- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
763-764

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Epitelioma ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

763

Epäkeskisyys–Epämurtoluku

761

taivaalla tapahtuisivat tasaisella nopeudella sekä
ympyrän muotoisissa radoissa, voitiin
kierto-tähtien liikkeessä huomatut epäsäännöllisyydet
jossain määrin selittää apuympyrätä käyttämällä
(ks. Episykkeli) tahi myös siten, että
kes-kuskappaleen — maan — ajateltiin olevan
kiertotähden radan keskipisteen ulkopuolella. Tästä
nimitys eksentrinen ympyrä. R. J-a.

Epäkeskisyys. 1. Matern. E. on suhde PA:
Pii jossa P on kartioleikkauskäyrällä oleva
mielivaltainen piste, A on akselilla
OA oleva polttopiste ja PB
on kohtisuora etäisyys
pisteestä P johtoviivaan OB.
Kolmessa
kartioleikkauskäy-rässä parabelissa, ellipsissä ja
liyperbelissä on parabelissa
e. = 1 (kreik. para b ole’ =
yhteys) , ellipsissä e. < 1 (kreik.
elleipsis = vajaus),
liyperbelissä e. > 1 (kreik. hyperboler = ylijäämä).
Ympyrässä on e. = 0.

2. Konet. ks. E p ä k e s k o. E. S-a.

Epäkesko 1. eksentteri, kone-elin, jonka
tarkoitus on johtaa pyörivästä akselista
pienempi suoraviivainen (tahi
heiluva) liike. Sitä käytetään
enimmäkseen höyrykoneissa
saamaan aikaan luistin tahi
venttiilien sekä syöttöpumpun
liikettä. E:n muodostaa
valu-rautainen (joskus
valuteräksi-nen) sorvattu
epäkesko-1 e v y, joka kiinnitetään
epä-keskisesti akseliin, e:levyn
ulkopuolella on kaksiosainen e p
ä-keskorengas, joka
epä-keskotangon kautta on
yhteydessä suoraviivaisesti
johdetun kappaleen kanssa.
Akselin ja e.-levyn keskipisteitten
etäisyys r on n. s.
epäkeski-s y y s. E:n toiminta on aivan
sama kuin pituutta r olevan
kammin; sillä on kampiin
verrattuna se etu, että liikettä
voidaan johtaa mistä akselin
kohdasta tahansa, eikä ainoastaan
akselin päästä; sitä vastoin on
liankausvastustus suurempi.

E. S-a.

Epäkäs ks. N e 1 i k u 1 m i o.

Epäkäslihas (musculus trapezius 1. cucullaris),
laaja, litteä lihas, joka, kulkien selkärangan
okahaarakkeista (aina niskasta lantioon saakka)
lapaluuhun, muodostaa erityisen lihaskerroksen,
joka peittää suurimman osan selkää; sen
tehtävä on lähentää lapaluuta selkärankaan.

M. O-B.

Epäloogillinen (vrt. Loogillinen), ajatus
tahi väite, joka sotii ajattelemisen oikeita,
loogillisia sääntöjä vastaan.

Epäluottamuslause, kansan eduskunnan tahi
jonkun muun korporatsionin lausuma
tyytymättömyys siihen tapaan, millä määrätty henkilö,
esim. hallituksen jäsen, hoitaa tehtäviään.
Kansan eduskunnan hallituksen jäsenelle antama
epäluottamuslause esiintyy tavallisesti
välikyse-lyn (ks. t.) yhteydessä ja on parlamenttaarisissa

Epäkesko.

maissa sen seurauksena tavallisesti asianomaisen
ministerin eroaminen toimestaan.

Epämetallit ks. M e t a 11 o i d i t.

Epämukainen, asymmetrinen, kasviosia
tai eläimiä, joita ei saata tasolla jakaa kahteen
samanlaiseen puoliskoon, esim. sienieläimet,
Be-gonian vino lehti.

Yliteenkasvettuneet kaksoset (Ikaalisista).

Epämuodostukset. 1. Lääket. Suurimmaksi
osaksi vielä tietämättömistä syistä sikiön
kehityksessä tapahtuvien
epäsäännöllisyyksien aiheuttamat monenlaiset
luonnottomat muodonmuutokset:
tällaisia ovat
kaksoismuodos-tukset, joissa sikiöt ovat
joko päistään, rinnoistaan,
vatsoistaan y. m. yhteen
kasvettuneet, jäsenten tahi
muitten ruumiinosien
vaillinainen kehitys,
puuttuminen tai luonnoton sijoitus
j. n. e. M. 0-B.

2. Kasvit. Kasvinosien poikkeamiset
normaalimuodosta: kaikkien osien pieniksi jääminen
(kääpiömäisyys 1. nanismi), normaalisesti
esiintyvän osan korvautuminen toisella (metamorfia),
esim. kukkalehtien korvautuminen heteillä
(sta-minodia) tai päinvastoin (petalodia, taantuva
metamorfoosi, anamorfoosi), kukkalehtien
tavallisilla lehdillä (antholyysi, fyllodia), kokonaisten
kukkien lehtisilmuilla (vihertyminen, klorantia).
Epämuodostuksiin luetaan myös kasviosien
ylenmääräinen lisääntyminen, useimmin lehtien,
kukkaosien kustannuksella (fyllomania,
pleio-fyllia, polyfyllia), myös oksien lisääntyminen
tuulenpesissä (polykladia), kukan tai kukinnon
kasvupisteen kasvaminen lehtiversoksi
(prolifi-katsioni), verson nauhamainen litistyminen
useitten silmujen yhteenkasvamisesta (fasciatsioni)
y. m. Useiden viljelyskasvien omituisuudet, esim.
kukkakaalin kukinnon epämuodostuminen, ovat
perinnöllisiä. Kasvien e:ia käsittelevä
kasvi-tieteenhaara on kasviteratologia.
[Moquin-Tan-don, ,,Éléments de teratologie végétale" (1841,
saks. 1842) ; Mästers, „Vegetable teratology"
(1869, saks. 18S6) ; Penzig, „Ptlanzenteratologie"
(1890-94).] (J. A. W.)

Epämurtoluku, murtoluku (ks. t.), mikä on

Epäkeskisyys.

Epämuodostunut käsi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/2/0408.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free