- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
771-772

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Eratosthenes ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

771

Erdmann —Erehtymättömyys

772

tuli 1843 Kisfaludy-seuran sihteeriksi, jossa
toimessa ollessaan — seuran avulla — pani toimeen
järjestelmällisen kansanrunouden keräelemisen;
toimitteli vapaustaistelun vuosina
vallankumouksellista „Respublica" lehteä; valittiin 1851
filosofian professoriksi Särospatakin
reformeerat-tuun korkeakouluun ja nimitettiin 1863 saman
oppilaitoksen kirjastonhoitajaksi ja
kirjallisuudenhistorian professoriksi.
Kansanrunousjulkai-suja: ,,Magyar nepköltési gyüjtemény. Népdalok
és mondäk" (,,Unk. kansanrunouskokoelma.
Kansanlauluja ja tarinoita", 3 osaa, 1846-48),
sananlaskukokoelma ,,Magyar közmondäsok könyve"
(1851), kansansatukokoelma ,,Magyar népmesék"
(1855, kuvitettu), „A nepköltészet. Népdalok,
népmesék és népmondåsok" (,,Kansanrunous.
Kansanlauluja, kansansatuja ja sananlaskuja",
3 osaa, 1869). Näillä julkaisuilla oli myös suuri
vaikutus unk. taiderunouden kehitykseen. Hyviä
kirjallisuushistoriallisia, esteettisiä ja filosofisia
kirjoituksia sekä arvosteluja sisältävät
kokoelmat: „E. J. kisebb prözäi" (1863, 2 osaa),
„Aes-thetikai tanulmänyok" (1888) ja „Tanulmänyok"
(1890). Runokokoelma: „Költemények" (1844);
5-näytöksinen draama: ,,Veleneei liölgy"
(,,Venetsialainen nainen", 1851). Y. W.

Erdmann. 1. Axel Joakim E. (1814-69),
ruots. geologi, harjoitti Berzeliuksen johdolla
mineraali kemiallisia tutkimuksia, antautui
sitten geologian alalle ja tiili 1850 Falunin
vuori-opiston opettajaksi sekä 1858 vastaperustetun
„Sveriges geologiska undersökning" (Ruotsin
geologinen tutkimus) laitoksen johtajaksi. Tässä
toimessa hän laitoksen järjestämistyön ohella
otti innokkaasti osaa Ruotsin geologian
tutkimiseen. E:n tärkein tieteellinen työ on irtonaisten
maalajien tutkimus, jolta alalta hän on
julkaissut huomattavimman teoksensa „Bidrag tili
kän-nedomen om Sveriges kvartära bildningar"
(186S). — 2. Edvard E. (s. 1840), edellisen
poika, toimelias, tieteellisesti etevä osanottaja
Ruotsin geologisessa tutkimuksessa. Tutkinut
Skånen kivihiilimuodostuksia ja julkaissut useita
kansantajuisia kirjoja ja kirjoituksia geologian
alalta. ’ ’ Edv. Hj.

3. Axel E. (s. 1843), ruots. kielentutkija,
edellisen veli, nimitettiin 1892 Upsalan yliopiston
uuseurooppalaisen kielitieteen ylim. professoriksi
ja 1904 englannin kielen professoriksi. Hänen
kielitieteelliset tutkimuksensa, joitten
pääominaisuuksia ovat laaja lukeneisuus ja suuri tarkkuus,
ovat pääasiallisesti liikkuneet englannin ja
pohjoismaiden kielten sekä vertailevan
germaanilaisen kielitieteen alalla. Niistä mainittakoon
väitöskirja ,,Essay on the history and modern use
of the verbal forms in -ing in the english
lan-guage" sekä: ,,Främmande geografiska namu i
engelska språket" („Förhandl. vid 6 nord.
filolog-mötet i Uppsala" 1903), „über die Heimat und
den Namen der Angeln"; „Die Grundbedeutung
und Etymologi e der Wörter kleid und fitz im
Germaniselien" („Skrifter utg. af K. hum. vet.
samf. i Uppsala") ; ,,Om folknamnen gölar ocli
goter" („Antiqv. tidskr. f. Sverige"). Yliopiston
opettajana hän on suuresti harrastanut
germaanilaisten kielenopinnoitten edistämistä, m. m.
teoksellaan ,,Om studiet af germanska språk vid
Uppsala universitet". R. S.

Erdmann [eri-], Ben n o (s. 1851), saks. filo-

sofi, professori Kielissä, Breslaussa, nallessa
(1890-98), Bonnissa ja v:sta 1909 Berliinissä.
Julkaissut m. m. tutkimuksia Kantin filosofiasta
js< laajan teoksen „Logik" (I, 2 pain. 1907) sekä
toimittanut 4:nnen painoksen J. E. Erdmannin
teoksesta ,,Grundriss der Gesch. der Philos."
(1896). A. Gr.

Erdmann [tri-], Johann Eduard
(1805-92), saks. filosofi, synt. Wolmarissa Liivinmaalla,
harjoitti opintoja Tartossa ja Berliinissä,
vaikutti 1829-32 pappina kotiseudullaan, v:sta 1839
vakinaisena filosofian professorina Haliessa,
kuului Hegelin oppikuntaan. Julkaissut erittäin
arvokkaita teoksia filosofian historian alalta, niin.
,,Versuch einer wissenscliaftliehen Darstellung
der Geschichte der neueren Philosophie"
(1834-51) ja ,,Grundriss der Gesch. der Philos."
(1865-67), sitä paitsi m. m. ,,Psychologische Briefe"
(1851, 7 pain. 1896), ja „Vorlesungen iib.
akade-misches Leben u. Studium" (1858). A. Gr.

Erdmann [eri-], Otto Linné (1804-69),
saks. kemisti, kemian professorina Leipzigissä
1827-69. E. on tehnyt lukuisia tutkimuksia
mineraali-, orgaanisen ja oikeuskemian alalla.
Perusti ja toimitti (1834-57) vieläkin ilmestyvää
aikakauskirjaa ,,Journal fiir praktiselle Chemie"
ja julkaisi 1833 tunnetun tavaraoppinsa
,,Grund-riss der Waarenkunde" (12 pain. 1895).

Edv. Hj.

Erdmannsdörfer [eri-]. Max von (s. 1848),
saks. kapellimestari ja säveltäjä, Rietzin oppilas.
Johti orkesteria Sondershausenissa 1871-80,
Moskovassa 1882-88, Bremenissä 1889-95, Pietarissa
1895-97, ja siirtyi sitten Miincheniin. I. K.

Erdmannsdörffer [ert-], Bernhard
(1833-1901), saks. historioitsija, oli v:sta 1874
professorina Heidelbergissä. nän oli J. G. Droysenin
oppilaita ja edustaa samaa suurpreussiläistä
katsantokantaa kuin tämäkin ollen kuitenkin
vähemmin yksipuolinen. E:n teoksista on
huomattavin ,,Deutsche Geschichte vom Westfälisclien
Frieden bis zur Regierungszeit Friedrich des
Grossen" (1890-93); muista mainittakoon
Mira-beaun elämäkerta (1900) ; hän otti myöskin osaa
suuren lähdekokoelman ,,Urkunden und
Acten-stiieke zur Geschichte des Kurfiirsten Friedrich
Wilhelm von Brandenburg" suunnittelemiseen ja
julkaisemiseen. J. F.

Erebia, n o k i p e r h o n e n, mustanruskeita
päiväperhosia, joiden etusiipien ulkolaidassa on
mustia punankeltaisen renkaan ympäröimiä,
usein pienellä valkealla keskipilkulla koristettuja
täpliä. Useita pohjoisia lajeja, Suomessa 5, joista
E. llgra loppukesällä on yleinen koko maassa,
ks. liitekuvaa Perhoset. U. S-s.

Erebos, kreik., maanalainen pimeys, manala,
vainajain sielujen olopaikka. Hesiodoksen
Theo-gonian mukaan E. oli Khaoksen (alku-kuilun)
poika, jolle hänen sisarensa Nyks (yö) synnytti
Aillierin (yli-ilman) ja Hemeran (päivän).

Erebus, toimiva tulivuori eteläisen napamaan,
Viktoriamaan rannikolla. Sen löysi 1841 J. C.
Ross. V. 1908 se ensikerran tarkemmin
tutkittiin, jolloin muutamat Shackletonin retkikunnan
jäsenet nousivat sen huipulle: korkeus mitattiin
4,450 m:ksi. E. E. K.

Erectio ks. E r e k t s i o n i.

Erehtymättömyys. Vatikaanin
kirkolliskokous julisti 18 p. heinäk. 1870 paavin lausun-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0412.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free