- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
737-738

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ennes ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

737

Ennes—Ensimäinen meridiaani

738

29-37 viikon ikäinen ja siis jo elonkykyinen.
vrt. Keskenmeno.

Ennes, Barthold Anders (1764-1841),
ruots. historiallinen kirjailija, oli upseerina
mukana Suomen sodassa 1788-90, Pommerissa
1S06-07 ja Norjassa 1808; julkaissut m. m.
„Under-rättelser om Finnheden" (1809), „Biografiska
minnen af konung Carl XII:s krigare" (1818-19).

Ennius, Quintus (239-169 e. Kr.), rooinal.
runoilija, kotoisin Calabriasta Rudiren (nyk.
Rugge) pikkukaupungista. E. seurasi 204 M.
Porcius Catoa (ks. t.) Sardiniasta Roomaan,
missä hän ennen pitkää runoelmillaan pääsi
ylimystön suosioon ja ystävyyteen sekä lopuksi 184
sai Kooman kansalaisoikeuden. E. on
roomalaisen taiderunouden varsinainen alkaja ja on kauan
suuresti vaikuttanut seuraaviin runoilijapolviiu
etenkin rikkaalla kielellään ja voimakkaalla
esityksellään. Runoelmissaan E. ensimäisenä
käytti daktylista lieksametria vanhan
kansallisen saturnisen runomitan sijasta ja koetti myös
mukauttaa latinan kieltä kreikkalaisen runo-opin
sääntöihin. Ilänen pääteoksensa on 18-kirjäinen
eepillinen runoelma ,,Annales", jossa kuvaillaan
Rooman vaiheita Æneaan tulosta runoilijan
omaan aikaan. Sitä paitsi E. kirjoitti
kreikkalaisten, etup. Euripideen malliin murhe- ja
huvinäytelmiä ynnä sekarunoelmia „Saturæ". Näistä
kaikista E:n teoksista on vain vähäisiä
katkelmia enää jäljellä. [L. Mtiller, „Q. Ennii carminum
reliquise" (1885) ; sama, ,,Q. Ennius, eine
Einlei-tung in das Studium der röm. Poesie" (1884) ;
J. Vähien, „Ennianæ poesis reliquise" (1854, 2:n
painos 1903).] K. J. 77.

Enns. 1. Tonavan oikeanpuoleinen lisäjoki,
jonka lähteet ovat Salzburgissa, suu Linzin
alapuolella. Pituus 304 km, joista 31 km
kulkukelpoista. Alajuoksullansa E. muodostaa
Alaja Ylä-Ttävallan rajan. — 2. Kaupunki
Itävallassa, E.-joen varrella; 4,277 as. (1900).
Olut-panimoita, maanviljelyskonetehtaita. Vanhassa
linnassa on kokoelma roomalais-aikuisia esineitä ;
lähellä E:in nykyistä paikkaa oli vanhalla ajalla
roomal. Laureacum niminen kaupunki.

Ennustaminen, ennustustaito ks.
Clairvoyance, Aavistus.

Ennustusraamattu, ne osat Raamattua, jotka
sisältävät profeetallisia ennustuksia (esim.
Je-saian ennustusraamattu j. n. e.).

Ennätys, kilpailussa saatu tulos. — S u o m. e.
(1. rekordi) on paras tulos, minkä Suomen
Voim.- ja urheiluliiton jäsen on saanut yleisessä
urheilukilpailussa. Ennenkuin tulos
tunnustetaan suom. ennätykseksi, vaaditaan että kaksi
luotettavaa henkilöä on sen oikeaksi todistanut
ja toimitusvaliokunta hyväksynyt. Maailman
e. (S k a n d i n a a v i a n e.) on paras e., mikä
maailmassa (Skandinaaviassa) on saatu jossakin
urheilunhaarassa (esim. keihäänheitossa,
koliv.i-loikkauksessa, 500 m:n pikaluistelussa).
Rata-e., paras jollakin määrätyllä radalla saatu tulos
(esim. 2 tunnin pyöräilyssä Berlin-Steglitzin
radalla). Vielä mainittakoon m a a n t i e-e.,
1 i i 11 o-e., p i i r i k u n t a-e. y. m. —
Ennätys-kilpail u s s a (ennätysajoissa) kohdistetaan
huomio ensisijassa uuden, siihenastista
paremman tuloksen saamiseen. Urheilua, jonka
päämääränä ja kiihottimena on uusien ennätysten
voittaminen, sanotaan ennätysurheiluksi.
24. II. Painettu U/4I0.

j Nykyaikana varsin useasti esiintyvä ilmiö on
ennätyskiihko, jolla tarkoitetaan
luonnotonta ennätysten tavoittelua ja yksipuolista
en-nätysurheilun vaalimista. -Iskm-.

Ennätysjuoksu ks. Juoksu.

Eno. 1. Kunta. Kuopion 1., Ilomantsin
khlak., Enon nimismiesp.; 915,7 km1, joista
viljeltyä maata 6,594 ha (1901) ; 34,32so manttaalia,
talonsavuja 415, torpansavuja 219, muita savuja
170; 6,236 as., joista miltei kaikki suomenk.;
556 hevosta, 3,886 nautaa, 1,132 lammasta (1907).
Sivistyslaitoksia: 9 kansak. (lOopett.).
Teoll.-laitos: Kaltimon puuhiomo. — 2. Seurakunta.
Savonlinnan hiippak., Ala-Karjalan rovastik.,
1600-luvulla rukoushuone; Ilomantsin kappeli;
itsenäiseksi (keis. k. 21/121857) klirakunnaksi 1862.
Kirkko puinen (1816-18, korj. 1903). [R.
Tirronen, »Muinaisjäännöksiä Ilomantsin
khlakun-nassa. Eno" (Suomen muin.-yhd. aikakausk. VII:
48).] K. 8.

Enonkoski. 1. K u n t a. Mikkelinl., Kerimäki
(pohjoisp.) -Savonranta-Enonkosken nimismiesp.;
laivakulku n. 3 km päähän kirkolta,
rautatieasemalta 30 km; 105,2 km’, joista viljeltyä maata
923 ha (1901) ; 8,7013 manttaalia, talonsavuja 98,
torpansavuja 24, muita savuja 22; 2,458 as.,
miltei kaikki suomenkielis.; 147 hevosta, 952
nautaa, 350 lammasta (1907). Sivistyslaitoksia:
2 kansak. (3 opett.). Teoll.-laitoksia:
Enonkosken saha. — 2. Seurakunta. Savonlinnan
hiippak., Savonlinnan tuomiorovastik.,
tehdas-seurakunta (perust. keis. p. % 1859), itsenäiseksi
(sen. p. ’"lo 1894) klirakunnaksi Kerimäestä.

K. 8.

Enontekiäinen ks. Enontekiö.

Enontekiö (1. Enontekiäinen), ruots.
Enontekis. 1. Kunta. Ouluni., Lapin
kihlak., Enontekiäisten nimismiesp.; Torniosta
maantietä 351 km; 8,068,3 km’, joista viljeltyä
maata 1,031 ha (1901) ; 8 ’"/soo manttaalia,
talonsavuja 95, torpansavuja 5, muita savuja 66;
991 as., kaikki suomenkiel.; 37 hevosta, 312
nautaa, 241 lammasta (1907). Sivistyslaitoksia:
1 kansakoulu. — 2. Seurakunta. Kuopion
hiippak., Lapinmaan rovastik., alue kuului ensin
Jukkasjärven seurakuntaan ; nyk. Muonionniskan
kappeli. K. 8.

Enonvesi. 1. Selkä Pyy- ja Haukiveden
välillä Enonkosken kunnassa. — 2. Mutkikas
vedenlahdelma Juvan ja Anttolan rajamailla,
laskee vetensä laajaselkäiseen Luonteriveteen. —
3. Lahdekas vesiväylä Sulkavalla, yhdistää
Sulkavan kirkolla olevat vedet Puumalan
kirkon-vesiin. K. S.

En passant [à pasà’] (ransk.), sivumennen,
sattumalta.

En profil [n proß’l] (ransk.), sivulta katsoen,
läpileikkauksessa.

Enquéte [àk&tj (ransk.), tutkimus, tiedustelu.

Ensemble [äsä’blj (ransk., = yhdessä),
useampien tekijäin yhteis- 1. kokonais-vaikutus,
yhdys-esitys, esim. näyttämöesityksessä yhteisnäyttely,
musiikissa useampien soittimien tai laulajien
yhdysesitystä vaativa sävellys tai sävellyksen
osa, samoin tällainen y h d y s esitys. I. K.

Ensi-ilta 1. premiääri, näytäntöilta, jolloin
joku näytelmä jossakin teatterissa ensi kerran
esitetään.

Ensimäinen meridiaani, lähtömeridiaani

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0395.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free