- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
711-712

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Englannin-noobeli - Englannin-peninkulma - Englannin Pohjois-Ameriikka - Englannin-puna, rautapuna - Englannin rakennustaide

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

711

Englannin peninkulma -

Englannin rakennustaide

712

sen nurjalle puolelle oli kuvattu 8-lehtinen ruusu ;
sen arvo oli = 1 punta = n. 25 Smk. Myöhemmin
lyödyt noobelit, esim. Henrik VIII:n
laiva-noobeli, olivat arvoltaan n. 19 ]/3 Smk.

Englannin peninkulma, engl. pituusmitta
-1,609 m.

Englannin Pohjois-Ameriikka,
siirtomaa-alue, joka käsittää maan Yhdysvaltojen
pohjoisrajalta Jäämereen, Alaskaa ja Grönlantia
lukuunottamatta, n. 9,7 milj. km2, n. 6,i milj. as. (1907).
Se jaetaan Dominion of Canada’an (ks.
Kanada), Ne w-F o U n d 1 a n d i i n (ks. t.) ja L
a-b r a d o r (ks. t.) departementtiin.

Englannin-puna, rautapuna, punaisia ja
ruskeanpunaisia mineraalivärejä, jotka
sisältävät rautaoksidia, johon usein on sekoitettu savea.
Sellaisia valmisteita kutsutaan usein muillakin
nimillä, n. k. poleerauspuna, Caput morluum,
Intian puna, Neapelin puna, kuninkaan puna
j. n. e.

Englannin rakennustaide. Vilhelm
Valloittajan mukana, 1066, tuli Englantiin romaaninen
kiviarkkitehtuuri. Alkoi vilkas kirkollinen
rakennustoiminta, joka jo ensimäisen vuosisadan
kuluessa, n. s. n o r m a n n i 1 a i s e s s a
tyylissä, kehittää myöhemminkin jatkuvia,
pai-kallis-kansallisia luonnepuoliaan. Katedraaleissa
kokonaisvaikutus on vakava, monumentaalisen
raskas, viivoissa vaakasuora vallitsevana,
aukoissa (ja holveissa) pyöreä kaari. Pyöreät,
jykevät pylväät, n. s. poimukapiteleineen jakavat
kirkon kolmeen laivaan. Pohjamuoto
kokonaisuudessaan ja tasapäätteinen kuori oudon pitkiä,
keskilaiva liolvausvaikeuksia silmällä pitäen kaita
ja matala, pystysuora seinäjäsentely näyttää
kylläkin odottavan holvausta, mutta tämä on
useimmiten jäänyt myöhemmän ajan
suoritettavaksi tahi tyydytään kelttiläisen ja
anglosaksi-laisen ajan perintöön, puiseen
kattokonstruktsio-niin. Kapeahko, rakennusrungosta pitkälle
ulkoneva poikkilaiva jaetaan joskus kahteen laivaan,
jolloin itäinen kapeampi muodostetaan
kappeli-riviksi. Durhamissa länsipuolen sisäänkäytävä
väljenee kappelintapaiseksi „Galilea"ksi.
Ulkoasua vallitsee laivain risteyksestä kohoava,
mahtava, useimmiten tasa- ja hammaspäätteinen,
nelikulmainen torni, etufasadissa niitä on kaksikin
pienempää. Detaljit yksinkertaisia, aiheenvalinta
köyhää, mittausopillinen (zig-zag-, suomus-,
ruutu-) viivaornamentiikka yleinen. Myöhempinä
aikoina on norm katedraaleja paljon muuteltu ja
lisäilty, tärkeimmät ovat: Durhamin suuri ja
muhkea, Peterboroughin, Norwichin, Elyn
katedraalit, London Towerin White Cliapel, S.
Albans-ja Waltham-Abbeyt y. m. — Gotiikkakin
Englannissa on Hanskasta kotoisin, mutta irtautuu
pian ulkolaisista vaikutuksista, nojautuen
edellisen ajan arkkitehtuurin tuloksiin. Vanhoja
katedraaleja muutellaan ja lisäillään. Uusiakin
kyllä rakennetaan useampia, mutta kehitys on
etupäässä muodollinen, ja järkevän harkitsevasti
vaikeita rakenneprobleemeja yleensä vältetään.
Niinpä esim. Ranskan gotiikan huimaavan
korkeat katedraali-interiöörit Englannissa
mataloituvat ja samalla ulkopuolinen tukijärjestelmä
— tämä gotiikan Akilleen kantapää — useissa
tapauksissa häviää tai kutistuu yksinkertaisen
asialliseksi. Yhä vieläkin on 3-laivaisten
katedraalien pituus melkoinen, usein n. s. Lady Chapel

(Maariakappeli) pitkän tasapäätteisen kuorin
jatkona sitä vieläkin lisää. Pyöreä 1.
monisivuinen, kirkon vierellä ja joskus luostarin
kanssa yhteydessä oleva Chapter-house
(kapitteli-huone) luo pohjan rajaviivoille tarpeellista
vaihtelua. Huippukaari on ainoa kaarimuoto ja eri
kehityskausien tyylivivahdukset määrää
muotojen kehitys kömpelömmästä sirompaan, käytetyn
huippukaaren muoto ja ikkunaruususton kuviot.
Early english, varhainen englantilainen eli
lan-settityyli (n. 1200-luvulla), yksinkertaisen
arvokas ja puhdas. Kaita lansettikaari on
tavallinen, mutta ruususto vasta alullaan. Tyylin
ku-koistusajan muodostaa rikaskoristeinen ja
rakenteissaan kepeämpi decorated-style (1300-luv.).
Perpendicular-style (1400-luv.) kertailee
loppumattomiin, rikkaasti vaikuttavia, mutta hieman
väsyttäviä, pystysuoria ruusustokuvioitaan ja
samalla holvit kehittyvät upeiksi tähti-,
verkkoja normannit, viuhkaholveiksi. — Ensikertoja
gotiikka esiintyy Guillaume de Sensin
rakentamassa Canterburyn katedraalin kuorissa (1174),
jälkeenpäin on Westminster-Abbey (1245-71)
Lontoossa yksin ranskalaista katedraalityyliä
edustamassa. Tyylin mallirakennuksena
pidetään Salisburyn katedraalia (1220-58). Valtavasti
vaikuttaa Lincolnin katedraali; muista Wells,
York, Lichfield, Exeter, Winchester ansaitsevat
mainitsemista. Tuhlaavan loistava melkein
fantastinen on Henrik VII:n kappeli Lontoon
Westminster-Abbeyssa (1502-20)
(viuhkahol-veista riippuu tappimaisia holvinpäätekiviä, ja
seinät ovat ulkoa ja sisästä mitä rikkaimman
perpendikulaariruususton peitossa). —
Pitkällinen välitysaika gotiikasta renesanssiin on
omiaan osoittamaan, miten syvälle gotiikka oli
Englantiin koteutunut. Se alkaa n. s.
Tudor-tyylin sekasorrolla ja jatkuu koko Elisabetin
hallitusajan 1600-luvun alkuun saakka. Uutta
sisältöä antavat engl. arkkitehtuurille tällä ajalla
lukuisat maallikkorakennukset, tilavat
maalaukselliset maalaishovit (mansions) (Hampton Court,
Longleat, Wollaton Hall) leveine ikkunoineen,
väljine halleineen ja puukattoineen, joissa
huippu-kaaren konstr. merkitys vähitellen häviää — sen
loppumuotona on leveä ja litistynyt n. s.
Tudor-kaari. Näiltä ajoilta ovat myöskin monet colleget
(julk. ylemm. koulut) sekä vanhimmat säilyneet
ristikkorakennukset. Otollista maaperää
Englannissa renesanssille valmisti sen käytäntöön
ottaminen pikkutaiteen alalla ja rakennusten
toisarvoisissa osissa, kuten ovissa, ikkunoissa,
uuneissa j. n. e. Ulkolaisia taiteilijoita (Holbein) ja
arkkitehtejä kutsutaan maahan, uudistus on aluksi
taaskin vain muodollinen, vanhalle ytimelle
sovitetaan uusi kuori. Myöhempään vasta,
renesans-sin päästyä voitolle, muotopuoli alkaa polkea
sisällystä ja silloin rakennuksetkin tehdään
„enem-män katseltaviksi, kuin asuttaviksi". —
Puhdasverisen, klassillisen renesanssin uranaukaisija
E:ssa on italialaisen Palladion oppia käynyt
Inigo Jones (1572-1652), jonka huolellisesti
sommitellusta, suurisuuntaisesta Whitehallin
palatsista rakennettiin vain the Banqueting Hall,
sen keskeinen henkilö Christoffer Wreen
(1632-1723), S. Paulin katedraalin luoja,
lukui-sain erilaisten rakennusten arkkitehti sekä
Lontoossa että maaseudulla — Lontoossa yksin noin
50 kirkkoa. 1600-1700-luvuilla engl.-italialainen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0382.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free