Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Englannin rakennustaide - Englannin-ruskea ... - Englanti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
713
Englannin-ruskea—Englanti
714
tyylisuunta yhä vahvistuu, omistamatta
kuitenkaan barokkityylin räikeimpiä liikanaisuuksia,
1800-luvun ensi puoliskolla
kreikkalais-arkeolo-ginen, romanttis-keskiaikainen ja renesanssia
seuraava makusuunta vuoroin yrittivät päästä
toisiaan syrjäyttämään ja vasta vuosisadan
loppupuolella on tästä ,,tyylien taistelusta"
selkeytynyt — Norman Sha\v’n y. m. johdolla
1860-70-luvulla — vapaa, elävä, renesanssin
periaatteille rakentava, uudenajan työtapoja ja
vaatimuksia varteenottava moderni engl. tyyli.
Etenkin mallikelpoisen, mukavan kodin luomisessa
(arkk. Baillie Scott, Voysey, Mackintosh y. m.)
se on jättänyt näkyviä jälkiä muittenkin maiden,
vieläpä meidänkin rakennustaiteeseemme.
Kirkollisen tyylin alalla kuitenkin keskiajan
tradit-sionit sitkeästi pysyvät voimassa. — Viime
vuosisadan merkkirakennus E:ssa on laaja
Parlamenttitalo (Barry ai. 1839)
perpendi-cular-tyyliin, toisia romanttiseeraavia
rakennuksia ovat luonnontieteellinen South Kensington
Museum (1879) ja äskettäin valmistunut uusi
katol. Westminster-katedraali. Ensi kerran
Englannin pankki (1788), sittemmin British
Museum ja S. Georges Hall Liverpoolissa
jäljittelevät puhtainta kreik. tyyliä. U-o N.
Englannin-ruskea, Bismarcki n-r u s k e a
(ks. t.).
Englannin-sini, mineraalisin i,
vuori-sini, kuparisin i, kuparihydraatin ja
kuparikarbonaatin seos; myös berliininsinen ja
indigon sekoitus käy tällä nimellä. Edv. Hj.
Englannin Somali-maa (virall.
Somali-land protectorate), Somali-niemen
pohjoisosassa Aden-lahden rannalla, ranskalaisen ja
italialaisen alueen välissä, sisämaassa rajoittuen
Abessiiniaan (raja epämääräinen). Pinta-ala
virallisesti 176,100 km2, as. (1907) 348,076,
parhaasta päästä aasialais-afrikkalaisia sotaisia
heimoja. Sisämaassa kulkee kaksi
rinnakkais-vuorijonoa, joiden välissä on hedelmällinen laakso
tärkeine karavaaniteineen; muuten maa on
kuuman ja kuivan ilmaston vaikutuksesta aroa,
paikoitellen erämaatakin. — Karavaaniteitä
myöten kuljetetaan kultaa, norsunluuta ja sibettiä
Abessiiniasta, lisäksi sahramia, kumia, hartsia,
nahkoja y. m. 1907-08 kaikkiaan 5,4> milj.
mk:n arvosta; tuonti oli 5,sn milj. mk. Tärkein
kauppapaikka on karavaaniteiden päätepiste
Berbera. Sen merkitystä kuitenkin vähentää
ranskalaisen Dzibuti’n kilpailu. —
Englantilaisille on maalla merkitystä strategisista syistä.
Hallinnollisesti siirtomaa on Adenin
käskynhaltijan ja sen kautta Bombayn presidenttikunnan
alainen. — V. 1885 Englanti miehitti alueen,
josta v. 1898 muodostettiin siirtomaa. Vv.
1809-1905 antoi englantilaisille paljon tekemistä n. k.
„Hullu Mullah", Hadzi Mohammed ben Abdullah,
joka aikoi muodostaa itsenäisen valtion ja vasta
uudistettujen ponnistusten jälkeen saatiin
„rau-hoitetuksi". E. E. K.
Englannin-suola, k a r v a s s u o 1 a ks.
Magnesiumsulfaatti.
Englannintorvi, oboensukuinen
orkesterisoi-tin, ääneltään oboeta pehmeämpi ja tummempi
sekä kvinttiä matalampi; 18:nnella vuosis.
jalostumalla kehittynyt entisestä jahtioboesta
(oboe di caccia). Sen yleinen sävy on runollisen
haaveellinen; se vaikuttaa parhaiten hitaassa
cantilene-tyylissä. Tunnettu on pitkä ja ihana
englannintorven soolo Wagnerin „Tristan und
Isolde"n 3:nnen näytöksen alussa. Bach
käytti sävellyksissään usein oboen
matalampia sukulaissoittimia; Mozartilla ja
Beethovenilla niitä ei tavata, mutta
Meyerbeer ja Berlioz saattoivat
englannintorven varsinaiseen orkesterikäytäntöön.
1. K.
Englannin tylli, ks. B o b b i n e t.
Englannin-vihreä ks. S c h w e i n-
f u r t i n-v i h r e ä; myös seos
berliinin-sinestä, kromikellasta ja
baryyttivalkoi-sesta käy tällä nimellä.
Englanti (engl. England, lat.
Anglia), laajimmassa merkityksessä koko
brittiläisen maailmanvallan, tai
ahtaammassa vain eurooppalaisten, Atlantin
valtameressä olevain Brittein saarten nimitys.
Yleisimmin tarkoitetaan kuitenkin E:lla
Ison Britannian saaren eteläisintä osaa;
toisinaan erotetaan tästäkin Wales, jolloin
varsinainen E. ulottuu pohjoisessa 55° 49’,
etelässä 49° 58’ pohj. leveyttä, idässä
1° 45’ itäistä, lännessä 5° 44’ läntistä pituutta,
rajoittuen Skotlantiin, Pohjan-mereen,
Calais’n-salmeen, Englannin kanaaliin, Atlantin
valtamereen. Irlannin mereen sekä Walesiin. Sen
pinta-ala on 131.699 km2, asukasluku (1901)
30,807,243 (v. 1909 arvioitu Walesin kera
35,756,615 as.; vastaava luku oli 1901 32,527,843).
E:n pinnanmuodostus, vesistöt, ilmasto,
asutus-suhteet, taloudellinen elämä ja valtiolaitos
selitetään kirjoituksissa Iso Britannia ja
Irlanti. E. E. K.
Historia. Vanhin aika v:een 1 0 6 6.
E:n esihistoria on hämärän peitossa.
Foinikialaisten väitetään jo n. tuhat vuotta e. Kr.
käyneen noutamassa tinaa Lounais-Englannin
rannikolta (Tinasaaret). Pronssikauden ajoista
lähtien E:ssa asui kelttiläisiä, jotka olivat kahta
eri heimoa: gaelilaisia goideleita ja
luultavasti myöhemmin saapuneita kymriläisiä
brittejä (vrt. Britannia). Ensimäiset
tarkemmat tiedot Britanniasta antoi siellä käynyt
Massiliasta (Marseille) kotoisin oleva kreik.
Pytheas n. 330 e. Kr. Lähempään yhteyteen
Välimeren sivistysmaailman kanssa E. joutui
vasta sittenkuin roomalaiset alkoivat levittää
valtaansa sinne. Cæsar teki v. 55 ja 54 e. Kr.
kaksi sotaretkeä E:iin, mutta vasta Claudius
keisarin hallitessa 43 j. Kr. roomalaiset
aloittivat maan valloituksen päättäen sen
Domitia-nuksen aikana, jolloin Agricola (78-84) ulotti
Booman vallan rajan Sohvay-lahteen ja
Tyne-jokeen asti. Tämän rajalinjan pohjoispuolella
ei roomalaisten onnistunut saavuttaa pysyväistä
jalansijaa, ja Hadrianus keisarin rakennuttama
rajavalli kulki juuri Sohvaysta Tynen suuhun.
Englannin kelttiläinen väestö roomalaistin,
kuitenkin vähemmässä määrässä kuin Gallian
kelttiläiset, ja kristinusko levisi vähitellen maahan.
Kun Rooman legioonat germaanilaisen
kansainvaelluksen aljettua, 5:nnen vuosis. alussa,
lähtijät E:sta, oli Rooman valtakin siellä lopussa.
N. 450 alkoivat E:iin hyökätä Saksan
Pohjanmeren rannikolta saapuneet anglosaksit
(ks. t.), jotka pitkällisillä puolentoista vuosisataa
kestäneillä taisteluilla valloittivat melkein koko
[-Englannin-]
{+Eng-
lannin+}
torvi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
