Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Enukleatsioni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
745
Enukleatsioni—Edenius
746
tona on teoistansa vastuunalainen"; vrt.
Päätelmä). A. Gr.
Enukleatsioni (lat. ënucleä’re = vetää esille
sydänosa, < nucleus = pälikinänsydän),
operat-sioni, joka poistaa ruumiista uudismuodostukset;
eritoten silmän poistaminen.
Enuma elis (ass. = „kun ylhäällä"), Babelista
peräisin oleva 7-osainen kertomaruno luomisesta,
joka on saanut nimensä näistä l:sen taulun
alkusanoista. Geo. Smith 1875 löysi 7
nuolenpää-kirjoituskatkelmaa tätä runoa, josta nyt
tunnetaan 49 katkelmaa. Ne ovat 7:nnen ja 2:sen
vuosis:n välisellä ajalla kopioidut vanhemmista
tauluista ja syytä on arvella runon nykyisessä
muodossaan olleen olemassa jo v:n 2000 vaiheilla.
Runon tarkoituksena on osoittaa, kuinka Marduk
pääsi jumalien herraksi (= Bel) ja samalla hänen
kaupunkinsa Babylon maailman pääkaupungiksi.
l:nen taulu kertoo alkukaoksesta (Apsü, Tiämat
(= Raamatun Tehöm 1 Moos. la) ja Mummu),
jumalien synnystä ja Tiämatin
kapinanhank-keista heitä vastaan. 2:nen taulu: jumalat
turhaan koettavat kukistaa Tiämatia, kunnes
Marduk tarjoutuu taistelemaan Tiämatia vastaan,
ehdolla että hänelle suodaan maailman hallitus.
3:s taulu: jumalat neuvottelevat ja hyväksyvät
Mardukin tarjoumuksen. 4:s taulu: Marduk
osoittaa voimansa, valmistautuu taisteluun,
voittaa, tappaa ja halkaisee Tiämatin, jonka
kahdesta puoliskosta hän tekee taivaan ja maan.
5:s taulu (vaillinainen): Marduk asettaa tähdet
jumalille asemiksi, määrää eläinradan ja
kierto-tähtien radat, jakaa vuoden 12 kuukauteen, antaa
uudenkuun ilmaantua ja määrää kuun yötä
hallitsemaan ja aikaa määräämään. 6:s taulu
(vaillinainen): Marduk luo ihmisen. 7:s taulu:
Mardukia ylistetään.
Tämän luomistarun tuttavuutta osoittaa
Damas-ciuksen ja osaksi Berosoksenkin Eusebiuksella
säilynyt esitys babylonialaisten kosmologiasta.
Sen suhteesta Raamattuun vrt. Gunkel,
„Schöpfung und Chaos" (1895). [Schrader,
„Keilinschriftl. Bibliothek" VI, King, „The seven
tablets of ereation" (1902), Grossmann,
„Alt-orientalische Texte und Bilder" (1909).] K. T-†.
Enureesi (kreik. eniire’in = laskea virtsansa),
tahdoton virtsan laskeminen, tilansa
kasteleminen ; lapsissa, eritoten heikkohermoisissa, joskus
tavattava taudillinen tila ; enuresis diurna,
päivällä tapahtuva ja enuresis nocturna,
öisin tapahtuva tahdoton virtsan laskeminen.
Enuresis ks. Enureesi.
Enveloppe [äv3lo’p] (ransk.), kotelo,
kirjekuori ; linnoituksen ulkovarustus.
Envoyé [àvuajë’] (ransk.), (toisen arvoasteen)
lähettiläs jonkun vieraan vallan luona. — E.
extraordinaire [-nä’r], ylimääräinen
lähettiläs, vakinaisen, toista arvoastetta olevan
diplomaattisen edustajan arvonimi.
Enyo [-yö’], kreikkalaisilla taistelun jumalatar,
joka esiintyi Areen (ks. t.) seurassa ja jota
mainittiin milloin tämän äidiksi, milloin
sisareksi tai tyttäreksi. Roomalaiset identifioivat
E:n ja Bellonan (ks. t.). E. R-n.
Enzio 1. Enzo [entsio, entso] (it„ < saks.
Heinz, Heinrich) (n. 1220-72), Sardinian
kuningas, Saksan keisarin Fredrik II:n äpäräpoika
ja lempilapsi, nai Sardinian perijän, ruhtinatar
Adelasian, ottaen Sardinian kuninkaan nimen.
E., jolla oli yhtä etevät henkiset kuin
ruumiilliset ominaisuudet, auttoi mitä tehokkainnniu
isäänsä taistelussa paavinistuinta ja sen
liittolaisia vastaan ja sai m. m. suuren merivoiton
Melorian luona 1241 Genovan laivastosta. Kova
isku hänen isälleen oli, että E. Fossaltan
taistelussa 1249 joutui bolognalaisten vankeuteen, missä
hän sai olla kuolemaansa saakka. Historiallista
luotettavaisuutta puuttuu kertomuksilta E:n
vankeudessa solmimasta rakkaudenliitosta
kauniin Lucia da Viadagolan kanssa, josta liitosta
kuuluisa Bentivoglion suku muka olisi saanut
alkunsa, samoin kuin hänen pakoyrityksestään,
jonka sanotaan tulleen ilmi siten, että yksi hänen
kiharoistaan jäi riippumaan sen tyhjän
viini-tynnyrin reijästä, jossa hänet aijottiin kantaa
pois. Useat kirjailijat (esim. ruots. K. A.
Nicander) ovat käsitelleet hänen kohtaloansa.
[Grossmann, „König E."; Blasius, ,,König E.".]
G. R.
Enäjärvi. 1. Luonnonkaunis saarekas järvi
Vehkalahden ja Sippolan rajalla. Pituus on n.
6,4 km; 52 m merenp. yi. Järven vesi laskee
Summan-joen kautta Suomenlahteen. — 2.
Lounaisesta koilliseen kulkeva soikea järvi Vihdissä
Salpausselän etelärinteellä, n. 6 km pitkä;
50,« m merenp. yi. Se on lähtökohtana
vesijak-solle, joka laskee Siuntion-joen kautta
Pikkalan-lahteen. — 3. Mutkikas ja luonnonihana
järvi-ryhmä Suomusjärven ja Sammatin rajamailla;
käsittää isohkon ja saarekkaan selän sekä
kaitoja vesiväyliä, joiden juoksusuunta viettää
lounaaseen. Vedet ovat n. 59,5 m merenp. yi. ja
laskevat osaksi Puujärven kautta Lohjanjärveen,
osaksi Kiskonjoen kautta Perniönjokeen. K. S.
Eocen ks. E o s e e n i.
Eohippus (kreik. cös = aamurusko, ja hippos =
hevonen), paleont., eoseeni-ajan alkupuolella
Poli-jois-Ameriikassa elänyt, ketunkokoinen
kavioeläin, hevosen kantamuoto, ks. Hevonen.
P. E.
Eo ipso (lat.), itsessään, juuri sen takia.
Eokambriset muodostumat (kreik. cös =
aamurusko, ja k a m b r i n e n), ne
muodostumat, jotka iältään ovat jotunisten ja
kam-bristen muodostumain välillä, mutta lähempänä
viimemainituita. Tähän kuuluvia vuorilajeja,
sparagmiitteja, kvartsiitteja ja konglomeraatteja
sekä liete- ja kalkkikiviä, on verrattain kapealla
alueella, joka ulottuu Etelä-Norjasta, Gudbrandin
laaksosta, läpi Skandinaavian niemimaan
keskusosien (ks. liitettä „Fennoskandian
geologinen yleiskartta"). Norjassa tällä
vuorilaji-ryhmällä on nimenä
sparagmiittimuo-d o s t u m a, Ruotsissa severyhmä.
Eokam-brisina pitävät useimmat tiedemiehet myös
n. s. r a i p a s- ja g a i s a m u o d o s t u m i a,
joihin kuuluu Fennoskandian pohjoisimpien oshm
vuoriperä Alattio-vuonosta Kalasaarentoon ja
Kildin-saareen asti. Näistä nuorempiin,
gaisa-muodostumiin, kuuluu Varangin-vuonon
pohjoispuolella tavattava moreenikonglomeraatti, joka
on vanhimpia tunnettuja jäätikön toiminnasta
syntyneitä muodostumia. Muuten on raipas- ja
gaisa-muodostumissa konglomeraatteja, hieta-,
liete- ja kalkkikiviä. P. E.
Edenius, Henricus Thomæ. Turun
akatemian ylioppilas, tunnettu siitä, että häntä
\as-taan 1661 tehtiin syytös noituudesta. E. oli
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
