- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
769-770

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Eratosthenes ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

769

Eratosthenes
sthe’nësj, monella eri alalla
etevä kreik. tutkija ja kirjailija (n. 275-195 tai
n. 284-202 e. Kr.). E. oli syntyisin Kvrenestä,
opiskeli ensin Aleksandriassa ja antautui sitten
opintoihin ja tutkimuksiin Ateenassa, kunnes
Ptolemaios III Euergetes (luult. n. 245) kutsui
hänet Aleksandriaan, jossa hänestä tuli suuren
kirjaston hoitaja (ks. Aleksandrian [-kirjastot). E. kirjoitti tärkeitä tutkimuksia
matematiikan, ajanlaskutieteen ja
kirjallisuustieteen alalla. Mutta hänen tärkeimmät
teoksensa koskivat kuitenkin maantiedettä.
Varsinkin oli hänen astemittauksiin perustuva
matemaattisen maantieteen esityksensä vallan
perustavaa laatua; samoin myös laajoihin
tutkimuksiin nojautuva fyysillinen maantieto.
Vähemmän tärkeät olivat E:n filosofiset teokset. E.
kirjoitti myös runoelmia (tärkein Hermes niminen),
joissa kertoi tähtikuvioihin liittyviä taruja.
Hänen teoksensa ovat kaikki hävinneet; tallella
on ainoastaan sitaatteina säilyneitä katkelmia
(koonnut ja julkaissut Bernhardy 1822). E:n
nimellisenä on säilynyt kokoelma lyhyitä
suorasanaisia tähtitaruja (Katasterismoi = tähdeksi
muuttumiset), joka ei ainakaan nykyisessä
muodossaan ole hänen laatimansa; missä määrin se
mahdollisesti perustuu johonkin E:n teokseen, ei
ole vielä ratkaistu. O. E. T.

Erb [erp], Wilhelm Heinrich (s. 1840),
saks. lääkäri, tuli 1880 professoriksi ja
sisätautien poliklinikan johtajaksi Leipzigiin, josta
1883 siirtyi sisätautien professoriksi
Heidelbergiin. E. on tutkimuksillaan ja julkaisuillaan
hermotautien ja sähköhoidon alalla saavuttanut
maailmanmaineen. Hänen teoksistansa
mainittakoon: „Krankheiten der peripheren
cerebrospi-nalen Nerven" (2:n pain. 1876), „Krankheiten
des RUekenmarks und verlängerten Marks" (2:n
pain. 1878), ,.IIandbueh der Elektrotherapie"
(2:n pain. 1886). M. O-B.

Erben, Karl Jaromir (1811-70), tsek.
oppinut ja runoilija, julkaissut, paitsi
historiallisia tutkimuksia, suuren, ansiokkaan kokoelman
tsekkiläisiä kansanlauluja (3 os., 1842-45),
kansanlauluihin perustuvan balladikokoelnian
(„Ky-tice z povëstl närodnfch", 1853) sekä
muinais-tsekkiläisen kirjallisuuden tärkeimpiä teoksia.

J. J. M.

Erbium, kern. merkki Er, alkuaine, kuuluu
harvinaisiin maametalleihin. On tavattu
ainoastaan muutamissa Skandinaavian ja
Pohjois-Ame-riikan harvinaisissa mineraaleissa. Atomip. 164.

Edv. Hj.

Ercilla y Züniga [-pi’lja i punjiga], A 1 o n s o
de (1533-95), esp. runoilija, oli vanhaa aatelia,
tuli Kaarle V:n neuvoston jäseneksi ja infantti
Filipin hovipojaksi, seurasi sittemmin
viimemainittua hänen matkoillaan Euroopassa 1547-51 ja
kävi hänen kanssaan Englannissa 1554. Pian
senjälkeen E. otti osaa espanj. sotaretkeen
kapinoivia araukaaneja vastaan Chilen rannikolla,
taisteli maiuehikkaasti seitsemässä verisessä
taistelussa ja päätti kuvata näitä taisteluja
eepillisessä runoelmassa (alettu n. 1558) ; hän
kirjoitti öisin leirissä pienille paperilapuille tai
nahkapalasille, ja hänen kuvauksissaan värehtii
eletty elämä. Runoelman nimi on „Araucana".
Ensi osa kuvaa kapinan puhkeamista
espanjalaisten ja intiaanien kertoman mukaan siihen
25. n. Painettu a/,10.

770

ajanjaksoon asti, jolloin hän itse joutui ottamaan
sotaretkeen osaa. Yksitoikkoisuutta
välttääkseen hän toisessa ja kolmannessa osassa (1578,
1590) kutoo kertomukseen romanttisia episodeja,
ja näkyjä; jättäen sodan kuvauksen kesken
runoilija viimeisessä osassa kertoo Eurooppaan
palaamisensa syyt ja kuvaa matkojaan
Euroopassa. Eepos ei ole vieläkään menettänyt
runollista mielenkiintoaan. Sen on kääntänyt
saksaksi Winterling (1831). Paras esp. painos on
v:lta 1828. [Royer, „Étude littéraire sur
l’Arau-cana d’Ercilla" (1879) ; Ph. A. Becker, „Geschichte
der Spanischen Literatur".] J. H-l.

Erckmann-Chatrian [satriä’], kahden yhdessä
työskennelleen ranskalaisen
romaaninkirjoitta-jan yhteisnimi. He olivat molemmat kotoisin
Elsassista, jonka kansanelämästä ja luonnosta
heidän teostensa aiheet enimmästi ovat otetut.
Ernest Erekmann (1822-99) yhtyi 1859
kirjalliseen toimeen ystävänsä Alexandre
Chatrian’in (1826-90) kanssa. Heidän
ensi-mäiset yhteiset kertomuksensa: „Le sacrifice
d’Abraham", ,,Le bourgmestre en bouteille" y. m.,
eivät herättäneet huomiota, eivätkä heidän
ensi-mäiset draamalliset kokeilunsa: „Le ehasseur des
ruines" ja ,,L’Alsace en 1814", päässeet
näyttämölle. Vasta ,,Revue nouvelle"ssa julkaistu
romaani „L’illustre doeteur Mathéus" (1859) voitti
yleisön suosion, ja nyt kasvoi kirjailijaparin
maine teos teokselta. Heidän ylen runsaasta
yhteistuotannostaan ovat mainittavimmat
teokset: „Contes fantastiques", „Contes de la
montagne" (1860), ,,Maitre Daniel Rock" (1861),
„Contes des bords du Rhin", „L’invasion, ou le
fou Yégof" (1862), „Le joueur de elarinette",
,,La taverne du jamban de Mayence" (1863),
„Madame Thérèse", „L’ami Fritz", „L’histoire
d’un conscrit de 1813" (1864), ./Waterloo" (1865),
„Histoire d’un homme du peuple" (1865), „La
ma ison forestière", ,,La guerre" (1866), „Le
blo-cus" (1867), „Histoire d’un sous-maltre" (1869).
Ominaista näille kertomuksille on miellyttävä
detaljikuvaus, taitava luonteiden erittely ja usein
karkea huumori. Vahva chauvinistinen piirre
ilmenee heidän myöhäisemmissä tuotteissaan:
,,L’histoire d’une plébiscite" j. n. e. (1872), „Le
brigadier Frédéric" (1874), „Maltre Gaspard
Fix" (1876), „Contes Vasgiens" (1877) ja „Le
grand-père Lebigre" (1880), y. m. Erekmann,
joka oli ollut mitä intohimoisin saksalaisvihaaja,
leppyi heille loppuiällään niin, että muutti
asumaan Pfalzburgiin. Chatrian sitä vastoin pysyi
saksalaisille leppymättömänä.
Näyttämömenes-tystä saavutti neljä E:n draamaa: „Le juif
polouais" (1869), „Ami Fritz" (dramatiseeraus
romaanista, 1876; esitetty suomeksi), „Les
Rantzan" (1882) ja sotilasnäytelmä ,,Madame
Théröse" (1882). Tekijänoikeuksista näihin
draamoihin ystävykset riitautuivat; syntyi
oikeudenkäynti, jonka E. voitti. C:n kuoltua E. kirjoitti
yksin muutamia romaaneja, joiden arvo on
vähiinlainen. J. H-l.

Erdély [ürdèj], Siebenbiirgenin unk. nimi. ks.
Siebenburgen.

Erdélyi, J ä n o s [ärdëji junos] (1814-68), unk.
runoilija, arvostelija, kirjailija, suoritti 1841
asianajaja-tutkinnon, harjoitteli
sanomalehdistössä menestyksellä kirjallisuusarvostelua,
tutkiskeli kansanrunoutta ja kokoeli kansanlauluja,

Eratosthenes—Erdélyi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0411.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free