- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
767-768

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Epämääräinen rangaistustuomio ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

767

Erasistratos—Erato

768

rakenteen alalla oli „kertaus"- 1.
repetitsioni-koneisto (1823), jonka avulla sama kieli pääsee
uudelleen soimaan, sormen tarvitsematta
kotoutua kokonaan irti koskettimesta. Siten käy
mahdolliseksi
saman sävelen
kertaus nopeassakin
tahdissa, esim.

I. K.

Erasistratos [■{’-] (k. n. 300 e. Kr.), kreik.
lääkäri Keos-saarelta, eli Seleukos Nikatorin
hovissa. Oli kliuluisa anatomi, ja ensimäinen,
jonka kerrotaan ryhtyneen ihmisruumiin
leik-kelemiseen. Keksi suoliliepeen imusuonet ja eron
tunto- ja liikuntohermojen välillä, tutki
verenkiertoa. Oli rohkea ja taitava kirurgi.

Erasmus, Desiderius
(Rotterdamilainen; 1406-1536), alankoni, humanisti, synt.

Rotterdamissa 28
p. lokak. 1466.
E. pantiin
9-vuo-tiaana mainioon
Deventerin
kouluun, jossa hän
jo herätti
huomiota loistavilla
lahjoillaan, ja
sitten ’s
Hertogen-boschin luostari-kouluun. V. 1486
hän meni
Emaus-luostariin saadakseen rauhassa
harjoittaa tieteitä ja varsinkin tutkia klassillisia
kieliä. Kun munkkielämän varjopuolet pian
herättivät hänen inhoansa, siirtyi hän 1493 Cambrain
piispan palvelukseen ja opiskeli hänen
kannatuksellaan Pariisissa. Vv. 1499-1500 E. oleskeli
Englannissa ja 1506-09 Italiassa, solmien
ystävyyssuhteita aikansa etevimpien tiedemiesten kanssa
ja tullen itse yhä kuuluisammaksi. Pian
tarjosivat hallitsijat ja kirkkoruhtinaat kilvan hänelle
paikkoja, ja hänen matkansa olivat yhtämittaista
riemukulkua; hän oli „humanistien ruhtinas",
,.koko sivistyneen maailman korkein lainsäätäjä
ja tuomari tiedettä koskevissa asioissa".
Asettumatta mihinkään pysyväisesti E. oleskeli
lyliem-piä tai pitempiä aikoja Ranskassa, Englannissa,
Italiassa tai Alankomailla, siksi kunnes hän 1521,
voidakseen paremmin valvoa kirjojensa
painatusta. muutti Baseliin ja sieltä 1529 Breisgaun
Freiburgiin, jossa asui loppuikänsä; hän kuoli
matkalla Baselissa 12 p. heinäk. 1536. — E. oli
saksalaisen humanismin (ks. t.) etevin edustaja,
harrastaen varsinkin siihen saakka laiminlyötyä
kieikan kieltä. Vanhojen käsikirjoitusten nojalla
hän on julkaissut pitkän sarjan klassillisten
kirjailijain (Aristoteles, Cicero, Seneca y. m.) ja
kirkkoisäin (Hieronymus, Cyprianus, Ambrosius,
Augustinus, Origenes y. m.) teoksia. Erittäin
tärkeäksi tuli hänen julkaisemansa
kreikkalainen Uusi testamentti (ilm. Baselissa
Frobeniuksen kirjapainossa 1516), jossa
alkutekstiin liittyi latinainen käännös ja lyhyitä
selityksiä. Lukuisat E:n teokset käsittelevät
kieliopin opetusta kouluissa (.,De duplici copia
ver-borum ac rerum", 1512 ; ,,Antibarbarorum liber",
1518; „Ciceronianus" ja ,,De recta latini
græci-que sermonis pronunciatione", 1528) tai kasvatus-

oppia („De ratione studii et instituendi pueros
commentarii", 1512). Mutta E. tahtoi asettaa
klassilliset opintonsa kristinuskon ja kirkon
palvelukseen. Humanistin kriitillisyydellä hän
arvosteli kirkon silloista tilaa, paljastaen purevalla
ivalla sen epäkohtia ja vaatien uudistuksia
(„Ada-gia", 1500; ,.Enchiridion militis christiani",
1502; ,,Eneomium moriæ", s. o. hulluuden ylistys,
1509; „Colloquia familiaria", 1518, y. m.).
Kirkon vammojen pääsyynä oli hänestä pappien ja
munkkien taitamattomuus ja typeryys ;
parannuskeino oli siis oleva tieteiden uudistus. Tieteen
oli johdettava alkuperäiseen kristillisyyteen,
sellaisena kuin se on Uudessa testamentissa. E:n
vaikutus sekä kielimiehenä että kirkollisten
uudistusten vaatijana oli mitä tärkeintä
tien-raivaajatyötä uskonpuhdistukselle. Lutherin
esiintymistä hän alussa tervehti hyväksymisellä,
ja monet pitivät E:ta tavallaan koko
uskonpuh-distusliikkeen henkisenä isänä. Mutta pian
Lutherin toiminta hänestä kävi liian rajuksi ja
väkivaltaiseksi, ja E. vetäytyi yhä enemmän
takaisin ; hän oli ylimysmielinen. kylmä oppinut,
luonteeltaan heikko ja horjuva ja esiintymisessään
usein kaksimielinen. Ei hän myöskään
käsittänyt Lutherin uskonnollisia ydinajatuksia. E:n
kritiikki oli enemmän ymmärryksen kuin
omantunnon asia; Kristus oli hänelle etupäässä
opettaja sekä hyveellisen elämän esikuva;
pelastusopissa hänen katsantokantansa oli pelagiolainen.
Puhdistaakseen itsensä epäluuloista ja
säilyttääkseen katolisten vallanpitäjäin suosion hän
ryhtyi vihdoin julkiseen hyökkäykseen Lutheria
vastaan, kirjoittaen kirjansa „Vapaasta
tahdosta" („De libero arbitrio", 1524), johon Luther
vastasi kirjallaan ,,Orjallisesta tahdosta" (,,De
servo arbitrio", 1525). Myöhemminkin kirjoitti
E. sekä Saksan että Sveitsin uskonpuhdistajia
vastaan, syyttäen heidän saaneen aikaan
kirkollisen järjestyksen hajaannusta, siveellistä
villiintymistä ja tieteiden rappeutumista, mutta
arvosteli samaan aikaan edelleenkin toisissa kirjoissa
(,,Ecclesiastes", 1535) katolisen kirkon puutteita.
E:n mukana asettui suuri osa muitakin
humanisteja lopullisesti uskonpuhdistuksen vastustajain
puolelle. — E:n kootut teokset julkaisi ensi
kerran Beatus Rhenanus 1540-41 ; paras painos
Leelerc’in 1703-06, 10 nid. Yksi hänen
kirjoistaan painettiin Turussa 1665 ja 1680 Suomen
kouluja varten ja oli siinä myös suomalainen
teksti päällekirjoituksella ,.Cullainen Kiriä
Nuo-rueaisten Tapain sijwollisudest". [J. A. Froude,
„Life and letters of E." (1895) ; H. Hermelink,
,.Die religiösen Reformbestrebungen des deutschen
Humanisinus" (1907).] J. O.

Erastianismi ks. E r a s t u s, Thomas.

Erastus, Thomas (oik. L i e b 1 e r)
(1524-83), saks. luonnontutkija, lääkäri ja teologi,
lopulta professori Baselissa, on tullut
tunnetuim-maksi erään jälkeenjääneen kirjansa kautta,
jossa hän vastusti Calvinin kirkkokurioppia ja
puolusti valtion määräämisvaltaa kirkollisissa
asioissa. Englannissa mainitaan sellaista
kirkko-poliitillista suuntaa, joka tahtoo tehdä kirkon
valtiovallasta riippuvaiseksi,
erastianismi k s i. J. O.

Erato [-tiY], kreik. tarustossa yksi yhdeksästä
muusasta (runottaresta) ; käsitettiin tavallisesti
lemmenlaulun runottareksi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/2/0410.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free