- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
755-756

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Epifania ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

755

sessa on jälkimaailmalle säilyttänyt E:n
opetuksia. Filosofian tehtävä 011 E:n mielestä
yksinomaan kasvattaa hyveeseen. Ihmisen tulee hillitä
itseään, olla kestäväinen ja kärsivällinen
kohtalon vaiheissa sekä tyytyä siihen, mikä on hänen
omassa vallassaan. E. kehottaa hartaasti
yleiseen ihmisrakkauteen, lempeyteen ja
armeliaisuuteen; kaikki ihmiset ovat, hän sanoo, veljiä,
saman Jumalan lapsia. A. Gr.

Epikurolainen, Epikuroksen (ks. t.)
perustaman filosofisen oppikunnan jäsen; myöskin
ihminen, joka tavoittelee nautintoja, antautuu
aistillisiin nautintoihin.

Epikuros f-kü’-] (341-270 e. Kr.), kreik.
filosofi, synt. Samos-saarella, esiintyi filosofian
opettajana ensin parissa
Vähän-Aasian
kaupungissa, v:sta 306
alkaen Ateenassa. Hänen
ympärilleen kerääntyi
ystävä- ja oppilaspiiri,
jossa viljeltiin iloista,
sivistynyttä
seuraelämää. E. sepitti
lukuisia teoksia, joita
moitittiin huolimattomasti
kirjoitetuiksi. Säilynyt
on pari laajanpuolista
kirjettä, jotka esittävät
hänen tärkeimpiä
pää-aatteitaan; sen ohessa
katkelmia. — Filosofian
tehtävä on osoittaa, kuinka ihminen voi
saavuttaa onnellisuuden. Elämän tarkoitus on
mielihyvä, mutta ei silmänräpäykselliset nautinnot,
niinkuin Aristippos (ks. t.) oli opettanut, vaan
pysyväinen hyvänolo ja mielenrauha. Ei saa
tavoitella jokaista nautintoa, vaan pitää aina
viisaasti valiten toimia sellaisella tavalla, joka
eläisiinkin seurauksiinsa nähden tuottaa
enimmin mielihyvää ja vähimmin mielipahaa. Oikean
viisauden noudattaminen siinä valinnassa on
hyve. Aistilliset nautinnot ovat verrattain
vähäarvoiset, koska ne eivät ole kestäviä ja usein
tuottavat jälkeensä kärsimyksiä. Erittäin
korkealle E. asettaa ystävyyden. Kaikella
tieteelläkin on arvoa ainoastaan mikäli se on apuna
onnen saavuttamiseen. Sielutieteessään ja
tieto-opissaan E. on sensualisti; kaikki mielikuvat
johtuvat aistimuksista. Maailmanselityksessään
E. yhtyy Demokritoksen (ks. t.) oppiin, että koko
maailma on muodostunut atomien mekaanisista
liikunnoista. E. teroittaa erittäinkin mieleen,
että tämä oppi poistaa mielestämme turhan,
taikauskoisen pelon salaperäisistä,
yliluonnollisista valloista ja olennoista, myöskin kuoleman
pelon. Ihmisen kuollessa ne erittäin hienot ja
liikkuvaiset atomit, jotka muodostavat hänen
sielunsa, hajoovat, joten tajunta täydellisesti
lakkaa eikä siis enää voi olla mitään kärsimystä.
Jumalat eivät vaikuta maailman juoksuun.
E. arvelee jumalien olevan olentoja, joiden
„valo-ruumis" on muodostunut paljoa hienommasta
aineesta kuin ihmisruumis ja jotka asuvat
maailmasta erillään kaukaisissa, ,,eri maailmojen
välillä" olevissa avaruuden osissa. — E:n
perustama epikurolainen oppikunta oli
olemassa 7:ttä vuosisataa, 4:nteen
kristuksen-jälkeiseen vuosisataan asti. Sillä oli lukuisia

756

kannattajia, mutta siinä ei esiintynyt ketään
huomattavaa opin kehittäjää. Sen mielipiteitä
esittävistä teoksista tärkein on Lucretius
Ca-ruksen (ks. t.) latinankielinen oppirunoelma.
llerculaneumista löydettiin 1752 kokoelma
hiiltyneitä kirjakääröjä, joita on luultu jonkun
oppi-kunnan kannattajan kirjastoksi. Se sisältää
m. m. lukuisia Philodemoksen (n. 60 e. Kr.)
teoksia, jotka eivät kumminkaan ole antaneet paljon
lisätietoja oppikunnan mielipiteiden
valaisemiseksi. [Usener, ,,Epicurea" (1887, sisältää E:n
teosten jäännökset) ; Gizyeki, ,,üb. d. Leben
u. d. Moralphilos. des E." (1879) ; Cassel, „E. der
Philosoph, verteidigt u. erklärt" (1892) ;
Gödecke-ineyer, „E:s Verhältnis zu Demokrit" (1897).]

A. Gr.

Epilepsia (kreik. epilëpsi’a) ks.
Kaatuvatauti.

Epilobium ks. Horsma.

Epilogi (kreik. epi’logos), loppu- tai
jälki-puhe, etenkin draaman lopulla esiintyvä
päätösosa, usein hätäkeino sen ilmaisemiseksi mitä jo
itse kappaleen olisi pitänyt ilmaista. Toisinaan
se tarkoittaa runomuotoista puhetta, jota ei
aiheuta itse näytelmä, vaan joku ulkonainen syy,
ja joka näytelmän loputtua lausutaan yleisölle.
Epilogin vastakohta on p r o 1 o g i. J. H-l.

Epimedium, kasvisuku Berleridacece-heimossa.
Etelä-Euroopan ja Aasian vuoristoissa kasvavia
monivuotisia yrttejä. Kauniin lehdistönsä ja
omituisten kukkiensa vuoksi E.-lajia viljellään
puutarhoissa varjoisissa paikoissa. (J. A. W.)

Epimenides [-ni’dës], muinaiskreik. tietäjä
ja uskonnollisten puhdistusmenojen suorittaja.
Tavallisen tarinan mukaan E. oli Kreetasta
kotoisin ja kutsuttiin Ateenaan vapauttamaan
taioillaan kansaa rutosta tai muusta kirouksesta.
Tämä tapahtui muutamien kirjailijain (m. m.
Aristoteleen) mukaan Kylonin kapinan
kukistamisessa (7:nnen vuosis. loppupuolella e. Kr.)
tapahtuneen pyhyyden loukkauksen johdosta.
Platonin mukaan taas E. kutsuttiin Ateenaan
500. -— E:stä kerrottiin kaikenlaisia ihmejuttuja.
Niinpä hän oli muka lapsena nukkunut vuoren
onkalossa ja herännyt vasta 57 vuoden kuluttua
sekä sen jälkeen elänyt 100 vuotta tai kauemmin.
E:n nimellä kävi joukko uskonnollis-tarullisia
runoelmia, joissa näkyy ilmenneen
yhtäläisyyksiä orphilaisen uskonlahkon kanssa. — Tutkijat
ovat eri mieltä siitä, onko E:tä historiallisena
henkilönä ollut olemassa, vai onko häntä
pidettävä kokonaan taruhenkilönä (kenties
ateenalaisena sukuheroksena). O. E. T.

Epimetheus [-mëthe’us], kreik. taruhenkilö,
yleisimmän tarun mukaan Iapetos nimisen
titaanin ja Okeanoksen tyttären Klymenen poika,
Prometheuksen veli ja vastakohta (Prometheus =
edeltä ajatteleva, E. = jälestäpäin ajatteleva).
Prometheuksen varoituksista huolimatta E. otti
hurmaantuneena vaimokseen Pandoran, jonka
jumalat olivat luoneet ihmisille rangaistukseksi
(toisen toisinnon mukaan ensimäisen naisen,
joka muka niinikään oli luotu ihmisten
turmioksi). O. E. T.

Epinikion f-ni’-] (kreik.), voittolaulu;
tavallisesti tarkoitetaan e:lla koorilaulua, joka on
laa-diltu Kreikan urheilujuhlissa (Olympiassa,
Del-pboissa y. m.) saavutetun voiton kunniaksi. Ne
olivat tyyliltään komeita ja lennokkaita ; keskuk-

Epikurolainen—Epinikion

Epikuros.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0404.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free