- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
753-754

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Epifania ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

753

Epifania—Epiktetos

754

Epifania (kreik. epipha’neia = ilmestyminen,
etenkin jumalan), vapahtajan ilmestyminen
maailmalle; itämaisessa kirkossa vietettiin 3:nnelta
vuosis. alkaen tämän tapauksen muistoksi 6 p:nä
tammik. juhlaa, Kristuksen kastepäivää, koska
hänen silloin katsottiin ilmestyneen maailmalle
Jumalan poikana. Länsimaisessa kirkossa
vietetään epifaniajuhlaa (meillä loppiainen, muualla
on tav. nimi: kolmen pyhän kuninkaan juhla)
sen tapauksen muistoksi, että idän tietäjät
kävivät palvomassa Jeesusta, koska tämä tapaus
vertauskuvallisesti esittää vapahtajan ilmestymistä
pakanamaailmalle. K. Ö.

Epifanius ks. Epiphanius.

Epifyllit, epifyyttikasveja, jotka elävät
muiden kasvien lehdillä. E:jä on varsinkin
troopillisissa sademetsissä. Ne ovat leviä, jäkäliä, sieniä
tai sammaleita.

Epifyysi ks. E p i p h y s i s.

Epifyytit (kreik. epi’ - päällä, ja phyto’n =
kasvi), päällysvieraat, kasvit, jotka
kiinnittyvät muihin kasveihin ottamatta niinkuin
loiset alustakasvistaan ravintoansa.
Kotimaisessa kasvistossamme ovat ainoastaan puissa
kasvavat jäkälät ja sammalet e:jä, tropiikeissa on
näitä lukuisa joukko sanajalkoja ja
siemenkasveja, etenkin kämmekkäisiä, bromeliaceita ja
ara-ceita. Näiden kasvien juuret joko kasvavat
yhteen alustansa kanssa tai kiertyvät sen ympäri.
Tillundsia usneoides-kasvin veltot, juurettomat
versot riippuvat irrallaan puunoksilla. Toiset e:t,
esim. banianpuu, imevät vettä ja ravintoa alas
maahan kasvavien ilmajuurien avulla. Eräät
sana-jalat, m. m. Polypodium qnercifolium ja
Plaiyce-rium (frände, kokoavat erikoisesti
muodostuneisiin lehtiin alashuuhtoutuvia elimellisiä aineita,
jctka niissä muuttuvat hedelmälliseksi
ruokamullaksi. Vettä hankkivat esim. Tillandsia bulbosa ja
Discliidia Rafflesiana keräämällä sitä, edellinen
lusikantapaisiin lehtituppiinsa, jälkim.
ruukku-maisiksi muuttuneisiin varsilehtiinsä. Useiden
epifyyttisten kämmekkäisten ja araceiden
juurien ympärillä on huokoinen kudos, joka imeytyy
täyteen vettä. Vesivarastoja ovat myös useiden
e:ien mehevät lehdet ja mukulamaiset
varren-tyvet, jotka eräillä lajeilla senlisäksi vielä
suojaavat aliansa olevia juuria kuivumasta.

(J. A W.)

Epigamia [-i’ä] (kreik.), muinaisessa
Kreikassa oikeus solmia laillinen avioliitto, mikä
oikeus alkujaan oli vain valtion omilla
kansalaisilla. E. vallitsi toisinaan myös kahden eri
valtion jäsenten kesken. E. R-n.

Epigastrinen (kreik. epiga’strios), sydänalaan
kuuluva.

Epigastriumi (kreik. epiga’strion), sydänala,
vatsaseudun yläosa.

Epigeneesi (kreik. epi’ = uudestaan, ja genesis
- sikiäminen), biol., K. E. Wolffin (ks. t.)
kehittämä teoria, jonka mukaan sikiönkehitys ei riipu
preformatsionista (ks. t.), vaan on
uutismuodos-tustapahtuma (epigenesis).

Epigeneettinen (kreik. epi’ = päälle, ja vartalo
genesis = syntyminen), geol., jälestäpäin
syntynyt, esim. malmijuoni, joka on ympäröivää
kivilajia nuorempi. P. E.

Epiglottis f-ötti’s] (kreik.), kurkunkansi.

Epigonit (kreik. epi’gonoi = jälestäsyntyneet).
1. Kreik. tarustossa niiden „seitsemän sanka-

rin" pojat, jotka sotaretkellään Thebaa vastaan
olivat kaikki, paitsi Adrastos (ks. t.), saaneet
surmansa. Kostaakseen isiensä kuoleman pojat
10 vuotta myöhemmin Alkmaionin (ks. t.)
johdolla läksivät sotaan, löivät thebalaiset ja
valloittivat Theban. Retkestä kerrottiin hävinneessä
Epigonoi-eepoksessa.

2. Diadokien (ks. t.) seuraajat. —
Kirjallisuudessa, tieteessä ja taiteessa sanotaan e:ksi
niitä, jotka, itse ollen alkuperäistä luomiskykyä
vailla, vain kehittävät ja levittävät suurten
edeltäjiensä aatteita. E. R-n.

Epigrafiikka (kreik. epigraphë’ =
päällekirjoitus), inskriptsionitiede, tiede, jonka
tutkimusalana ovat kovaan aineeseen (kiveen, metalliin
y. m. s.) piirretyt tai hakatut kirjoitukset
(in-skriptsionit, piirtokirjoitukset, kivikirjoitukset).
E. on tärkeä historiantutkimuksen ja
kielentutkimuksen aputiede. Epigrafikko =
inskriptsio-nien tutkija, ks. I n s k r i p t s i o n i. O. E. T.

Epigramma 1. epigrammi (kreik.
epi’-gramrna), alkuaan = päällekirjoitus (esim.
hautakirjoitus, rakennuksen otsakirjoitus,
temppelilahjaan piirretty omistuskirjoitus y. m. s.) ;
sittemmin yleensä lyhyt pontevasti kärjistynyt
pikkurunoelma. Kreikkalaiset epigrammat
olivat laaditut elegiseen runomittaan (ks. Elegia)
ja tavallisesti vain yhden tai parin distikhonin
pituiset. E:aa viljeltiin paljon
aleksandrialaisella aikakaudella; sen ajan e:oja on säilynyt
koko joukko antliologia-kokoelmissa (ks.
Kreikkalainen anthologia). Rooman
kirjallisuudessa edustaa e:aa etupäässä Martialis.
Uudellakin ajalla on e:aa ajoittain viljelty
jotensakin paljon. E:oja ovat esim. Goethen ja
Schillerin pisteliäät ksenia-runot; samoin m. m.
Oksasen ,,kommat". O. E. T.

Epigyninen (kreik. epi’ = päällä, ja gyné’ =
nainen, emi), kasvit., sikiäispäällinen.
ks. Kukkapohjus.

Epiikka, kertomarunous, vrt. Eepos.

Epikkarmos [-pi’-], kreik. runoilija, eli
Sisiliassa 5:nnen vuosis. alkupuolella e. Kr.; oli n. s.
doorilaisen komedian etevin edustaja ja
kehittäjä. E. esitti komediansa Syrakusassa, jossa
varsinkin Hieronin aikana runoutta suuresti
suosittiin. Ne olivat doorilaismurteella laaditut
ja käsittelivät osaksi mytologisia aineita, osaksi
tyyppejä jokapäiväisestä elämästä, ja niissä
näkyy usein kosketellun filosofisia kysymyksiä. E:n
teoksista on säilynyt vain katkelmia, joista voi
päättää että hänen tyylinsä oli erittäin eloisaa
ja sukkelaa. — E:n nimellä kulki myös eräitä
filosofisia oppirunoelmia, joiden kuitenkin
katsotaan olleen epäperäisiä. [E:n katkelmat on
julkaissut E. Kaibel, kokoelmassa ,,Fragmenta
poe-tarum graec." (VT, 1899).] ks. Kreikan
kieli ja kirjallisuus. O. E. T.

Epikrisis [-pi’-] (kreik.), päättyneestä
taudista, sen syntymisestä, kehittymisestä,
luonteesta, hoidosta y. m. annettu loppulausunto.

Epiktetos
i’ktë-J (luultav. n. 50-120 j. Kr.),
stoalainen filosofi, synt. Fryygiassa, tuotiin [-orjana Roomaan, sai vapauden ja vaikutti
Roomassa filosofian opettajana; lähti v. 94, kun
Domitianus karkoitti kaikki filosofit Roomasta,
Epei-roksen Nikopolikseen, missä sen jälkeen opetti
ja luultavasti kuoli. Siellä häntä kuunteli
Arria-nos (ks. t.), joka kahdessa kreikankielisessä teok-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:21 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0403.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free