- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
733-734

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Engström ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

733

Engström—Enkeli

734

rikkailla, sattuvilla, taitavasti ja leveästi
tekemillään piirustuksilla liän osaa välittömästi ja
syvästi ilmaista periruotsalaisen olemuksen. E.
on julkaissut kirjan tai kuvateosten muodossa
tn m. „En gyldenne Book" (1897), „Bland
kolin-gar, bolider oeli herremän" (1900), ,,En bok"
(1905), ,.Mitt lif oeh lefverne" (1907) ja „En
bok tili" (1909). Sitäpaitsi E. on kuvittanut
m. m. Topeliuksen satuja. [J. Hertz, A. E:n
elämäkerta, 1904.] E. R-r.

Engström, Otto Ingemar (s. 1853),
professori, kotoisin Uudestakaarlepyystä, yliopp.
1871, lääket. lis. 1880, tohtori 1882, nimitettiin
naistautiopin ylim. professoriksi 1892. V:sta
1895 hän on antanut lääketieteellistä opetusta
omassa valtion kannatusta nauttivassa
sairashuoneessaan. Todistuksina E:n suuriarvoisesta
tieteellisestä työstä ovat hänen lukuisat eri
sivistyskielillä ilmestyneet julkaisunsa. V:sta 1897
hän on julkaissut ,,Mitteilungen aus der
gynæ-kologisclien Klinik des Prof. Dr. Otto Engström"
yhtenäisenä sarjana, jossa nyt (1910) on valmiina
23 vihkoa, sisältäen 95 alkuperäistä tieteellistä
julkaisua, suurimmaksi osaksi hänen omasta
kynästään. E:n merkitys lääketieteen kehitykselle
kotimaassa on ollut huomattava varsinkin
lapsenpäästöopin ja naistautien alalla. Tarkempi
diagnostiikka ja useat huomattavat leikkaukset
sekä muut operatiiviset toimenpiteet ovat hänen
kauttaan meillä kotiutuneet. Hän on maassamme
ensimäisenä suorittanut keisarileikkauksen
onnellisella. tuloksella sekä lapselle että äidille, ja
on maaliamme tuonut n. s:n vaginaalisen
keisarileikkauksen ; hän myöskin leikkasi emäsyövän
ajalla, jolloin leikkaus vielä oli kiistanalainen
suurissa kulttuurimaissakin, on meillä
kehittänyt synnytyksien hoitoa ahtaissa lanteissa ja
parantanut sekä laajempiin piireihin levittänyt
emän kasvien ja laskeutumien operatiivista
hoitoa. E. on myöskin maassamme ensimäisenä
onnellisesti poistanut sairaloisen umpilisäkkeen.
Hänen lääkäritoiminnalleen ominaista on
harkitseva kritiikki ja pyrkimys säilyttämään elimistä
kaikki, mikä sairaloista poistettaessa on
säilytettävissä. E. on toiminut kunniapresidenttinä
Brysselin, Genèven ja Amsterdamin
kansainvälisissä gynekologikongresseissa ja viimeksi
Budapestin kongressin gynekologisessa osastossa. On
usean ulkomaisenkin oppineen seuran jäsen, m. m.
..Berliner Gesellschaft für Geburtshülfe und
Gynäkologie", Münchenin ..Gynäkologische
Gesellschaft" ja „Societä italiana di ostetricia e
gyneeologia" seurojen kunniajäsen. R. L.

Enharinoninen (kreik. enarmoniko’s -
harmoninen). 1. Enharmoniseksi nimittivät
muinaiskreikkalaiset alkuaan sellaista
melodiamuodos-tusta, josta jotkut asteikon sävelet olivat
johdonmukaisesti jätetyt pois (vrt. Pentatoninen),

esim.:

ja

2. Kreikkalaisen säveltaiteen rappion aikana
keksittiin toisenlainen „enharmonisuus", siten
nimittäin, että 1I2- asteet jaettiin kahtia
’/<-asteiksi ja niin saatiin asteikon sävelluku taas
tavalliseen 7-määräänsä:

Tällaiseen asteikkoon perustuvan
sävelmuodos-tuksen laatu on jäänyt selvittämättä, ja monet

epäilevät, onko sillä
koskaan voinut olla
muuta merkitystä,
kuin teoreetikkojen
akustisissa laskelmissa.
Mutta renesanssiajalla * sävel, joka on e:n ja f:n
klassillisuuden har- välillä> xx h:n ja e:n TaliUa’
rastus saattoi „enharmoniikin" taas esille ja
siitäperin 011 enharmonisiksi nimitetty sellaisia
säveliä, jotka (kuten esim. eis
ja f) sekä nuottikirjoituksessa
että todellisessa
sävelkorkeudessa toisistaan eroavat (tosin
vähemmän kuin askeleen verran), mutta
tasa-vireisissä soittimissa ovat saatetut täysin
yhtäpitäviksi ja soitetaan samoilla koskettimilla
(vrt. T a s a v i r e i n e n). — E. vaihdos
tapahtuu siten, että sävelten pysyessä samalla
kohdalla niiden merkitseminen vaihtuu
enhai-monisesti vastaaviksi
nuoteiksi ja siten niitä
seuraava sävelkulku
pääsee aivan toisille
sävel-aloille
kääntymään, esim. I. K.

Enhydris ks. Merisaukko.

Eniconetta Stelleri, Stellerin alli ks.
Alli.

Enjambement [äzäbmä’] (ransk., = harppaus),
lauseen jatkuminen yli runosäkeen lopun
seuraavaan säkeeseen. J. H-!.

Enkaustiikka (kreik. enkausis =
,.sisäänpolt-taminen"), antiikkinen ja muinaiskeskiaikainen
maalaustapa, jossa sulatettua mehiläisvahaa
käytettiin sideaineena ja värejä käsiteltiin ja
muokkailtiin pienillä kuumennetuilla rauta-aseilla,
niin että värit ikäänkuin poltettiin maalattavalle
pinnalle. Vanhoja puutauluille tehtyjä
e.-maalauksia ovat el-Fayfimista löydetyt muumiokuvat
(ks. t.). — Enkaustinen maalaus merkitsee
nyk. yleensä vahaväreillä maalaamista. —•
En-k a u s t i s e e r a a m i n e n tarkoittaa varsinkin
kipsivalelmien kyllästyttämistä vahalla,
steariinilla y. m. s. [Donner v. Richter, ,,über
Tecli-nisches in der Malerei der Alten" (1885).]

E. R-r.

Enkefaliitti (kreik. evkephali’s = pienet aivot),
aivotulehdus vrt. Aivokalvon tulehdus
ja A i v o p e h m e n e m i n e n.

Enkefalitis ks. Enkefaliitti.

Enkeli (kreik. atjT]elos - sanansaattaja),
Raamatussa Jumalan tahdon ilmoittajina
esiintyviä taivaallisia henkiolennoita. V. T:n
vanhimmissa osissa käsitetään Herran enkeliä
(mnVak jahve) usein Herran (Jahven) omaksi
ilmestykseksi (vrt. 1 Moos. 22n ja seur.; 2
Moos. 34,j : Tuoni. 6,2,„n„,20) ; myöhemmissä
paikoissa tehdään selvä ero Jahven ja Jahven
enkelin välillä. Mitä ylimaailmallisemmaksi
Jumalan käsite muuttui, sitä suuremman sijan
saivat enkelit uskonnollisessa mietiskelyssä. Sitä
todistavat V. T:ssa m. m. Sakarjan, Iliobin j.i
Danielin kirjat. Sakarja (v:n 520 vaiheilla e.
Kr.) on ensimäinen profeetta, joka saa
ilmoituksensa enkelin välityksellä (Sak. 10,„; 2,; J,;
4, j. n. e.). U. T:ssa enkelit esiintyvät
säännöllisesti Jumalan maailmanhallituksen ja
ilmoituksen palveluksessa (esim. Matt. 120; 21S; 26M; 282,5 ;
Luuk. 1„.OT; lf>~ j. n. e.). Parsilaisuuden (ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0393.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free