- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
663-664

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Emaljivärit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

663

Emendatsioni—Emilehdet

664

uoman suoraan Dollarttiin (17:nnellä vuosis.),on
sen merkitys käynyt vähäiseksi. V. v. F.

Emendatsioni (lat. ëmendä’tiö < ëmendä’re
-korjata, oikaista), korjaus, eritoten
turmeltuneen tekstin parantaminen.

Emeritus [ëme’-] (lat., < ëme’reor = palvella
loppuun), täysinpalvellut.

Emersioni (lat. vme’rgere = sukeltaa esiin,
tulla esiin), tähtit., taivaankappaleen tulo
näkyviin toisen sitä peittävän taivaankappaleen
takaa taikka sen varjosta. Käytetään etenkin
Jupiterin kuista. V. V. K.

Emerson [ernasan], Ralph Waldo
(1803-82), amer. kirjailija ja ajattelija, rupesi ensin

kahdeksan esi-isänsä
tavoin teologiksi ja
vaikutti saarnaajana
eräässä
unitaariseura-kunnassa, mutta
joutui erimielisyyksiin
seurakuntansa kanssa
ehtoollismenoista ja
hylkäsi kirkollisen
uran. Hän teki nyt
matkan Eurooppaan,
missä oppi
tuntemaan hengenheimolaisensa Carlylen (ks. t.).
Kirjallisena tuloksena
näiden molempien
miesten ystävyydestä
on kirjeenvaihto
,,Cor-respondance of
Car-lyle and Emerson" (1883). Palattuaan
Ameriik-kaan hän asettui Concordiin, antautui
kirjallisuuden alalle ja piti esitelmiä. Hänen
ensimäi-nen kirjoitelmakokoelmansa „Nature" (1830),
sisältää jo hänen ihanteellisindividualistisen
maailmankatsomuksensa pääpiirteet, jota hän
itse sanoi „transcendentalismiksi"; se ei tehnyt
yleisöön mitään vaikutusta. Vasta hänen
esitelmänsä „The american scolar" (1837), jota
Holmes sanoi Ameriikan henkisen
riippumattomuuden julistukseksi, käänsi laajojen piirien
huomion häneen. Julkaistuaan teoksensa
,,Lite-rary ethics" (1838) häntä pidettiin uuden
henkisen elämän keskuksena. Tämän
kulttuuri-suunnan huippuna oli n. s. transcendentaalinen liike.
Sen äänenkannattajaksi perustettiin 1840
aikakauskirja „The Dial", jota ensin johti Margaret
Fuller ja sitten E. V. 1841 ilmestyi uusi
valikoima hänen kirjallisia koelmiaan, varustettuna
Carlylen esipuheella, ja 1844 vielä toinen sarja.
Hänen ajatusrikkaiden lyyrillisten runojensa
„Poems" ensim. nidos ilmestyi 1846. V. 1847 E.
lähti toiselle Euroopan-matkalleen ja piti
menestyksellisesti Englannissa esitelmiä. Nimellä
„Miscellanis" ilmestyi uusi nide hänen
proosa-kirjoitelmiaan (1849). Hänen muut teoksensa;
„Representative men" (1850, suomennettu),
English traits" (1856), „The conduct of life" (1860),
runokokoelma ,,May-day and other pieces" (1867),
,,Letters and social aims" (1875). E:n vaikutus
Ameriikan siveelliseen ja henkiseen elämään on
melkoinen. V. 1903 julkaistiin vuosisataispainos
hänen teoksiaan 12:na nidoksena. [E:ia
käsittelevä kirjallisuus on noin 100:n nidoksen
laajuinen. Tärkeimmät tutkimukset ovat: Cosimay,
,.E. at home and abroad" (1882) ; Holmes, „R. W.

Emerson and J. L. Motley" (1885) ; Bentoir,
„E. as poet" (uusi p. 1899) ; elämäkertoja: Cooke,
(1881) ; Ireland (1882) ; Cabot (1887) ; Garnett
(1888); Sandorn (1901).] J. H-l.

Emery, Carlo (s. 1848), it. eläintieteilijä,
v:sta 1881 professorina Bolognassa, omistanut
enimmät tutkimuksensa muurahaisten
systematiikalle, jota hän, lähestyen De Vriesiä, on
käsitellyt polveutumisnäkökohtia varteenottaen.
Teoksia: „Cedanken zur Descendenz- und
Vererbungs-theorie" (1893-97) ; „Zur Kenntniss der
nord-amerikanischen Ameisenfauna" (1895).

(J. A. W.J

Emetika [-a’] (kreik. < eme’in = oksentaa),
emeettiset aineet, oksennusaineet, joitten avulla
saatetaan aikaan oksennus. Tällaisia ovat esim.
ipekakuanhajuuri, kuparisulfaatti ja
apomor-fiini.

Emfaasi (kreik. emphasis), suullisen tai
kirjallisen esityksen tavallista suurempi, sisällyksen
vahvistamista tarkoittava korostus. -— E
m-faattinen esitys, ponteva, voimakas esitys,
ks. myös Korko. A. K.

Emfaattinen ks. Emfaasi.

Emfyseemi (kreik. emphy’sëma < emphysä’n
= puhaltaa pullolleen), taudillinen tila, jossa
ilmaa on tunkeutunut kudoksiin. Tapahtuu joskus
esim. kylkiluitten murtuessa ja keuhkojen
haavoittuessa, jolloin hengittäminen saattaa
pakottaa ilmaa tunkeumaan haavoittuneesta kohdasta
läheisiin kudoksiin, varsinkin ihon alle, jossa «e
koskettaessa ilmaiseikse erityisenä ritinänä.
Sama voi myöskin aiheutua jostakin
mätäpesäk-keestä, josta mätänemisilmiön synnyttäviä
kaasuja tungeiksen ympäröiviin kudoksiin.
Erityisenä tautina esiintyy k e u h k o e m f y s e e m i
(ks. t.). ’ ’ M. O-B.

Emi ks. Emilehdet.

Emigrantti (lat. émigrä’re = muuttaa maasta),
siirtolainen. Nimenomaan sanotaan e:eiksi niitä
Ranskan aatelisia, jotka suuren vallankumouksen
puhjettua pakenivat ja sitten kauan aikaa
oleskelivat ulkomailla. — Emigratsioni,
siirtolaisuus (ks. t.). — E m i g r e e r a t a, muuttaa
maasta.

Emiiri (arab. ami’r 1. emi’r, oikeastaan
komentaja), ruhtinas, itämailla ja Pohjois-Afrikassa
itsenäisten heimopäällikköjen arvonimitys (=
seilch). Omar oli ensimäinen kalifi, jolle
annettiin kunnianimi emir elmu’mivin »uskovaisten
ruhtinas". Emir elumarä »ruhtinasten ruhtinas"
oli kalifin seldsukilaisen henkivartioston
päällikön arvonimi j. n. e. Turkissa sanaa käytetään
Muhammedista muka polveutuvien henkilöjen
(serifien) ja itämailla muutamien aatelismiesten
kunnianimenä. Supistettu muoto on mir.

K. T-t.

Emilehdet, kukan ylimmät, eniten
metamorfo-seerautuneet lehdet. Paljassiemenisillä ne pysyvät
joks. lehtimäisinä, ja siemenaiheet ovat paljaina
niiden pinnalla, mutta koppisiemenisillä ne ovat
muuttuneet omituisiksi elimiksi n. s. emeiksi.
Nämä muodostuvat siten, että emilehden reunat
kasvavat yhteen tai että kahden tahi useamman
e:n reunat keskenään yhtyvät, niin että
siemen-aihe tai siemenaiheet joutuvat niiden
ympäröineiksi. Emin alin, pullistunut osa, jonka sisässä
siemenaiheet ovat ja joka kypsyy hedelmäksi,
on s i k i ä i n. Niitä emilehtien kohtia, joihin

Ralph Waldo Emerson.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0358.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free