- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
681-682

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Energian häviämättömyys ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

681

Energian häviämättömyys—Engel

giaksi ja tämä takaisin mekaaniseksi, saadaan
mekaanista energiaa alkuperäinen määrä.

(V. V. K.)

Energian häviämättömyys ks. Energia.

Energinen (kreik. energo’s), tarmokas.

Eneroth [ënerüt], Per Olof Emanuel
(1825-81), ruots. kirjailija, pomologi, Ruotsin
puutarhayhdistyksen koulun ja puutarhan
johtajana 1858-63. Sai 1846 Ruotsin akatemian toisen
palkinnon runostaan „Hake sjökonung" ja 1856
saman palkinnon »Runoelmistaan". Näiden lisäksi
mainittakoon: kaksi sarjaa tutkielmia
»Litteratur och konst" (1860 ja 1876), »Holland, några
drag tili en kulturbild" (1860), teksti
kuvateokseen »Herregärdar och Slott uti Södermanland"
(1864-69) ja »Dikter och smärre prosaiska
styeken" (1881). Lämpimästi harrastaen nuorison
kasvatusta ja kansansivistystä sekä
naissivistyk-sen kohottamista hän kirjoitteli joukon
artikkelisarjoja erinäisiin aikakauskirjoihin. —
Puutarha-alalla hänen merkityksensä on suuri. Hänen tälä
alaa käsittävistä kirjoistaan mainittakoon vain
»Handbok i svensk pomologi" (1864-66), Ruotsin
pomologian perustava teos. Sen jatkona ilmestyi
»Bidrag tili Europas Pomona vid dess nordgräns"

(1S80). E. n.

Enerveerata (lat. ënervå’re = heikentää, <
nervus - voima), heikontaa, rasittaa,
hermostuttaa.

En face [à †a’s] (ransk.), vasten kasvoja,
edestäpäin.

En famille [n fami’jj (ransk.), perheen
kesken, tuttavallisesti, tutunomaisesti.

Enfant [äfä’J (ransk.), lapsi. — E. per du
[■ perdy’], kadotettu lapsi, surunlapsi, henkilö,
joka auttamattomasti on joutunut paheiden
pauloihin. — E. terrible [- -i’bl], oik. pelottava
lapsi; henkilö, joka takeettomalla käytöksellään
pitää läheisiään, puoluettaan j. n. e. pelon ja
tuskan vallassa.

Enfantin [àfàtä’], Barthélemy
Pros-per (1796-1864), tunnettu nimellä Père
Enfantin, ransk. sosialisti, Saint-Simonin
koulukunnan johtajia. E. ja Bazard (ks. t.)
kehittivät edelleen Saint-Simonin oppeja ja
esiintyivät saint-simonilaisen lahkokunnan
ylimmäisinä pappeina (pères suprëmes). Mutta kun E.
rupesi saarnaamaan »vapaata rakkautta", niin
Bazard ja useat muut erosivat hänestä 1831.
E. vetäytyi silloin harvojen uskollistensa kanssa
Ménilmontanfin tilalle. Kun E. ja neljä hänen
kumppaniansa 1832 tuomittiin vankeuteen yh
distyslain rikkomisesta ja siveellisyysrikoksesta,
niin lahko täydellisesti hajosi. E. toimi
sen-jälkeen m. m. insinöörinä Egyptissä ja v:sta
1845 lähtien Pariisin-Lyon’in rautatielinjan
hallituksessa. Hänen kirjoituksensa ja kirjevaihtonsa
on julkaistu kokoelmassa »CEuvres de
Saint-Simon et d’Enfantin" (1865-78). J. F.

Enfiladi (ransk. enfilade), vihollisen
rintama-rakenteen tai linnoituksen pyyhkiminen
tykki-tai kivääritulella pitkin niiden rintamalinjaa.

M. v. H.

Engadin (retorom. E n g i a d i n a, it. E n g
a-dina), ylisen Inn-joen laakso Graubiindenin
kanttonissa Sveitsissä. Laaksossa, joka on 95
km pitkä ja josta Julierin, Albulan ja Fluelan
solat johtavat pohjoista kohti Reinin alueelle,
Malojan, Berninan ja Ofenin solat etelään päin

Bregaglian, Tellinan ja Adigen laaksoihin, on
kaksi toisistaan suuresti eroavaa osaa. Y1
ä-E., joka ulottuu Malojan solasta Cinuscheliin, on
leveä laaksosyvänne, jonka keskikorkeus on
1,800 m ja jossa on useita kauniita järviä.
Ilmasto on kuiva (sademäärä 1,000-500 mm) ja
insolatsioni voimakasta; lämpömäärä vaihtelee
+ 11° ja — 10° välillä. Pääelinkeinona on
karjanhoito. Ylä-E:n suurenmoinen alppiluonto,
suotuisa talvi-ilmasto ja lukuisat
kivennäisvesi-lähteet ovat tehneet sen tunnetuksi
matkailija-reitiksi varsinkin Albula-radan valmistuttua
1903. A1 a-E. ulottuu Finstermünziin Tyrolin
rajalla; se on ahdas, synkkien havumetsien
peittämä laakso. Asukkaat, jotka rakentavat
asuntonsa korkealle laaksoseinämien penkereille,
harjoittavat elinkeinonaan etupäässä
maanviljelystä. — Hallinnollisesti Ylä-E. (706 km2, n.
5,400 as.) kuuluu Malojan piirikuntaan;
Ala-E. (1,011 km2, n. 6,300 as.) muodostaa oman
piirikunnan, jossa Schuls on pääpaikkana.
Asukkaat retoromaaneja, puhuvat ladinin kieltä
(erästä romaanilaista murretta) ; uskonnoltaan
enimmät reformeerattuja. Heitä siirtyi,
varsinkin aikaisemmin, Euroopan suurimpiin
kaupunkeihin ravintoloitsijoiksi, kauppiaiksi,
leipureiksi y. m. ammattilaisiksi. V. v. F.

Engagement [àgazmå’] (ransk.), jnkn
palveluksessa (esim. näyttämön) oleminen, toimi. —
Miekan siirto sellaiseen asentoon, että se riistää
vastustajalta pistämisen mahdollisuuden siltä
puolelta, mihin oman miekan kärki on
suunnattuna. Vastustajan täytyy tällöin turvautua d
é-gagemenfiin (ks. t.). (-Iskm-.J

En garde [ä gardj ks. G a r d i.

Engdahl-Jägerskiöld [er]däl-jëgersöld], E
m-m a Matilda (s. 1852), laulajatar, syntyisin
Pietarista, om. sukua M a d s é n; isänsä oli
tanskalainen, äiti suomalainen. Ilarjoitettuaan ensin
Emelie Mechelinin johdolla lauluopinnoita
Helsingissä, hän jatkoi niitä 1877 Milanossa ja 1878
Pariisissa rouva Viardofn oppilaana. Sekä
ennen opintomatkaansa että sen jälkeen rouva E.
lauloi Helsingin ruots. teatterin oopperassa,
kunnes se 1880 lakkautettiin. Uudelleen opiskeltuaan
Pariisissa 1881, rouva Marchesi’n johdolla, hän
oleskeli konsertti- ja oopperalaulajana milloin
missäkin Euroopan suurista kaupungeista, palasi
1888 Helsinkiin, jossa perusti oman ruots.
oopperaseurueen (yhdessä Aug. Arppen kanssa).
Mentyään 1890 uusiin naimisiin E. vetäytyi
syrjään taiteellisesta toiminnastaan. 7. K.

Engel, Ernst (1821-96), saks.
tilastotieteilijä, toimi alkuansa vuori-insinöörinä, oli 1850-58
Saksin kuningaskunnan tilastollisen toimiston
päällikkönä, perusti 1858 Dresdeniin
hypoteekki-vakuutusyhtiön herättäen siten henkiin tämän
vakuutustoimen haaran. Vv. 1860-82 E. oli
Preussin tilastollisen toimiston päällikkönä ja vaikutti
tässä toimessa ollessaan tietäraivaavalla tavalla
tilastotieteen teoriaan ja käytäntöön. Hänen
johdollaan julkaistiin m. m. v:sta 1860
»Zeitschrift des statistischen Bureaus", v:sta 1861
»Preussiche Statistik", 1863-76 »Jahrbuch für
die amtliche Statistik des preussischen Staates".
Hänen kirjoituksistaan mainittakoon: »Die
Ver-luste der deutschen Armeen an OfTicieren und
Mannschaften im Kr;ege 1870-71", »Der Preis
der Arbeit" (1872), »Die moderne Wohnungsnot"

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0367.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free