tummalle, usein mustalle pohjalle valkealla
värillä. Pääinestareita: Léonard Limousin. Pierre
Reymond ja Pierre Courteys. 17:nnellä vuosis.
alettiin maalata valkealle pohjalle, jolloin
miniatyyrimaalauksen tapaan somistettiin pikku
esineitä. rasioita, kelloja j. n. e. Tässä muodossaan
tämä tekniikka levisi yli koko Euroopan.
Kiinassa ja Japanissa on „maalariemalji" jo
vanhastaan ollut tunnettu. Sille sukua on
emalji-koristelua käyttävä fajanssi-, posliini- ja
lasimaalaus. [Labarte, ,.Histoire des arts
indu-striels" (1875) ; Molinier, „L’émaillerie" (1890) ;
Luthmer. ,,Das Email. Handbuch der
Schmelzar-beit" (1892), Kondakovin loistoteos ,,Histoire
et monuments de 1’émail byzantin" (1892) ja
J. Asehan, ,,Kultaseppien käsikirja" (1909).j

E. R-r.

Emaljivärit, helposti sulavia, läpikuultavia
värejä, joita käytetään posliiniteollisuudessa ja,
koska eivät kestä hyvin korkeita lämpöasteita,
asetetaan glasyyrin päälle ja kiinnitetään
polttamalla muffeliuunissa. Edv. Èj.

Emanatsioni (lat. ëmånå’re = vuotaa 1. virrata
ulos), olentojen virtaaminen jumaluudesta. E m
a-n a t s i o n i-o p p i, jonka mukaan kaikkeus
lakkaamatta virtailee korkeimmasta olennosta, on
niin hyvin uusplatonilaisuuden (ks. t.)
kuin gnostilaisuuden (ks. t.)
perustuksena. E. K-a.

Emaneerata (lat. emänä’re = vuotaa ulos),
lähteä, tulla julkisuuteen, vrt. Emanatsioni.

Emansipatsioni (lat. ëmancipä’tiö =
vapauttaminen), vapauttaminen tai vapautuminen
alaikäisyyden, holhouksen tai epäitsenäisyyden
tilasta ja vapaan itsemääräämisen ja tasa arvon
saavuttaminen. Eritoten tämä sana
meikäläisessä kielenkäytössä tarkoittaa naisen
kohottamista sekä oikeudellisesti että yhteiskunnallisesti
miehen tasalle, vrt. Naisasia.

Emansipatsioni-akti 1.katolisten
eman-s i p a t s i o n i-a k t i (engl. the catholic
emanci-pation act), Englannissa 13 p. huhtik. 1829
annettu laki, joka myönsi katolilaisille
edustaja-oikeudet parlamentin molempiin huoneisiin sekä
pääsyn useimpiin virkoihin.

Emansipeerata (lat. ëmancipä’re = vapauttaa),
vapauttaa, julistaa vapaaksi. —
Emansipee-r a 11 u. vapautunut, jonkin vapausliikkeen (esiin,
naisasian) harrastaja.

Emanuel (port. Manoele) (1469-1521),
Por-tu galin kuningas, liikanimeltään Suuri t.
Onnellinen, tuli kuninkaaksi 1495. Hänen
aikansa oli Portugalin suuruuden aika, hän oli
sivistynyt hallitsija ja sivistyksen sekä
parannusten harrastaja; antoi uuden lakikirjan,
paransi oikeudenkäyttöä ja suosi opetuslaitoksia.
Mutta varsinkin hänen käskystään
toimeenpannut löytöretket kohottivat Portugalin arvoa:
Vaseo da Gama purjehti Intiaan (1498) ;
d’Al-meida ja d’Albuquerque vaikuttelivat siellä
paljon siirtomaita; Cabral taas purjehti Brasiliaan,

joka tuli Portugalin siirtomaaksi. Siten
Portugal tuli joksikin aikaa maailman tärkeimmäksi
kauppavallaksi. K. O. L.

Embach ks. E m ä j o k i.

Emballage [äbahVz] (ransk.), tavaranpakkaus.
kääre- tai pakkaustarpeet.

Embargo (esp. < embarga’r = estää, sulkea),
takavarikkoonotto; laivanpidätys, s. o.
viranomaisen julkaisema kielto satamassa olevalle
laivalle lähteä satamasta.

Embarkeerata (ransk. embarquer <
barque-vene), astua tai lastata lähtevään alukseen.

Embarras [äbarrä’] (■< ransk. barre = puomi,
sulku), este, pula, pulma. — E. de rich esse
[da rise’s], runsauden pula 1. pulma; pulmallinen
valikoiminen, kun on useita mahdollisuuksia.

Emberiza ks. Sirkut.

Embla, skandinaavilaisessa jumalaistarustossa
maailman ensimäinen naisolento.

Embleemi (ransk. emblème < kreik. emblëma
= liitetty esine), alk. kulta-, kupari- tai
hopea-astioiden metalliornamentti; nykyään:
tunnuksellinen merkki, vertauskuva.

Embolia (< kreik. embolos - kiila, tulppa),
merenkulkuun joutuneen esineen (embolus)
aiheuttama verisuonen tukkeuma; enimmäkseen
tämä vieras esine on verenhyytelöä, joka on
sattunut muodostumaan jossakin sydämen
sopukassa ja sieltä sitten on lähtenyt liikkeelle
verivirran mukana. Riippuen siitä, mihin
ruumiinosaan tällainen verentulppa sattuu joutumaan ja
minkä elimen tai elimenosan toiminta siitä
häiriintyy. on aiheutuva taudinkuva erilainen.
Usea aivohalvauskohtaus perustuu siihen, että
verihyytelöä on verivirran mukana kulkenut
aivoihin tukkien niissä jonkin pienen
valtimo-haaran tai hiussuonen katkaisten vastaavan
aivo-osan toiminnan, vrt. Tromboosi. M. O-B.

Embolus ks. Embolia.

Embryo (kreik. embryon = sikiö) ks. Sikiö
ja Alkio.

Embryologi (kreik. embryon = sikiö, ja
logos-oppi), sikiökehityksen tutkija.

Embryologia (kreik. embryon - sikiö, ja logos
= oppi), sikiöoppi. ks. Sikiö.

Embryonaalikalvot ks. Sikiö.

Embryotomia (kreik. embryon = sikiö, ja
to-mv’ - leikkaus), sikiön paloitteleminen
synnytyksen aikaansaamiseksi, sen muuten ollessa
mahdoton tai äidin hengelle vaarallinen. Erotukseksi
kraniotomiasta (sikiön pääkallon
puhkaisemisesta) e. käsittää sikiön vartalon paloittelemista.

M. O-B.

Emden, kaupunki Preussissa, Auriehin
halli-tusalueella (Hannoverissa), hedelmällisessä
seudussa Dollartin rannalla, n. 4 km Ems-joelta,
joka aikaisemmin virtasi aivan sen ohi ja jonka
yhteydessä se on suurenmoisten satamalaitosten
kautta, 20,754 as. (1905). Monta vanhanaikaista
rakennusta, joiden päädyt ovat kadulle päin,
vanha raatihuone (rakenn. 1574-76), 9 kirkkoa.
3 laivaveistämöä, 2 konetehdasta y. m.
Harjoittaa sillinkalastusta, tupakka-, sementti-,
paperi-ja nahkateollisuutta sekä vilja-, voi-, juusto- ja
karjakauppaa. — E., joka mainitaan kaupunkina
ensikerran 14:nnellä vuosis., oli kauan aikaa
Hollannin suojeluksen alaisena ja uuden ajan
alkupuolella Saksan kukoistavimpia kaupunkeja.
Senjälkeen kuin Ems mursi itselleen uuden

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0357.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free