- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
691-692

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Englannin Itä-Afrika suojelusalue - Englannin Itä-Afrika, ks. Englannin Itä-Afrikan suojelus-alue, Uganda sekä Zanzibar - Englannin ja ulkomaiden biblia-seura, ks. Piplia-seurat - Englannin Kaffraria, alue Kap-massa (ks. t.) - Englannin kieli ja kirjallisuus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

691

rallinen pinta-ala on 454,754 km2 ja asukkaita
— etupäässä galla- sekä massaiheimoja 4,038,256
(v. 1905), mutta jonka rajat vähän tunnetussa
sisämaassa vielä ovat epämääräiset, on Saksan
Itä-Afrikan, Italian Somali-maan sekä
Uganda-suojelusalueen ja Abessiinian välissä. Maa on
enimmäkseen, paitsi 10-15 km leveää
runsassateista rannikko-kaistaletta (Mombasassa 1218
mm) sekä muutamia vuoristoja, vähäsateista
ylätasankoa, jonka aroluonne pohjoiseen päin
yhä lisääntyy. Sisämaassa kulkee
etelä-poh-joista suuntaa. Itä-Afrikan murtoliauta, johon
on muodostunut lukuisia laskujoettomia järviä,
kuten Stefanie-, Rudolf-, Baringo- sekä
Naivasha-järvet, ja jota reunustavat tuliperäiset vuoristot
(korkein vuori Kenia 5,600 m). — Joista
mainittakoon Sabaki, Tana sekä rajajoki Jub;
Guasso Nyiro ei sisämaasta pääse mereen, vaan
häipyy Lorian soihin. — Rannikkokaistaleella,
jokien varsilla ja korkeimmilla vuorilla on
runsas. troopillinen kasvullisuus; muu osa maasta
on heinä- ja pensasaroa, jossa harvassa kasvaa
apinanleipäpuita ja akaasioita. — Alueen
taloudellinen arvo on ainakin toistaiseksi vähäinen,
ja ainoastaan karjanhoidolla näkyy olevan
suuremmat kehittymismahdollisuudet. Maata eivät
englantilaiset olekkaan anastaneet taloudellisista,
vaan strategisista ja valtiollisista syistä,
pitääkseen itselleen tien auki Intiaan maitse, siinä
tapauksessa että Punaisen meren tie sulkeutuisi.
Samasta syystä englantilaiset ovat tavattomalla
ripeydellä valmistaneet 940 km pitkän rautatien
Mombasasta Victoria-järvelle, joka tie on
varsinkin Ugandalle taloudellisesti erittäin tärkeä.
Alue jaetaan Seyyidieh-, Tana- ja Jub- sekä
Ukamba-maakuntiin. Pääkaupunki on Mombasa
(ks. t.), muista mainittakoon Malindi, Witu ja
Kismaiu. Siirtokunnan tulot olivat (1907-08)
11,76, ja menot 15,4 milj. mk. Tuonti oli (1907-08)
20,i. vienti 12,2« milj. mk. — Maa joutui vasta
1886 Englannille ollen vv. 1888-95 »Imperial
British East Africa company"n hallituksen
alaisena. E. E. K.

Englannin Itä-Afrikka ks. Englannin
11 ä-A frikan suojelu s-a lue, Uganda
sekä Z a n z i b a r.

Englannin ja ulkomaiden biblia-seura ks.
P i p 1 i a-s e u r a t.

Englannin Kaffraria, alue Kap-maassa (ks. t.).

Englannin kieli ja kirjallisuus. 1. Kieli.
5:nnellä ja 6:nnella vuosis. j. Kr.
Suurbritan-uian suurimmaksi osaksi valtasivat
germaanilaiset heimot. Näistä a n g 1 i t asettuivat maan
pohjois- ja keskiosaan, saksit etelä- ja
lou-nais-osiin; edellisiin kuuluivat
northumberilai-set (Humberin pohjoispuolella) ja mercialaiset
(Humberin ja Thamesin välillä), jälkimäisistä
taas olivat länsisaksit tärkeimpänä haarana.
Näiden sukulaisheimojen kielimurteita voi syystä
pitää yhden kielen eri murteina. Kansa itse
nimitti tätä kieltä jo sangen varhain anglieu
nimestä johdetulla nimityksellä englisc -
nyk.-engl. English. Usein nimitetään tätä engl.
kielen vanhempaa muotoa anglosakseksi;
nykyään on kuitenkin tämän asemesta ruvettu
käyttämään nimitystä muinaisenglanti,
koska engl. kielen historian yhtenäisyys siten
selvemmin tulee esille. — Engl. kieli kuuluu
germaanilaisen kieliheimon länsigermaanilaiseen

692

ryhmään. Sen lähin sukulainen on friisin kieli.
Engl. kielen vanhimpina muistomerkkeinä on
vanhoja asiakirjoja, sananparsikokoelmia ja
riimukirjoituksia, alkaen 7:nneltä vuosisadalta.
Tätä seuraavalta ajalta on olemassa runsas
runo-kirjallisuus, joka kyllä syntyi anglien alueella,
mutta joka on meille säilynyt ainoastaan paljoa
nuoremmissa, länsisaksilaisten jäljentäjien
käsikirjoituksissa. Anglien korkean sivistyksen
kehitys ehkäistyi nim. n. v:sta 800 alkavien
skandinaavilaisten viikinkiretkien johdosta,
joiden seurauksena vihdoin oli se, että suuri osa
maata luovutettiin skandinaavilaisille.
Kotimaisen sivistyksen painopiste siirtyi
länsisaksi-laiselle alueelle, jonka kielimurre m. m. kuningas
Alfred Suuren (k. 901) kirjallisten harrastusten
kautta tuli rikkaan, etup. suorasanaisen
kirjallisuuden kannattajaksi ja seuraavalla vuosisadalla
suorastaan muodostui jonkunlaiseksi murteita
ylempänä olevaksi kirjakielen tapaiseksi.
Sanavarastoltaan ja rakenteeltaan muinaisenglanti on
puhtaasti germaanilainen kieli. Kukistettujen
kelttiläisten kieli ei siihen vaikuttanut
sanottavasti ollenkaan. Sitävastoin oli kieleen jo ennen
Englantiin siirtymistä otettu joukko latinaisia
lainoja, ja kristinopin ottamisen (v:n 597)
jälkeen koteutui muinaisenglantiin aika monta
klassillista sanaa, etup. kirkollisten ja
uskonnollisten käsitteiden piiristä. Kuitenkin
muinais-englantikin huomattavassa määrässä kykeni omin
neuvoin luomaan myös abstraktisten ja opillisten
käsitteiden terminologiaa. Rakenteeltaan tämä
kieli kieliopillisine sukuineen, sijoineen j. n. e.
lähinnä muistuttaa nykyissaksaa.
Muinaiseng-lantilainen aika lasketaan sopivimmin
kestäväksi aina v:een 1100. Tällä aikakaudella
tapahtui yllämainittu skandinaavilainen asuttaminen,
joka etupäässä suuntautui Pohjanmeren
rannikolle. Engl. kielen skandinaavilaiset ainekset
ilmenevät kirjallisuudessa kuitenkin vasta
jonkun verran myöhemmin suuremmassa
laajuudessa. Muutamissa teksteissä, vars.
itäenglanti-laisissa on runsaasti skandinaavilaisia
lainasanoja, joista monet pysyväisesti ovat jääneet
engl. kielen omaisuudeksi. Mahdollista on myös,
että pohjois- ja keski-englannin murteiden
vanhojen taivutusjärjestelmien nopea rappeutuminen
osaksi saa selityksensä eri, mutta toisilleen
läheistä sukua olevia kieliä puhuvien
kansanainesten, kotimaisten ja skandinaavilaisten
sekaantumisesta.

Normannilaisen valloituksen (1066) kautta
Englannin valtiollinen ja yhteiskunnallinen
historia suuntautui uusille urille. Maahan tuli
hallitseva luokka, joka puhui vierasta kieltä,
ranskaa. Valloitusta lähinnä seuraavina vuosisatoina
tällä kielellä oli huomattava sija julkisessa sekä
ylemmässä seuraelämässä, sen kuitenkaan
onnistumatta syrjäyttää kotimaista kieltä. V:n 1300
jälkeen englanti taas valloittaa itselleen sijan
yhä useammalla alalla ja 1400:n jälkeen sen
voitto on täydellinen. Ranskankielen pitkällisen
vallan vaikutukset ovat kuitenkin hyvin
huomattavat englannin kielessä. N. s.
keski-englantilaisena aikana (1100-1500)
otettujen ranskalaisten lainasanojen (osaksi
nor-mannilaisten, osaksi keskiranskalaisten)
lukumäärä on sangen suuri. Engl. kielen sanavarasto
saa nyt sen sekalaisen luonteen, mikä siitä pi-

Englannin Itä-Afrikka—Englannin kieli ja kirjallisuus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0372.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free