- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
685-686

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Engel ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

685

Engel—Engels

686

saks. aikakauskirjoissa kirjoituksiaan. Hänen
huomattavin kirjallinen tuotteensa on ,,Richtige
Anweisung zur Heizung der Gebäude mit
er-wärmter Luft" (1830). E:n vanhin poika Carl
Alexander E. (k. 1843), toimi ylim.
arkkitehtinä intendenttikonttorissa ja oli, samoinkuin
F. A. Granstedt (ks. t.), E:n ainoita oppilaita
ja avustajia hänen viime elinvuosinaan.

[Biografinen nimikirja; Finsk biografisk
liand-bok: Tekniska föreningens förhandlingar (J.
Ahrenberg) ; Kotitaide; Seb. Gripenberg, Oma
maa III.l E. R-r.

Engel. 1. Johann Jakob E. (1741-1802),
saks. kirjailija, professori, akatemian jäsen ja
prinssi Friedrich Wilhelmin opettaja;
myöhemmin Berliinin kansallisteatterin johtaja. Hänen
huvinäytelmänsä joutuivat pian unhotuksiin. E:n
muista teoksista mainittakoon: ,,Ideen zu einer
Mimik" (1785), joka sisältää huomiota
ansaitsevia näkökohtia, „Der Philosoph für die Welt"
(1775-1800), jossa E. vastustaen alkavaa ,,Sturm
und Drang" suuntaa järkähtämättä puolusti
mo-raliseeraavaa runoutta ja järkeilevää realismia;
lisäksi romaani „IIerr Lorenz Stark" (1795), jota
aikoinaan suuresti ihailtiin. [K. Schröder, ,,J. J.
Engel" (1897) ; Daffis, „J. J. Engel als
Drama-tiker" (1899).] J. II-l.

2. Karl E. (1818-82), saks.
musiikkitieteilijä, Hummelin ja Loben oppilas; muutti
Englantiin 1846. E:n tutkimusalana oli erityisesti
soitinten historia ja Euroopan ulkopuolisten
kaasojen musiikki. I. K.

Engelbrekt Engelbrektinpoika,
vapauden-sankari (k. 1436). Kotoisin Taalainmaasta
Kuparivuoren seudulta ja kuului alkuaan
saksalaiseen sukuun. Hän harjoitti vuoriteollisuutta,
mutta luettiin rälssisäätyyn. Tämä
kaunopuheinen, rehellinen ja isänmaallinen mies tuli
taala-laisten johtajaksi 1433 ja johti Ruotsin
talou-poikia, kun he v. 1434 nousivat kapinaan
kuningas Eerik Pommerilaisen sorron johdosta. E. sai
Ruotsissa rahvaan kaikkialla nousemaan
vastarintaan. vieläpä Pohjanmaalla Suomessakin.
Monta varustettua paikkaa valloitettiin hänen
johdollaan ja ulkomaalaiset voudit karkoitettiin
maasta kolmen kuukauden kuluess"a. V. 1435
valtiopäivät kokoontuivat Arbogaan, ja siellä
valittiin Engelbrekt valtakunnan päälliköksi
(rikshöfvidsman). Nämät ovat ensimäiset
valtiopäivät, joihin varmaan tiedetään porvarien ja
talonpoikain ottaneen osaa. (V. 1359 oli Maunu
Eerikinp. kutsunut valtiopäiville paitsi ylempäin
säätyjen edustajia myöskin näiden kahden
alemman säädyn miehiä, vaikkei tiedetä, tuliko
kokouksesta mitään.) Tämän jälkeen E. jatkoi
seur. v. taistelua vapauttaen maan ja
karkoit-taen vähemmässä kuin neljän kuukauden kuluessa
uudet voudit, jotka Eerik kuningas sovittuaan
Ruotsin valtaneuvoskunnan kanssa oli lähettänyt.
E:n matkatessa huhtik. 27 p. 1436 veneellä
Hjäl-mar-järven poikki Tukholmaan murhasi hänet
eräs nuori ylimys Maunu Pentinpoika, Yö ja
Päivä sukua, hänen aikoessaan yöpyä eräällä
pienellä saarella. Engelbrektin ansioksi on
ennen muuta se laskettava, että hän herätti
Ruotsin kansan uinuvan kansallistunteen.

K. R. il.

Engelhardt, Moritz von (1828-81),
teologian professori Tartossa v:sta 1859, etevä

kirkkohistorioitsija ; hänen pääteoksensa ,,Das
Christentum Justins des Märtyrers" (1878) on
varsinkin dogmihistoriallisena
erityistutkimuksena arvokas.

Engelmann. 1. Wilhelm E. (1808-78),
saks. kustantaja ja bibliografi, julkaissut
erinomaisen täydellisiä ja luotettavia
erikoisluette-loita v:n 1750 jälkeen ilmestyneestä (etupäässä
saksalaisesta) kirjallisuudesta. Niistä
mainittakoon „Bibliotheca auctorum classicorum",
„Bibliotheca historico-naturalis", „Bibliotheca
geograpliica", „Bibliotheca zoologica". —
Engel-mannin kustannusliike on vieläkin olemassa
Leipzigissä. Se on kustantanut etupäässä
luonnontieteellisiä teoksia.

2. Theodor Wilhelm E. (1843-1909), saks.
fysiologi, edellm pojanp. Oltuaan Utrechtin
fysiologisen laitoksen assistenttina hän tuli
fysiologian professoriksi ja siirtyi 1897 samaan
toimeen Berliiniin. Hänen laajat ja
perusteelliset tutkimuksensa käsittivät lihasten ja hermojen
yleistä fysiologiaa sekä sydämen toimintaa ynnä
protoplasmaa ja psyko-fysiologisia tapahtumia
alemmissa eläimissä, joilla töillänsä hän saavutti
tunnustetun maineen fysiologien piireissä. Hänen
monista teoksistaan mainittakoon: ,,Zur
Naturgeschichte der Infusionstiere", „Untersuchungen
tiber den Zusammenhang von Nerv und
Muskel-faser", „über die Hornhaut des Auges", ,,über
den Ursprung der Muskelkraft", „Das Herz und
seine Thätigkeit im Lichte neuerer Forschungen".

M. O-B.

Engelmann, Johannes (s. 1832),
lainoppinut ja 1860-93 venäläisen oikeuden professori
Tarton yliopistossa. Hänen lukuisista teoksistaan
mainittakoon: ,,Die Verjährung nach russischem
Privatrecht" (1867; 2 pain. venäjäksi 1868);
..Peter der Grosse, seine Jugend und seine
Re-formen. Rede" (1872) ; „Die Zwangsvollstreckung
auswärtiger richterlicher Urteile in Russland"
(1884) ; „Die Leibeigenschaft in Russland" (1884) ;
,,Das Staatsrecht Russlands" (Marquardsen’in
teoksessa ,,Handbuch des öffentlichen Rechts",
4 nid. 1888). Viimemainitussa teoksessa E.
lausuu mielipiteenään, että Suomi on
valtiosään-töinen monarkia, joka on Venäjän kanssa
yhdistetty reaaliunioniin. O. K:nen.

Engels, Friedrich (1820-95), saks.
sosialisti. Antautui liikealalle, oli 1843-44
apulaisena isänsä
tehdasliik-keessä Manchesterissa.
Tutustui 1844 Karl
Marxiin, jota hän
sen-jälkeen uskollisesti
auttoi sekä hänen
tieteellisessä että
käytännöllisessä toiminnassaan
työväenliikkeen
hyväksi. Yhdessä Marxin
kanssa E. sepitti 1848
kuuluisan kaikkien
maiden köyhälistölle
osoitetun
kommunistisen manifestin ja
toimitti vallankumousvuosina 1848-49 „Neue
rheinische Zeitung"
nimistä lehteä Kölnissä. Otettuaan s. v. osaa
Pfalzin ja Badenin epäonnistuneihin kapinaliik-

Fr .Engels.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0369.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free