- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
761-762

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Epitelioma ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

761 Epitelioma—

useampikerroksinen solukko, joka peittää
ruumiin pintaa tai sen sisässä olevien ontelojen
seinämiä. Solujen muodon mukaan erotetaan
kuu-tiomaisia, litteitä tai liereitä epitelejä. Jos
solujen vapaassa päässä 011 väryskarvoja, sanotaan
solukkoa värysepiteliksi. Usein epiteli erottaa
ulkopinnalleen kovan kalvon, kutikulan, tyveensä
tyvikalvon. Usein myös ihoepitelin
ulkokerrokset sarvettuvat. Solujen toimintojen mukaan
epiteli erilaistuu peitin-, ravinto-, rauhas-,
suku-tai aistin-epiteliksi, lihasepiteli-solukoksi y. m.
Yksinkertaisimmat kudoseläimet (esim.
lampi-polyyppi) ovat muodostuneet yksinomaan
epite-leistä. E. on vanhin ja yksinkertaisin
eläimellinen kudoslaji. Se on myös ensimäinen solukko,
joka syntyy munasolun jakaannuttua useihin
soluihin. Kaikki kudoseläimet ovat eräällä
aikaisella kehitysasteella muodostuneet vain kahdesta
epitelikerroksesta, ulkopuolisesta ektodermasta
ja sisäpuolisesta entodermasta. K. M. L.

Epitelioma (kreik. epi’ = päällä, ja thëlë’ =
nänni), kesikasvain, k.s. Ruumiinko i.

Epithalamion [-la’-] (kreik., < thalamos =
makuuhuone, morsiuskammio),
serenadintapai-nen laulu, jota laulettiin hääiltana
vastanai-neille; myös yleensä häälaulu, hääsaatto-laulu.
Täynnä runollista suloa olivat varsinkin Sapplion
e:laulut, joista vain katkelmia on säilynyt.
Catullus on niitä latinaksi jäljennellyt.

O. E. T.

Epitome [-mè’] (kreik.; lat. epi’tomë),
supistus, lyhennys; laajemman kirjateoksen
yhteenveto. Semmoisia syntyi paljo varsinkin
antiikkisen ajan loppupuolella; ne ovat usein
vaikuttaneet sen, että alkuteokset joutuivat
unohduksiin ja hävisivät. Alkuteoksia e:t eivät
tietenkään voi täysin korvata. — Esimerkkinä
mainittakoon Justinuksen tekemä Trogus Pompejuksen
laajan historiateoksen epitome. O. E. T.

Epizoa ks. Loiseläimet.

Epodi [-pö-] (kreik. epödo’s, oik. = lisälaulu,
jälkilaulu). 1. N. s. jambirunoudessa pitempään
säkeeseen liittyvä lyhyt säe; sellaisista
säe-pareista kokoonpantu runoelma. Vanhimmat
tunnetut eJaulut olivat Arkhilokhoksen sepittämiä
halauluja. Niiden tapaan Horatius kirjoitti
e-kirjausa. — 2. Koorilyriikassa
rytmirakenteel-taan yhtäläisen stroofin ja antistroofin
(säkeistön ja vastasäkeistön) jälkeen seuraava
erirakenteinen säkeistö. O. E. T.

Epoletti (ransk. épaulette < épaule =
olkapää), sotilashenkilöiden pukuun kuuluvat
olkapäillä kannettavat arvonmerkit, olkalaput,
poletit.

Epona (< kelttil. epo - hepo), muinaisroomal.,
alkujaan kelttil. jumalatar, hevosten ja aasien
suojelija. K. J. E.

Eponymos [-pö’-] (kreik., < onoma - nimi),
se, jonka mukaan joku muu on saanut nimensä;
niinpä Ateenassa sukusankarit, joiden mukaan
Kleistheneen perustamat 10 phyleä
(heimokuntaa) nimitettiin. Useissa Kreikan yhteiskunnissa
e:ksi sanottiin sitä vuotuista virkailijaa, jonka
mukaan vuosi nimitettiin; niinpä Ateenassa
(ensimäistä) arkonttia; erityisesti mainittiin hänen
nimellään asevelvollisten vuosiluokat, ks. A
r-kontti. O. E. T.

Epookki (kreik. epokhè’ = pysähdyspaikka).
1. Ajankohta, josta uusi aikakausi alkaa; siitä:

Epäkeskinen 762

e p o o k i n-t e k e v ä = käänteentekevä. — 2.
Aikakausi, ajanjakso.

Epopea ks. Eepos.

Epopti (kreik. epo’ptës), „näkijä", henkilö
joka oli vihitty korkeimpaan Eleusiin
mysterioi-den osallisuuden asteeseen, ks. E 1 e u s i s.

Epos ks. Eepos.

Épreuve d’artiste [eprö’v darti’st] (ransk.),
taiteilijan koevedos valmiiksi syövytetystä tai
kaiverretusta vaskilevystä, jossa ei ole
allekirjoitusta (korkeintaan voi painetussa vedoksessa olla
taiteilijan nimimerkki). Tunnettu myös nimellä
é. avant la lettre, jonka vastakohtana on
allekirjoituksella varustettu é. avec la lettre.

E. R-r.

E pur si muove [-ö’ve] (it.), „ja se liikkuu
sittenkin", näin kerrotaan Galilei’n sanoneen
poistuessaan inkvisitsioni-oikeudesta, joka oli
pakottanut hänet peruuttamaan oppinsa maapallon
liikunnosta. Lause tavataan ensikerran abbé
Irailh’in teoksessa ,,Querelles littéraires", III
(1761).

Epähedelmä, hedelmä, jonka muodostamiseen
muutkin kasvinosat kuin siitoksen johdosta
edelleen kehittynyt sikiäin ottavat osaa.
Yleisimmin turvonnut ja mehukas kukkapohjus esiintyy
e:issä, esim. ruusun kiulukassa, omenassa,
mansikassa. (J. A.

Epäileväisyys, epäilysfilosofla, se mielipide,
ettei voida saavuttaa mitään varmaa tietoa; ks.
Skeptisismi ja Agnostisismi.

Epäjatkuva, vastakohta jatkuvalle,
kontinuer-liselle (ks. t.).

Epäjohtaja ks. E r i s t ä j ä.

Epäjumalanpalvelus. Monoteistisissä
uskonnoissa (juutalaisuudessa, kristinuskossa,
islamissa) nimitetään epäjumalanpalvelukseksi
kaiken muun, paitsi ainoan totisen Jumalan
palvelusta. Mooseksen laissa on epäjumalanpalvelus
kielletty ensimäisessä käskyssä. V:ssa T:ssa
kuvataan epäjumalanpalvelusta usein
uskottomuudeksi tai avioliitonrikokseksi elävää Jumalaa
vastaan (Hosea 1-3; Hes. 16 y. m.). Enimmin
palvellut epäjumalat Israelissa olivat
kananealai-set jumaluudet Baal (ks. t.) ja Astarte (ks. t.),
joiden palvelukseen kuului sekä julmia että
siveettömiä menoja. U:ssa T:ssa Paavali selittää
pakanallisen epäjumalanpalveluksen johtuneen
ihmisten uskottomuudesta elävää Jumalaa
kohtaan, joka. heidän olisi pitänyt tuntea (Room.
12,-.,,). E. K-a.

Epäkeskinen, eksentrinen, keskipisteen
ulkopuolella oleva, radastaan poikkeava. — 1. Alat.
Keskipisteen ulkopuolella oleva. Käyriä, joiden
keskipisteet eivät lankea yhteen, sanotaan
epä-keskisiksi, eksentrisiksi; niitä taasen, joiden
keskipisteet yhtyvät, samankeskisiksi,
konsentri-siksi. — 2. Tälitit., Epäkeskinen 1. eksentrinen
anomalia (vrt. A n o m a 1 i a). E määrätään
yhtälöstä M = E — e sin E, missä e osoittaa ellipsin
eksentrisiteettiä (ks. Ellipsi) ja .1/
keskiano-maliaa. Yhtälön nimenä on myöskin ..Keplerin
probleemi". Kun yhtälöstä taulujen avulla on
saatu likimääräinen arvo E, ei kiertotähden
po-lariko’ordinaattien määräys tuota suurempia
vaikeuksia. — 3. Eksentrinen ympyrä minkä avulla
osaksi koetettiin geometrisesti selittää
epäsäännöllisyydet kiertotähtien liikkeessä. Kun
edeltäkäsin oltiin varmoja siitä, että kaikki liikkeet

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0407.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free