- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
677-678

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Endogeeniset taudit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

677

Endogeeniset taudit—Eneberg

678

endogeeninen prosessi, sellainen
geologinen prosessi, jonka vaikuttimena on maan
sisäinen energia. Siis esim. vulkanismi,
manteren-liikunnot, vuorenpoimuttumiset, siirrokset, vrt.
E k s o g e e n i n e n. P. E.

Endogeeniset taudit, oikeastaan ruumiin
sisäosissa kehittyvät taudit; enimmäkseen sama
kuin kontagioosiset 1.
infektsioni-taudit, joitten tartunta (bakteerit) kehittyy
itse niihin sairastuneitten henkilöitten ruumiissa,
josta sitä sitten saattaa levitä muihin ihmisiin.
Nimitys on tavallaan vastakohtana
ektogeeni-sille 1. miasmaattisille taudeille, joitten
tartunta (miasmit) kehittyy ihmisruumiin
ulkopuolella, ja sieltä ilman, veden, hyönteisten (esim.
malaria) y. m. välityksellä saattaa tunkeutua
ihmisruumiiseen ja synnyttää taudin. Nimitykset,
joilla tieteen nykyisellä kannalla ei enää ole
suurta periaatteellista erotusta, ovat jo
menettäneet käytännöllisen merkityksensä. vrt.
Tarttuvat taudit. M. O-B.

Endogenæ, putkilokasviryhmä De Candollen
järjestelmässä. Siihen hän luki yksisirkkaiset
ja sanikkaiset.

Endokarditis (kreik. endon = sisällä, ja kardi’a
= sydän), sydämen sisäkalvon tulehdus.

Endokardiumi (kreik. endon = sisällä, ja
kar-di’a = sydän), sydämen sisäkalvo, sydämen
onte-loita verhoova ohut kalvo.

Endometriitti ks. Endometritis.

Endometritis (kreik. endon = sisällä, ja mëtra
= emä), emän limakalvon tulehdus.

Endor [cndör] (hepr.), paikkakunta
Etelä-Galileassa, nyk. Endür Pikku-Hermonin
pohjois-liepeellä. E:ssa asui noita-akka. joka Saulille
nosti Samuelin haamun (1 Sam. 28). K. T-t.

Endoskooppi ks. Endoskopia.

Endoskopia (kreik. endon = sisällä, ja skope’in
= katsoa), jonkin ruumiinontelon, eritoten
virtsarakon ja virtsatorven tutkiminen erityisen
laitteen, endoskoopin, avulla, jolloin viemällä
sanottuihin paikkoihin jokin valolähde
(sähkövalo) putkimaisella, kuvastimella varustetulla
laitteella voidaan tarkastaa näitten sisäpintaa,
vrt. C y s t o s k o p i a. M. O-B.

Endosmoosi ks. E k s o s m o o s i.

Endospermi ks. Siemen.

Endosseerata ks. Indossamentti.

Endossementti ks. Indossamentti.

Endoteli, hyvin ohut epiteli, joka eläimissä
peittää useitten elinten niinkuin verisuonien,
ruumiin- y. m. -ontelojen sisäpinnan. K. M. L.

Endotsooinen (kreik. endon = sisällä, ja zöon =
eläin), kasvit., kasvien levenemistapa, joka
tapahtuu niin, että eläimet syövät hedelmiä ja
siemeniä, jotka sitten lannan mukana joutuvat
maahan.

Endrödi, S & n d o r [ändrodi sändor] (s. 1850),
suosittu unk. lyyrillinen runoilija ja kirjailija,
1878-92 reaalikoulun opettajana Nagyväradissa,
v:sta 1892 edustajakama rin
päiväkirjantoimit-taja. Runojulkaisuja: „Tiicsökdalok"
^Sirkan-lauluja", 1876), ..Költemények" (..Runoja", 2
nid. 1877-78), „E. S. költeményei 1879-1885"
(1885), ..Költeményék" (1891), „Kuruczdalok".
E. on myös julkaissut novellikokoelmia, esim.
„Balatonfég alatt" („B:n taivaan alla", 1884)
sekä erinomaisia käännöksiä (m. m. „Buch der
Lieder") henkisen sukulaisensa Heinen runou-

desta. Harjoittanut myös varsinaisia
kirjallisuushistoriallisia opintoja, joiden hedelmiä ovat
m. m. essai-kokoelma ,,Költök viläga"
(„Runou-den maailma", 1887: Byron, Heine, Petöfi,
Kirjallisuus ja yleisö y. m.) ja „Szäzadunk magyar
irodalma képekben" (,,Vuosisatamme
unkarilainen kirjallisuus kuvissa", 1900).

Endymion [-mi’ön] (lat. E n d y m i o n), kreik.
tarulienkilö, tavallisesti ajateltu ikuiseksi nukku-

jaksi. E:n tarua oli monta toisintoa. Milloin
kerrottiin Zeuksen lahjoittaneen hänelle
kuolemattomuuden; toisinaan E. itse valitsi ikuisen
unen ; milloin taas Zeus rangaistukseksi tuomitsee
hänet ikuiseen uneen. Eeliläisten sukusankarina
hän on Aethlioksen poika ja Aitoloksen isä.
Tunnetuimman tarun mukaan E. nukkui Karian
Latmos-vuoren luolassa, pysyen iäti nuorena ja
kauniina; häneen rakastui Sei e ne jumalatar
(Kuutar, lat. Luna) ja hiipi öisin hänen
luokseen ; kerrottiinpa jumalattaren synnyttäneen
hänelle 50 tytärtä. Verrattain myöhään
(Cicerolla) esiintyy se taru, jonka mukaan Luna
vaivutti kauniin nuorukaisen uneen, saadakseen
aina häntä suudella. Vielä myöhemmin on Selenen
eli Lunan sijalle tullut Artemis tai Diana. —
E:ia esittävistä antiikkisista taideteoksista
mainittakoon kaunis Rooman Museo Capitolinossa
oleva korkokuva ja tunnettu Tukholman
kansallismuseossa oleva kuvapatsas. O. E. T.

Eneberg. 1. Valdemar E. (1840-1904),
senaattori, tuli 1864 fil. maisteriksi, jonka
jälkeen antautui lainopillisiin lukuihin, nimitettiin
1870 Porvoon tuomiokapitulin sihteeriksi, 1876
valtiokonttorin sihteeriksi, 1880 sen päälliköksi,
1883 Suomen pankin tirehtööriksi. E. oli varsin
tietorikas ja etevä juristi ja kuului valtiollisilta
mielipiteiltään suomenmielisiin. Valtiopäivillä
1885-91 hän oli edustajana porvarissäädyssä ja
otti ahkerasti osaa valtiopäiväin keskusteluihin
ja töihin, ollen m. m. säädyn varapuhemiehenä
sekä eri valiokuntain jäsenenä. V. 1891 E.
kutsuttiin senaattiin, jossa oli ensin siviili-, sitten
oikeustoimituskunnan päällikkönä. Hänen
taitavasta kynästään lähti usea niistä kirjoituksista,
joilla senaatti routa-ajan aljettua koetti torjua
Suomen valtiosääntöä ja oikeutta vastaan
suunnattuja hyökkäyksiä. Siihen erimielisyyteen
nähden, joka helmikuun manifestin julistamisen
jälkeen ilmautui passiivisen vastarinnan
kannat-tajain ja vastustajain välillä, E. liittyi Yrjö
Koskiseen ja vanhaan suomalaiseen puolueeseen,
jonka huomattavimpana jäsenenä hallituksessa
hän oli viimemainitun siitä erottua. V. 1903
hänet korotettiin aateliseen säätyyn. K. G.

2. Karl Fredrik E. (1841-76), edellisen
veli, orientalisti, Suomen ensimäinen assyriologi,
tuli ylioppilaaksi 1860 ja fil. kandidaatiksi 186S.
Harjoitettuansa opintoja Pietarissa, Leipzigissä
ja Kielissä 1870-71 ja julkaistuansa väitöskirjan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0365.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free