- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
667-668

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Emilia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

667

papereita ja yleensä välittää osakkeiden ja
obli-gatsionien ostoa ja myyntiä. Osake-emissionin
yhteydessä nämä laitokset ottavat osaa itse
osakeyritysten, esim. teollisuusyritysten
perustamiseen. Suomen nykyisen pankkilain mukaan
suomalainen pankki ei saa harjoittaa
emissioni-liikettä. J. F.

Emissioniteoria ks. Valoteoriat.

Emissionivoitto ks. Emissioni.

Emisuomu ks. Havupuut.

Emitteerata (lat. ëmi’ttere - heittää ulos),
laskea liikkeeseen, vrt. Emissioni.

Emiö ks. Emilehdet.

Emlekyl (unk. emlélcül - muistoksi), Emil
Fredrik Nervanderin (ks. t.) salanimi.

Emma (k. 1052), Tanskan ja Englannin
kuningatar, oli Normandian herttuan Rikhard
Pel-vottoman tytär, naitettiin ensin 1002 Englannin
kuninkaalle Etelred Neuvottomalle, jonka kanssa
hänellä oli poika Edvard (Tunnustaja),
sittemmin 1017 Knut Suurelle. Heidän lapsensa olivat
Hardaknut, Tanskan kuningas, ja Gunhild
(Kunigunda), naitettu Saksan keisari Henrik III:Ile.

Emma (s. 1858), alankomaiden kuningatar.
Waldeekin ruhtinaan Georg Viktorin tytär.
1879:stä naimisissa Alankomaiden kuninkaan
Vilhelm III:n kanssa ja tämän kuoltua 1890
hallitsijana tyttärensä Vilhelmiinan puolesta 31
p:ään elok. 1898. E. M-a.

Emnienagoga (kreik. emmë’nia - kuukautiset,
ja agögo’s = kuljettava), aineet ja keinot, jotka
tarkoittavat kuukautisten edistämistä.

Emmensiitti, räjähdysaine, joka on
valmistettu pikriinihaposta, rikkihaposta ja
ammoniumnitraatista.

Emmetrooppi, henkilö jolla on säännöllinen
näkökyky, vrt. Emmetropia.

Enimetropia (kreik. emmetros = tarkoin
punnittu, ja Öps - silmä), oikeataittoisuus,
säännöllinen näkökyky, jossa loitolta tulevat valonsäteet
taittuvat silmän valoa taittavissa osissa niin. että
selvä kuva syntyy verkkokalvolle. M. O-B.

E-moll, sävellaji, jolla on p. u__

perussävelenä e, perussointuna t† . j
e g h ja. etumerkintönä 1 risti. J

7. K. "

Emolliens [èmo’-] (lat.), pehmittävä,
lieventävä aine.

Emollitio cerebri (lat. ëmolli’re = pehmentää,
ja cerc’brum - aivot) ks.
Aivopehmenemi-n e n.

Emolumentti (lat. ëmolume’ntum = tulo),
hyöty, tulot.

Emotsioni (lat. ëmovë’re = panna liikkeelle),
ankara mielenliikutus.

Empedokles [-ë’s] (n. 490-430 e. Kr.), kreik.
filosofi Sisilian Akragaasta (Agrigentumista),
näkyy esiintyneen taikurina ja jonkinmoisena
profeettana, toimi myöskin lääkärinä,
papillisissa toimissa ja kotikaupunkinsa johtomiehenä;
hänen kerrotaan hylänneen hänelle tarjotun
ku-ninkaanarvon. Kuoli luultav. Peloponnesoksessa,
jouduttuaan kotikaupunkinsa kansan
epäsuosioon ; hänen kuolemastaan on kuitenkin
erilaisia kertomuksia, m. m. että hän tahallaan
syöksyi Etnan aukkoon. E. esitti oppiaan
runomuotoisissa teoksissa, joista on säilynyt katkelmia,
yht. n. 450 säettä. Kaikki maailmassa
muodostuu neljän alkuaineen (tuien, ilman, veden ja

668

maan) sekoittumisesta ja erottumisesta.
Yhdistävänä voimana on ,,rakkaus", erottavana „viha".
Ne vuorottain vallitsevat. Kun rakkaus yksin
oli vallalla, olivat kaikki alkuaineet yhtyneinä
jumalalliseksi „sfääriksi"; sitten viha hajoitti
alkuaineet toisistaan; sen jälkeen rakkaus taas
vahvistui ja rupesi yhdistämään alkuaineet, ja
siten alkuun päässyt suuri liikunto eli
kehityskulku on meidän maailmamme. Eläinten syntyä
E. selittää siten, että kasvoi hedelmällisestä
maaperästä irrallisia ruumiinosia, ,,päitä ilman
kaulaa, käsiä ilman olkapäitä, silmiä ilman
silmäkuoppia"; ne liittyivät sattumalta toisiinsa,
joten syntyi kummallisia epämuodostuksia, jotka
pian hävisivät; vasta monien sellaisten luonnon
epäonnistuneitten yrittelyjen jälkeen muodostui
tarkoituksenmukaisia elimistöjä, jotka jäivät
eloon. Siten E:n esityksessä on tavallaan
viittaus selektsioni-(valinta-) opin perusaatteeseen.
Yhtäläisyys on kuitenkin jokseenkin satunnainen
eikä osoita varsinaista hengenheimolaisuutta
nykyaikaisen kehitysopin kanssa. — E:n
katkelmat on julkaissut Diels, „Fragmente der
Vorso-kratiker", 2 pain., I, 1906. [Zeller, „üb. die
griechischen Vorgänger Darwins" kirjassa
„V’or-träge u. Abhandl." III (1884).] A. Gr.

Empereur [SprCrJ (ransk. < lat. imperator),
keisari. — Vive l’e m p e r e u r ! [viv läprö’r],
eläköön keisari!

Empetrum nigrum ks. V a r i k s e n m a r j a.

Empliyteusis [-y’-] (kreik.. lat. =
istutus-oikeus), Rooman valtakunnassa varsinkin
myöhemmällä keisariajalla perinnöllinen, ostolla
siirrettävä vuokraoikeus (saks. Erbpaclit)
epämääräiseksi ajaksi, jolloin haltijan (emphyteuta) oli
suoritettava varsinaiselle omistajalle vuotuinen
maksu (pensio, canon, reditus, vectigal).

K. J. 77.

Empiirikko, empirismin (ks. t.) kannattaja.

Empiirinen, kokemusperäinen, ks. E m p
i-r i s m i.

Empire [äpl’r] (ransk. < lat. impe’rium),
keisarivalta, keisarikunta. — L’e m p i r e c’e s t
la j) a i x [läpVr se la pë]. ,,keisarikunta on
rauha" (Napoleon III).

Empire-tyyli, keisarivallan tyyli,
ranskalainen klassisismi, s. o. antiikkia jäljittelevä,
Napoleon I:n aikainen makusuunta. Jo
aikaisemminkin Ranskassa vireillä ollut antiikkinen
harrastus elpyy Pompejin löytöjen kautta
(kaivaustyöt alkoivat 1748) uuteen eloon, asettuu
vallankumouksen aikana itsetietoisesti vastustamaan
yksipuolista akateemista suuntaa ja saavuttaa
Napoleon I:u aikana (1804-14) kukoistuksensa.
T aiteellista elämää johti yksinvaltiaan kireydellä
maalari David; sisustamisalalla Percier ja
Fontaine, Napoleonin hoviarkkitehteina,
määräsivät kehityksen suunnan. Antiikkia matkittiin
tieteellisen perusteellisesti, antiikkisia olivat
naisten puvut, rakennustaiteessa yhtenäisyys,
symmetria, monumentaalisuus olivat ulkomuotoa
määräävinä periaatteina. Tavoiteltiin
yksinkertaisen luonnollista vaikutusta käyttämällä
rauhallisia, suoria viivoja. Doorilaisia pylväitä,
etruskilaisia, roomalaisia (vieläpä egyptiläisiäkin)
sekä rakennustaiteellisia että koristeaiheita
suosittiin. Tavallisina koristeaiheina esiintyvät
ruusukkeet, medaljongit, laakeriköynnökset j. n. e.
ja sisustuksissa vallitsee kullan ja valkean viileä

Emissioniteoria—Empire-tyyli

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0360.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free