Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ennes ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
73!)
Enskär—Ensyklopedia
740
(ks. †.) maantieteellistä pituutta määrättäessä;
nykyään käytetään yleensä Greenwichin
meridiaania. Ranskalaiset käyttävät e. m:na Pariisin
meridiaania. Ennen oli Ferron (20° länteen
Pariisista) yleisin, ks. Pituus
(maantieteellinen). (R. J-a.)
Enskär [ënsärj. 1. Saari I s o-E.
Uudenkaupungin edustalla, jonka kaakkoisosalla on
pyöreä 37 m korkea tiilinen majakkatorni. Majakan
virallinen nimi on Uusikaupunki. —
2. Saari Ahvenanmaalla Löfskär-Ledsund-väylän
varrella. Sen pohjoisniemellä on samanniminen
johtoloisto. K. S.
Enson puuhiomo Vuoksen rannalla, Jääskessä,
sijaitsee Unterniskan kosken varrella, perust.
1889. Tehtaalle, jonka omistaa E:n puuhiomo
O. Y. (pääoma 1 milj. mk), viepi haararata
samannimiseltä Imatran radan asemalta. K. S.
Enstatiitti, vaaleanvihreä tai kellertävä
kivennäinen, kuuluva rombisiin pyrokseeneihin,
ko-koumukseltaan magnesiumsilikaattia, Mg Si 03.
Tavataan eräiden verrattain harvinaisten
vuori-lajien aineksena sekä meteoriiteissa. P. E.
Ensyklopedia (kreik. enky’klios =
ympyränmuotoinen, ja paide’ia = kasvatus ; esim.
Aristoteleella nämä sanat yhdessä nimenomaan
merkitsevät sitä tieteiden ja taiteiden kokonaisuutta,
mikä vapaan nuorukaisen oli omaksuttava ennen
erikoisopinnoitaan tai yhteiskunnalliseen
elämään astumistaan), kokonaisesitys kaikista
tieteistä ja taiteista joko nämä sitten ovat
järjestettyinä systemaattisesti (s. o.
sisäisen yhteytensä mukaan) tai
sanakirjan-tapaan (aakkosjärjestykseen).
Ensyklopedialla tarkoitetaan myöskin kokonaisesitystä
yksinomaan yhdestä inhimillisen tietämyksen
alasta. Jo muinaisaika tunsi ensyklopedian,
joskin se etupäässä oli viimemainittua laatua.
Ensimäiseksi ensyklopedian tekijäksi mainitaan
Platonin oppilas Spe u sippo s; roomalaisista
kirjailijoista harrastivat ensyklopediaa m. m.
Varro, Plinius vanhempi („Historia
natu-ralis", 37 kirjaa) ja Martianus Capella.
Vasta keskiajalla alkaa syntyä y 1 e i s
ensyklo-pedioja esiintyen tavallisimmin nimillä „Sumrnæ"
ja „Specula". Uudenaikaisen systemaattisen
ensyklopedian luoja on Bacon Verulamilainen
(1561-1626) teoksillaan ,,Novum organon
seiea-tiarum" (1620) ja „De dignitate et augmentis
scientiarum" (1623). Yleisemmän merkityksen
ensyklopedia saavuttaa vasta 17:nneltä vuoois.
alkaen, jolloin systemaattisen ensyklopedian
rinnalle astuu sanakirjan tapaan laadittu
aakkosellinen reaali ensyklopedia (sivistyssanakirja),
jollaisista mainittakoon Baylen ,,Dictionnaire
historique et critique" (1697; viim. pain. 16 nid.
1820-24), Chambers’in ..Cyclopædia, or an
universa! dictionary of arts and scienses" (1728; viim.
pain. 1789-91), IToffmannin ,,Lexicon universale [-historieo-geographico-chronologico-poetico-philolo-gicum"-]
{+historieo-geographico-chronologico-poetico-philolo-
gicum"+} (1677). — Erikoisesti huomattava sijansa
ensyklopedian historiassa on kuuluisain e
n-syklo p e d i s t i e n Diderotfn ja d’Alembert’in
johdolla julkaisemalla, kaikissa vapaamielisissä
piireissä suurta ihastusta herättäneellä
„Encyclo-pédie, ou dictionnaire raisonn£ des sciences, des
aits et des métiers" (28 nid., 1751-72; 5
täyden-nysos., 1776-77, 2 nid., rekisteri 1780), joka
koetti ajan hengessä käsitellä tieteen tarjoamia
aineksia ja tuoda julki valistusajan filosofisen
maailmankatsomuksen. Siitä ilmestyi sitten
useita ulkomaisia muodosteluita ja jälkipainoksia.
Viime aikoina on eri sivistysmaissa
tiedemiesten yhteistoiminnan kautta syntynyt
huomattavia ja usein hyvin suurisuuntaisia erikoisalojen
spesiaaliensyklopedioja. Tällaisia ovat
monet valtiotieteen ensyklopediat, kuten C. von
Rotteek ja C. Welcker: „Staatslexikon" (15 os.,
4 täydennysos., 1834-48; 3:s pain. 14 os., 1856-66),
J. C. Bluntschli ja K. Brater: „Deutsches
Staats-wörterbuch (11 os., 1857-70), J. Conradi y. m.:
„Handwörterbucli der Staatswissenschaften" (7
os., 1898-1901) sekä Bouillet: „Dictionnaire
uni-versel d’histoire et de géographie", I. v. Miiller:
,,Handbuch der klassischen
Alterthumswissen-scliaft in system. Darstellung" (1885 seur., uusin
pain. tekeillä), Pauly-Wissowa:
,,Real-Encyklo-pädie der klassischen Alterthumswissenschait"
(uusin pain. aloit. 1907), Paul: „Grundriss der
german. Philologie" (uusi pain. 1896 seur.),
Biihler: „Grundriss d. indoarischen Philol." (1896
seur.), Hertzog: „Real-Enc. f. protest. Theol. u.
Kirche" (3:s pain. Hauckin toimittamana
val-mist. 1908), Scliiele: ,,Religion in Geschiclite u.
Gegenwart" (aloit. 1908), Rein: „Enzyklopädische
Ilandbuch der Pädagogik" (1903), Vapereau:
,,Dictionnaire universel des littératures" (1876),
,,Handwörterbuch der Zoologie, Anthropologie
und Ethnologie" (1880-1900), Ladenburg:
.,Uand-wörterbucli der Chemie" (1892-96), Lueger:
,,Lexikon der gesammten Technik" (uusi pain.
aloit. 1904), Hinnebergin toimittamana
parhaillaan ilmestyvä systemaattinen suurteos ,,Die
kultur der Gegenwart" (aloit. 1905).
Eri maiden huomattavimmista tietosana
kirjoista mainittakoon seuraavat: R a n s 1c a:
„La grande encyclopédie" (31 os., 1886-1903),
P. Laroussen julkaisema .,Grand dictionnaire
universel du XIX:e sivele" (15 os., 1864-76; 2
täydennysos., 1878-90), Laroussen kuoleman
jälkeen C. Augé julkaisi tietosanakirjan ,,Nouveau
Larousse illustré" (7 os., 1897-1904; 1
täydennysosa 1907); Italia: ,,Nuova enciclopedia
italiana" (1841-51; 6:s pain. 25 os., 1875-88,
täydennysosia 1888-99), Hoeplin ,,Piceola enciclopedia"
(1892-95); Englanti: ,,Encyclopædia
britan-nica" (1771: 9:s pain. 25 os. 1875-89; Times’in
julkaisema jälkipainos 1898; 11 täydennysos.
1902-03), jossa tietosanakirjan rinnalla on
mono-grafioja sisältävä systemaattinen osasto;
„Cham-bers Encyclopædia" (10 os., 1859-68; uusin pain.
1906), „The Ilarmsworth encyclopædia" (8 os.
1905) ; Saksa: Brockhausin
,,Ivonversationslexi-kon" (14 pain., 17 os., 1901-04) ja sen rinnalla
kilpaileva Meyerin ,,Grosses
Konversations-Lexikon" (6:s pain. 20 os. 1902-09) ; kumpaakin
edellämainittua on olemassa pienempi laitos;
Alanko m a a t: ,,Ge’illustreerede encyclop>ædie",
julk. A. Winkler Prins (15 os., 1868-82; 3:s pain.
II. Zondervanin toimittamana aloit. 1905)
;Poh-j o i s-A m e r i i k k a: Stoddart: ,,Encyclopædia
ameiicana" (4 os., 1883-89), I. Singer: „The
jewish encyclopædia" (12 os., 1901-06);
Espan j a: Melledo: ,,Enciclopedia moderna" (34
os., 1848-51) ja ,,Diccinario enciclopedico
hispano-americano" (24 os., 1887-94); Portugali:
Lemos: ,,Encyclopedia portugueza illustrada";
arabialainen tietosanakirja on Beirutissa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
