- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
709-710

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Englannin kirkko, ks. Anglikaaninen kirkko - Englannin kirkon lähetysseurat - Englannin Kolumbia - Englannin korkeakirkko, ks. Anglikaaninen kirkko - Englannin-laastari - Englannin-noobeli

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

709

Englannin kirkko-

Englannin noobeli

710

Englannin kirkko ks. Anglikaaninen
kirkko.

Englannin kirkon lähetysseurat. 1. Jo 1049
syntyi Engl. piispallisen kirkon piirissä n. s.
pitkän parlamentin lähetysystävällisen päätöksen
johdosta lähetysseura, joka kannatti Eliotin
(ks. t.) y. m. lähetystyötä intiaanien
keskuudessa. Tämä seura ei kuitenkaan ollut
pitkäikäinen. — 2. V. 1698 perustettiin Kristillisen
tiedon levittämisseura (,,Society for promoting
Christian knowledge"), joka 18:nnella vuosis.
tehokkaasti kannatti tanskalais-hallelaista
lähetystä Intiassa, mutta 19:nnellä vuosis. kokonaan
jätti suoranaisen pakanalähetystyön.
Työskentelee nykyään kristillisen kirjallisuuden
kustantamiseksi ja levittämiseksi anglikaanisen kirkon
piirissä sekä Suurbritanniassa että siirtomaissa
ja lähetysaloilla. — 3. Evankeliumin
levittämisseura (,,Society for the Propagation of the Gospel
in foreign parts", lyli. S. P. G.), perustettiin 1701,
toimi 18:nnella. vuosis. meilkein yksinomaan engl.
siirtolaisten hyväksi. Muodostui 19:nnellä vuosis.
korkeakirkollisen 1. ritualistisen suunnan
varsinaiseksi lähetysseuraksi. Sen tärkeimmät
työalat ovat Intiassa, Kiinassa, Japanissa, Koreassa,
Etelä-Afrikassa, Austraaliassa.
Lähetyssaarnaajia n. 560, niistä 11 piispaa; kääntyneitä n.
300,000. Vuositulot n. 3 milj. Smk. — 4.
Kirkko-lähetysseura („Church Missionary Society",
lyhenn. C. M. S.), nykyään maailman suurin
lähetysseura. Perustettiin 1799; edustaa
anglikaanisen kirkon matalakirkollista eli evankelista
suuntaa lähetystyössä, sai varsinkin ensi aikoina
kestää paljon vaikeuksia korkeakirkollisten
vastustuksen vuoksi. Lähetysaloja on miltei
kaikkialla pakanakansain keskuudessa. Erittäin on
niistä tunnettu Uganda, jossa seura ryhtyi
työhön Stanleyn kehoituksesta (tienraivaaja: Alex.
Mackay), Länsi-Afrikasta on kuuluisa
neekeri-piispa Sam. Crowther, Itä-Afrikasta sen
palveluksessa olleet tutkimusmatkailijat Krapf ja
Rehmann, j. n. e. Lähettejä on (1908) 567 miestä,
386 vaimoa ja 438 neitiä, joilla on apunaan 394
maassa syntynyttä pappia ja 8,000 opettajaa;
kääntyneitä 352.920. Vuosituloja n. 10 milj.
Smk. [E. Stock, „The history of the C. M. 3.’"
(1899).] — 5. Englannin kirkon
Senana-lähetys-seura. perust. 1880, työskentelee edellisen
yhteydessä, lähettäen naislähettejä sen lähetysaloille,
varsinkin Intiaan ja Kiinaan. — 6.
Etelä-Ame-riikan lähetysseura, perust. 1844 jatkamaan
Allen Gardinerin (ks. t.) alkamaa lähetystyötä
Patagoniassa ja Tulimaalla. — 7. Melaneesian
lähetys (M. M.), TJuden-Seelannin piispan
Sel->iynin perustama (1841) ; työala: Melaneesiaan
kuuluvat saariryhmät Isossa-valtameressä;
mustat opettajat tekevät harvain englantilaisten
johtamina kaiken työn. Tunnettu
marttyyri-piispa Patteson. —- 9. Livingstonen
vaikutuksista 1859 syntynyt n. s. Yliopistolähetys
(Uni-versities Mission to Central Africa).
Työskenteli <■ Xjassa-järven seuduilla Itä-Afrikassa. U. P.

Englannin Kolumbia (virall. British C.),
Kanadassa, 926.100 km2. Tyynen-valtameren
rannalla; 178,657 as. (1901).* siis ainoastaan 0,2
kmMlä; näistä oli 24,523 intiaania sekä n. 15,000
kiinalaista. — P i n n a n muodostuksessa
vallitsevat vuoristot, joiden välissä on
ylätasan-koja. Yhdysvaltain Coast Rangen jatko on Ko-

lumbiassa paikoitellen vaipunut mereen, joten
on syntynyt sangen saaristo- ja vuonorikas
rannikko. Vancouver sekä
Kuningatar-Charlotta-saaret ovat suurimmat. Vuoristot ovat yleensä
vaikeakulkuiset, solat ahtaita. Laajat alueet tätä
suunnatonta, harvaan asuttua maata ovatkin yhä
vielä aivan tuntemattomia. —-Ilmasto on
rannikolla kostea meri-ilmasto (Victoriassa vuot.
keskilämpö -f- 9,i° C), sisämaassa sitävastoin
kylmä ja kuivahko mannerilmasto. Ikuisen
lumen raja on Kalliovuorten eteläosissa 1,800 m yi.
merenp.. -— Joet ovat vesi- ja kalarikkaita;
suurimmat: Columbia-joki lisäjokineen, joka osaksi
kuuluu tähän alueeseen, Fraser-joki.
Saskatse-vaii-, Peace-, Mackenzie- ja Yukon-jokien
yläjuoksut lisäjokineen. Järvet ovat pitkiä,
kapeita, usein syviä, jääkauden aikuisia
vuoristo-järviä. — Kasvullisuudella on pohjoinen
leima. Etelässä ja rannikoilla muodostavat
dou-glas-, liemlock-, liopeakuuset ja jättiläis-setrit
laajoja, vielä koskemattomiakin metsiä,
pohjoisempana tulee lisäksi sitka-kuusi sekä
kelta-setri, sekaantuen sisämaan puihin. Metsäalojen
välissä on mainioita laidunniittyjä; kuivilla
ylä-tasangoilla arokasvullisuutta. — Eläinkunt a
samoin pohjoismaista, ameriikkalaisine karhu-,
susi-, kettu-, hirvi- y. m. muotoineen. —
Maanviljelys ei tuota viljaa maakunnan omiksi
tarpeiksi ; sen kehittymismahdollisuudet ovatkin,
ilmaston takia, rajoitetut eteläisimpiin osiin ja
laaksoihin. — Karjanhoito sitävastoin, jota
toistaiseksi verrattain vähällä innolla
harjoitetaan (v. 1891 n. 125,000 nauta-eläintä), voi
kehittyä hyvinkin tuottoisaksi. Nykyiset
pääelinkeinot ovat kalastus, varsinkin lohenkalastus
(1904 29.i milj. mk:n arvosta), p u u-t u o t a n t o.
joka on synnyttänyt laajan teollisuuden (1891 261
milj. mk:n arvosta), sekä v u o r i t y ö. Rauta-,
lyijy- ja kuparimalmeja on runsaasti, vaikka
niitä ei vielä suuremmassa määrin louhita;
ho-peamalmia saatiin (1897) 17 milj. mk:n arvosta;
kivihiilialueen lasketaan käsittävän 35,600 km2:
1902 louhittiin sitä 1 milj. tonnia. Maan
asuttamiselle ja kehitykselle on kuitenkin vuorten ja
jokien kullanpitoisuus ollut paljon tärkeämpi.
V. 1902 saatiin kultaa 29 milj. mk:n arvosta. —
E. K:n etelä-osiin on viime aikoina
kansalaisiamme huomattavammassa määrässä siirtynyt.
V. 1885 valmistunut Kanadan pacific-rata on
suu-iesti edistänyt maan taloudellista kehitystä;
sivuratoineen on sitä Columbiassa (1900) 2,104
km. C:n tärkeimmät kaupungit ovat Victoria
(pääkaup.) ja Nanaimo, Vancouverin saarella,
Vancouver, New Westminster, Nelson sekä
Sloean. — Maakunta käsitti aikaisemmin
Uuden-Kaledonian, U. Georgian, U. Norfolkin, U.
Corn-wallin, Vancouverin ja Stikinen nimellä
tunnetut, Hudson-komppanian alaiset territorit, jotka
1850-luvun kultalöytöjen takia 1858 otettiin siltä
pois ja muodostettiin siirtomaaksi, joka 1871
yhtyi Kanadaan, ks. Kanada. E. E. K.

Englannin korkeakirkko ks.
Anglikaaninen kirkko.

Englannin-laastari (mussi), kiinnelaàstari,
kalaliimalla sivelty ohut kangas.

Englannin-noobeli (engl. noble, oik. = jalo),
engl. kultaraha, jota ruvettiin lyömään vv.
1343-77 välillä Edvard TIT:n hallitessa. Edvard IV:n
aikana se sai nimen r u u s u n o o b e 1 i, koska

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0381.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free