Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Engel ... - Engholman kappeli - Englannin alusmaat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
687
Engelska—Englannin alusmaat
688
keisiin hän pakeni Englantiin ja toimi jälleen
ennenmainitussa manchesterilaisessa liikkeessä
1850-69; siitä erottuaan hän Lontoossa asuen
omisti kaiken harrastuksensa nousevalle
sosialistiselle liikkeelle. Marxin kuoleman jälkeen (1883)
E:ä pidettiin kansainvälisen työväenliikkeen
johtajana, jonka puoleen eri maiden
työväenpuolueet usein kääntyivät saadakseen neuvoja
ja ohjausta. Teoreetikkona E. ei ollut Marxin
vertainen, mutta hän on kuitenkin siksi paljon
vaikuttanut marxilaisuuden aatteelliseenkin
kehitykseen, että häntä on Marxin ohessa pidettävä
n. s. tieteellisen sosialismin perustajana. E:n
lukuisista julkaisuista mainittakoon: ,,Die Låge
der arbeitenden Klassen in England"(1845), „Zur
Wohnungsfrage" (1872), „Herr Eugen Diihrings
Umvvälzung der Wissenscliaft" (1878), joka
m. m. sisältää yleistajuisen esityksen Marxin
teoriasta, „Der Ursprung der Familie, des
Pri-vateigenthums und des Staats" (1884), ,,Ludvig
Feuerbach und der Ausgang der deutschen
klassisehen Philosophie" (1888). Marxin
kuoleman jälkeen E. oli hänen kirjallisen perunsa
hoitajana julkaisten m. m. ,,Das Kapital"
teoksen toisen ja kolmannen osan. [K. Kautsky,
..Friedrich E.", W. Sombart, ..Friedrich E.", F.
Mehring, „Aus dem literarisehen Nachlass von
Karl Marx, Friedrich Engels und Ferdinand
Lassalle".] J. F.
Engelska (ruots. engelska), murt. 1.
Englannin kieli. — 2. Angleesi (ks. t.), eräs tanssi.
— 3. Eräs ennen aikaan käytetty kangaslaji.
Engelskan-suola ks. Englannin-suola.
Engelskantauti ks. Riisitauti.
Engeström, von, ruots. aatelissuku, peräisin
Skànesta. Eräs haara siitä sai vapaaherran- ja
sittemmin kreivinarvon. Sukua on myös
aatelittomia haaroja. Kreivillinen haara asuu nyk.
Posenissa ja kantaa nimeä Benzelstierna
von E.
Lars von E. (1751-1826), kreivi,
valtiomies. Oltuaan ylioppilaana E. palveli eri
virastoissa, kunnes hän päästyään Kustaa III:n
suosioon meni 1782 lähettiläänä Wieniin sekä
sieltä 1787 Puolaan. Täällä hän koetti saada
Puolan Ruotsin liittolaiseksi Kustaa TTI:n sodan
aikana; oli myös osallisena Puolan ja Preussin
liitonteossa 1790. E. oli siitä lähtien aina
Venäjän vihollinen. Hän pysyi edelleen kuninkaan
suosiossa ja kannatti häntä, vaikka toisinaan
avomielisesti moittikin hänen hallitustapaansa;
kaksi E:n veljeä oli sen sijaan sekaantunut
salaliittoon, joka johti Kustaa III:n murhaan.
V. 1792 E. tuli hovikansleriksi, mutta oleskeli
seur. vuosina poissa Ruotsista, enimmäkseen
lähettiläänä Englannissa ja Preussissa. Kustaa
IV:n Aadolfin suosioon E. ei päässyt, koska
hän oli Ranskan ystävä, ja 1803 hän sai eron
lähettilääntoimestaan. V:n 1809
vallankumouksen jälkeen E. kutsuttiin Ruotsiin, nimitettiin
sam. v. ulkoasiain valtioministeriksi ja
vapaaherraksi, 1810 Lundin yliopiston kansleriksi ja
1813 kreiviksi. Hänellä oli suuri vaikutusvalta
Kaarle XIII:n aikana, vähemmän kuitenkin
Kaarle Juhanan saavuttua Ruotsiin, ja v:n 1812
politiikkaa johdettiin vastoin E:n tahtoa. V. 1824
E. luopui valtioministerinvirastaan ja läksi
Puolaan, missä hän kuoli. E. jätti jälkeensä
arvokkaan käsikirjoituskokoelman (E:n kokoelman),
jota nyt säilytetään Tukholman kunink.
kirjastossa. Hän on myös kirjoittanut muistelmia,
jotka myöhemmin ovat painetut (E. Tegnérin
toimesta, 1876). G. R.
Engliien [ägä’J, Louis Antoine Henri
de Bourbon, E:n herttua (1772-1804), lähti
muiden emigranttien seurassa Ranskasta 1789,
ja oleskeli sittemmin enimmäkseen Badenin
Et-tenheimissä. E., joka oli lahjakas ja ritarillinen
ruhtinas, oli tosin jonkun ajan taistellut
emigranttien sotajoukossa, mutta pysyi
periaatteessa loitolla kaikista salahankkeista Ranskaa
vastaan. Siitä huolimatta Napoleon kiihtyneenä
ilmitulleesta Pichegrun salaliitosta ja tahtoen
tehokkaalla tavalla säikäyttää Bourboneja,
vangitutti 15 p. maalisk. 1804 sotamieliillään vieraalla
alueella oleskelevan E:n, joka vietiin
Vincen-nes’iin, asetettiin sotaoikeuden eteen, tuomittiin
kuolemaan ja viipymättä ampumalla surmattiin
21 p:nä maalisk. Tämä Napoleonin
väkivallanteko ja törkeä loukkaus kansainvälistä oikeutta
vastaan herätti koko Euroopassa suuttumuksen
myrskyn ja turhaan hän koki myöhemmin esim.
muistelmissaan puhdistaa menettelyään
vierittämällä syyn muiden niskoille. G. R.
Engholman kappeli, Pohjan pitäjään kuuluva
rukoushuone 1600-luvulla, 1 penink.
Tammisaaresta etelään. K. 8.
Englannin alusmaat, joita on kaikissa
maanosissa ja kaikissa valtamerissä, käsittävät tuon
summattoman, Afrikan kokoisen alan. 30 milj.
km2, jolla asuu n. 350 milj. ihmistä, siis hiukan
vaille ’/< koko ihmiskunnasta. Englannin
tärkeimmät siirtomaat ja suojelusvaltiot, niiden
pinta-ala sekä väkiluku nähdään tähän
liittyvästä taulusta.
Tarmokkaasti, kaukonäköisyydellä ja suurella
yritteliäisyydellä englantilaiset edistävät
siirto-maittensa taloudellista vaurastumista, itse aina
toisessa kädessä hyötyen siitä. Ei mikään valtio
ole paremmin ja nopeammin varustanut
siirtomaitaan taloudellisen kehityksen suonistolla,
rautateillä. — Siirtomaat ovatkin Englannille
välttämättömiä taloudellisen ja myös valtiollisen
suurvalta-aseman ehtoja. Useat pienemmät
siirtomaa-alueet, kuten Malta, Aden j. n. e. on
anastettu etupäässä sotilaallisia näkökohtia
silmälläpitäen. — Suurta kykyä englantilaiset ovat
osoittaneet siirtomaittensa hallinnollisessa
järjestämisessä. Paitsi suojelusvaltioita jakaantuvat
E:n alusmaat hallinnollisesti kolmeen luokkaan:
1) n. s. kruununsiirtomaat, s. o. sellaiset, joita
hallitaan suorastaan emämaasta käsin; esim.
Gibraltar, St. Helena y. m. strategisesti tärkeät
alueet, Ceylon, Fidzi-saaret y. muutamat muut;
2) siirtomaat, joilla on oma, eduskunnallinen
hallintonsa, joiden lainsäädännössä emämaan
hallituksella on veto-oikeus, sekä oikeus valita sen
virkamiehet; 3) siirtomaat, joilla on oma
emämaan malliin järjestetty vastuunalainen hallitus.
Emämaalla on ainoastaan oikeus nimittää
kuvernööri, sekä muutamissa lainsäädännön
kysymyksissä vastalause-oikeus. Tässä asemassa ovat
useimmat Englannin tärkeimmistä, suurista
siirtomaista. — Englannin siirtomaa-alueiden
kasvaminen on käynyt yhtä rintaa sen
taloudellisen ja valtiollisen kehittymisen kanssa.
Ensimäinen huomattava siirtomaiden liankkimis-aloite
tehtiin 1601, jolloin 31 p. jouluk. Itä-Intian
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
