Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Endogeeniset taudit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
679
En effet—Energia
680
„De pronominibus arabicis dissertatio
etymolo-gica", I (1872), hän tuli lisensiaatiksi 1873.
Seur. v. hän julkaisi jatkon mainittuun kirjaan
ja nimitettiin itämaisten kielten dosentiksi 1875.
Sam. v. E. määrättiin kreikan kielen lehtoriksi
Viipuriin, mutta lähti virkaan ryhtymättä
Lontooseen jatkaaksensa Pariisissa talvella 1874-75
J. Oppertin johdolla harjoittamiansa
assyrio-logisia opintoja. Lontoosta E. maaliskuussa 1870
lähti itämaille Georg Smithin kanssa, jonka oli
määrä toimittaa kaivauksia Niniven raunioissa.
Mutta Mosulissa E. äkkiä kuoli toukok. 25 p.
Ainoana todisteena hänen assyriologisista
tutkimuksistaan on kirjoitus „Inscription de
Tigiat-Piléser II" (Journal asiatique, lokak.-jouluk.
1875). E:in muut kirjalliset tuotteet ovat runo
„Karin" (1865), „Dikter" (1869), muutamat
pikkurunot (pari suomalaistakin Kirj.
kuukaus-l:ssä 1867) ja ,,En bild ur arabernas äldre poesi"
(Joukahainen 1889). K. T-l.
En effet [ä effc’] (ransk.), itse asiassa.
Enehjelm [ënejelm], Pehr af (1743-1807),
(alkuperäinen nimi Helien ius), sotilas;
yli-opp. 1758, Porin rykmentin esikunta-vänrikki
1770. Vallankumouksessa 1772 hän otti
uskollisuudenvalan joukoilta Långörnillä ja Helsingissä
sekä lähetettiin viestinviejänä Tukholmaan
ilmoittamaan yrityksen onnistumisesta. Seur.
vuosina hän palveli taas Porin, sitten Y. M.
Sprengtporten^ y. m. rykmentissä yleten 1787
everstiluutnantiksi, ja kuului 1788 sodan alkaessa
K. G. Armfeltin käskynalaiseen
Husulan-ar-meiaan. E. allekirjoitti n. s. Liikalan nuotin
(ks. t.), jonka J. A. Jägerliorn vei Pietariin,
sekä n. s. Anjalan liittokirjan. Vaikka E. ei
ollut Anjalan liiton johtavia miehiä, hän 1789
vangittiin ja tuomittiin mestattavaksi. Vasta
mestauspaikalla 14 p. elok. 1790 kuningas hänet
armahti; oltuaan 3 vuotta Varbärgin linnassa
vankina hän pääsi vapaaksi. V. 1772 hän
veljineen korotettiin aatelissäätyyn. K. S.
Eneman, Mikael (1676-1714), ruots.
orientalisti, seurasi pappina Kaarle XII:tta Benderiin
saakka, oli sitten ruots. lähetyssaarnaajana
Konstantinopolissa ja matkusti 1711-13 itämailla
käyden Egyptissä, Sinainniemellä, Palestiinassa,
Syyriassa, Kypros-saarella ja Vähässä-Aasiassa.
Matkalla ollessaan hän nimitettiin itämaisten
kielten professoriksi Upsalaan, mutta kuoli heti
virkaansa astuttuaan. Hänen
matkakertomuksensa ,,Eesa i orienten 1711-12" ynnä
elämäkerran julkaisi K. U. Nylander (1889).
K. T-t.
Enemmistö, ääntenenemmistö vaalissa tahi
päätöstä tehtäessä. Enemmistön sanotaan olevan
ehdottoman (absoluuttisen), kun ehdotus
tahi (vaaleissa) ehdokas on saanut enemmän
kuin puolet kaikista annetuista äänistä, ja s u
li-t e el li se n (relatiivisen), kun joku ehdotus
tahi ehdokas on saanut suuremman äänimäärän
kuin kukaan muu erikseen. Suomen
edustajan-vaaleissa noudatetaan suhteellista vaalitapaa, ja
tulee niissä siis suhteellinen enemmistö
kysymykseen. Suomen eduskunnassa äänestettäessä
täytyy, koska aina äänestetään vain kahden
ehdotuksen välillä, enemmistön aina olla ehdoton
(Suomen Suuriruhtinaanmaan
Valtiopäiväjärjestys heinäk. 20 p:ltä 1906, § 65). — Joskus
vaaditaan ehdotuksen hyväksymiseen enemmän kuin
puolet (esim. s/3 osaa annetuista äänistä) eli n. s.
määräenemmistö. Erotukseksi tällaisesta
enemmistöstä sanotaan tavallista enemmistöä
yksinkertaiseksi enemmistöksi, vrt.
Vähemmistövaali. O. K.nen.
Enemmistövaali, vaali, jossa valituksi
katsotaan se, joka on saanut vaalissa suurimman
määrän ääniä (e n e m m i s t ö n, ks. t.). Jollei muuta
ole määrätty, on suhteellinen eli relatiivinen
enemmistö (ks. ed. artikk.) riittävä valituksi
tulemiseen; usein vaaditaan siihen kuitenkin
ehdotonta (absoluuttista) enemmistöä, jolloin
on täytevaali (ks. t.) toimitettava, jollei
tämmöistä enemmistöä ole vaaleissa saavutettu.
— Useimmissa maissa on e. sekä kunnallisissa
että valtiollisissa vaaleissa käytännössä, toisissa
maissa on sitävastoin erilaatuisilla
suhteellisilla vaalijärjestelmillä (ks.
Suhteelliset vaalit) koetettu aikaansaada
valitsijain voimasuhteita tarkemmin vastaavat
vaalitulokset ja kohtuudenmukaisempi, todellisia
voimasuhteita ja vallitsevia ajatussuuntia
paremmin kuvastava edustustapa. R. E.
Eneoliitti ks. Esihistorialliset
ajanjaksot.
Energetiikka (ks. Energia), fys., on
oikeastaan se osa fysiikkaa, mikä käsittelee oppia
energiasta ja sen muutoksista. Erikoisessa
merkityksessä e. tarkoittaa Ostwaldin, Helmin y. m.
lausumaa käsitystä, minkä mukaan voima ja
massa eivät ole alkuperäisiä käsitteitä, mistä
energiakäsite johtuu, vaan että ainetta
päinvastoin on pidettävä energian ilmenemismuotona.
Näitä filosofisia mietteitä on paljon vastustettu,
eivätkä ne toistaiseksi ole edistäneet fysiikkaa.
(V. V. K.)
Energia (kreik. ene’rgeia = toiminta)
tarkoittaa fysiikassa kykyä suorittaa työtä. Paino,
joka on nostettu jonkin matkan maan pinnan
yläpuolelle, voi pudotessaan suorittaa työtä.
Esim. ylösvedetty kellon luoti panee
alaslas-keutuessaan kellon koneiston käyntiin. Tällaista,
esineen asemasta johtuvaa energiaa sanotaan
potentsia aliseksi energiaksi. Liikkeessä
olevalla kappaleella on n. s. liike- eli d y n
a-mistä energiaa, sillä pysähtyessään tai
liikkeen hidastuessa se voi suorittaa työtä. Kun
energia molemmissa tapauksissa kokonaan
muuttuu työksi, voidaan se mitata suoritetulla työllä.
Potentsiaalienergia on kappaleen painon ja
pu-toamiskorkeuden tulo; liike-energia kappaleen
massan ja liikenopeuden neliön tulo jaettuna
2:11a. — Paitsi tässä mainittuja muotoja
tunnetaan vielä sähkö-, kemiallista ja lämpöenergiaa.
Kaikki nämä muodot voivat muuttua toisiinsa.
Siten muuttuu höyrykoneessa hiilen ja ilman
kemiallinen e. lämmöksi ja tämä taas
mekaaniseksi liike-e:ksi. Dynamokoneissa synnyttää
mekaaninen työ sähköä, sähkömoottoreissa
tapahtuu päinvastoin. Sähköparistossa synnyttää
kemiallinen energia sähkö-e:aa ja sen kautta
mekaanista e:aa. Kaikkien näiden muutosten
suhteen on huomattava, että määrätty paljous
jotakin energian lajia antaa muunnettaessa
määrätyn paljouden toisenlajista energiaa, riippumatta
tavasta, miten muutos tapahtuu; muutoksen
jälkeen on energian summa sama kuin sitä ennen,
eli energia on häviämätön. Jos siis muutetaan
jokin määrä mekaanista energiaa sähkö-ener-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
