- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
673-674

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Emäpeili ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

673

Emäpeili—Enckell

674

Enckell: Ylösnousemus. Alttaritaulu Johanneksen kirkossa Tampereella.

käsityökoulu. Ne ovat kaikki suomenkielisiä.
Oppijakson pituus vaihtelee 6-9 kuukauteen;
oppilasluku 14-28. Valtioapua 1,000-2,500 mk.
Useimpien kansanopistojen yhteydessä on myös
emäntäkoulu. O. M-e.

Emäpeili, e m ä-s p e c u 1 u m, metallista tahi
maitolasista tehty torven tahi uurteen muotoinen
valoa heijastava koje, jonka avulla emää ja
eritoten sen emättimeen antavia osia voidaan
tarkastella. M. O-B.

Emäpurje, purjealuksen n. s. iso-purje. —
Emäpuu, puualuksen kölin keskiosa, johon
rungon muut pääosat liitetään. s. s.

Emärengas, pyöreä, enimmäkseen renkaan
muotoinen, tavallisesti jostakin elastisesta
aineesta tehty laite, joka asetetaan emättimen
pohjalle joko itse emättimen tahi emän
esiin-luis-kahdusta estämään. M. O-B.

Emäs ks. Emäkset.

Emäsalo (ruots. Emsalö), suuri saari ja
kyläkunta Porvoon pitäjässä; sitä rajoittavat
Svartbäckin-, Orrbyn- ja Estamin-selät.
Tärkeimmät kylät ovat Emsalö, Orrby, Bengtsby ja
Varlaks.

Emäs-anliydridit ks. Emäksiset
oksidit.

Emäseurakunta ks. E m ä k i r k k o.

Emätila. Palstatilan e. on tila, josta
palstatila on erotettu ja jolle viimeksimainittu
maksaa palkintoveroa. Liikamaan emätilasta ks.
Liikamaa.

Emätin (vagina), kanava, joka
nisäkäsnaa-raalla johtaa ulkonaisista siitinosista emään;
myös = ruokatorvi, esofagus.

Emättimen esiinluiskahdus (prolapsus
va-ginæ), emättimen seinän tai jonkin osan
laskeu-minen ja esiinpullistuminen. M. O-B.

Emävesi ks. E m ä 1 i u o s.

Emäviiva ks. Kartio ja Lieriö.

Enakilaiset, Enakin pojat 1. lapset
(hepr. ’AnökVm, Benë ’AniVk), Raamatun
mukaan Mooseksen ja Joosuan aikuinen heimo, joka
asui Hebronissa (4 Moos. 1323, Tuom. 120) sekä
Gasassa, Gatissa ja Asdodissa (Tuom. ll21-22).
Erään "perimätiedon mukaan e. olivat jättiläisiä
(5 Moos. 210, vrt. 4 Moos. 1324), ehkä
indoeurooppalaisia. K. T-t.

Enallage [-g(f] (kreik.; lat. ena’llagë), vaihto;
tyyliopissa e-.lla tavallisesti tarkoitetaan sanan
käyttämistä toisenlaatuisen sanan asemesta,
22. II. Painettu «/«10-

esim. abstraktisen substantiivin käyttämistä
konkreettisen sijasta (esim. „valehtelijat" sanan
sijasta ,,valhe").

Enare ks. Inari.

En attendant [ä atädä’] (ransk.), odottaessa,
sillä välin, kuitenkin.

En avant [ä avä’] (ransk.), eteenpäin.

En bloc [ä blo’lc] (ransk.), yhdessä ryhmässä,
joukossa.

En canaille [ä kana’]] (ransk.), ,,niinkuin
kohdellaan roskaväkeä", halveksien.

Encefalitis ks. E n k e f a 1 i i 11 i.

Encephalitis ks. E n k e f a 1 i i 11 i.

En chef [ä se’f] (ransk.), päällikkönä,
johtajana.

Encke, Johann Franz (1791-1865),
Gaussin oppilas, kutsuttiin 1825 Berliinin
observaio-rin johtajaksi ja oli tässä toimessa kuolemaansa
saakka. Tuli huomatuksi etenkin kierto- ja
pyrstötähtien ratoja sekä auringon etäisyyttä
maasta koskevista töistään. Hänen mukaansa on
saanut nimensä muuan pyrstötähti, n. s. E:n k
o-m e et ti (ks. t.). E. toimitti Boden kuoleman
jälkeen (v. 1830) Berliinin tähtitieteellistä
vuosikirjaa, julkaisten siinä joukon tärkeitä
tutkimuksia. Hän oli väsymätön tähtitieteellinen
laskija ja mainio yliopiston opettaja. V. V. K.

Enckell, Knut Magnus, suom.
taidemaalari, s. 9 p. marrask. 1870 Haminassa, isä
Wehka-lahden rovasti Carl Vilhelm E. Tuli
ylioppilaaksi 1889, alkoi sam. v. Taideyhd:n
piirustuskoulussa Helsingissä taideopintonsa, joita sitten
jatkoi vuoden ajan G. Berndtsonin johdolla sekä
Pariisissa v:n 1891-92. Herätti huomiota jo ensi
esiintymisellään Helsingin syysnäyttelyssä 1893.
Työskenteli 1893-94 jälleen Pariisissa
(„Aamu-soitto", Antellin kokoelmissa) sekä valtion
apurahalla 1894-95 Italiassa; Firenzessä tällöin
maalattu ,,Melancolia", kuten koko hänen
tämän-aikainen symbolistinen suuntansa, synnytti meillä
aikoinaan paljon sananvaihtoa. Matkusti taas
1898 Italiaan, jossa tilauksesta jäljensi
Masac-cion freskon ,.Paratiisista karkoitus" (valtion
jäljennöskokoelmassa Ateneumissa). Näiltä ajoilta
on myös öljymaalaus „Konsertti" (Ateneumissa).
Oleskeli 1900 valtion stipendillä Italiassa,
Espanjassa, Pariisissa, Normandiassa ja Lontoossa
(Ateneumissa rva L:n muotokuva, maal.
Lontoossa). Pariisin maailmannäyttelyssä 1900 E.
sai hopeamitalin Suomen paviljonkiin maalaa-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0363.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free