- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
779-780

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ericus Erici ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

779

(ks. t.) ja sainaa syntyperää kuin tämä. Athena
jumalattaren kerrottiin antaneen äsken syntyneen
E:n peitetyssä vasussa tai arkussa Kekropsin
tyttärien, Aglauroksen, Hersen ja Pandrosoksen
hoitoon. Kun nämä (tai jotkut heistä) vasten
jumalattaren kieltoa katsahtivat vasuun, näkivät
he siinä käärmeen (kaksi käärmettä) ;
mielipuolina rikkojat silloin heittäytyivät Akropoliin
jyrkänteeltä alas (ks. Aglauros). — E:ta
itseään kuvailtiin usein käärmejalkaiseksi,
vieläpä kokonaan käärmeenmuotoiseksi. Hänen
kerrotaan tulleen Ateenan kuninkaaksi Kekropsin
(tai Amphiktyonin) jälkeen. Häntä mainittiin
ensimäisenä joka valjasti hevosia rattaiden eteen.

O. E. T.

Erikoisarvioiminen, metsänh. Meikäläisissä
laajoissa metsissä, varsinkin avaroissa
ruunun-metsissä, 011 useinkin mahdotonta toimittaa
aivan tarkkaan metsävaraston arvioimista:
täytyy tyytyä ylimalkaisempiin menettelytapoihin,
esim. n. s. linja-arvioimiseen. Niissä osissa
metsää. missä hakkuu tulee toimitettavaksi
läheisessä tulevaisuudessa, esim. lälieisimpien 10
vuoden kuluessa, suoritetaan kuitenkin tarkempi
arvioiminen, joka käy erikoisarvioimisen (ruots.
Special laxering) nimellä. Siinä tavallisesti
mitataan kaikki arvopuut johonkin vähimpään
mittaan asti. A. C.

Erikoisluokka, purjehdusveneiden
kilpailuluokka, jossa kilpailevat alukset ovat samaa
suuruutta mittaussäännön mukaan. Usein
rakennetaan erikoisluokan alukset saman
piirustuksen mukaan, joten kilpailutulokset ensi sijassa
riippuvat ohjaajan sekä väestön
purjehdustaidosta. S. S.

Erikoisomaisuusoikeus ks.
Omaisuus-suhteet ja Omistusoikeus.

Erikoistuminen (spesialisatsioni), biol.,
solujen. kudoksien tai elinten muuttuminen
määrättyä erikoista toimintaa varten, jotta tämä
kävisi täydellisemmäksi. Elinten
erikoistumisesta tarjoavat aistimet, hampaisto ja raajat
kuvaavia esimerkkiä.

Erikoistutkinto (saks. Spezialinqvisition),
varhaisemmassa saksalaisessa rikosprosessissa
alustavaa tutkimusta seuraava varsinainen
tutkinto.

Erikoisvero ks. Vero.

Eriksgata fëriksgäta] (ruots.), oik. „koko
valtakunnan tie", oli se matka, joka ennen
aikaan oli Ruotsin kuninkaan tehtävä vaalinsa
jälkeen valtakunnan läpi ja jolla hän
vastaanotti eri maakuntain tunnustuksen vaaliinsa sekä
uskollisuudenvalan. E. oli tehtävä määrätyllä
tavalla ja määrätyssä järjestyksessä, niin että
kuningas myötäpäivään kulki eri maakuntien
halki, ja joka maakunnan rajalla tuli väestön
edustajain olla häntä vastaanottamassa.
Vanhempina aikoina pidettiin kuningasta vasta
tämän jälkeen lopullisesti valittuna ja
tunnustettuna. mutta 1200-luvun lopussa E. menetti
tämän merkityksensä, jos kohta se vanhana
tajiana vielä kauan säilyi. K. G.

Erikskrönikan [crikskro-] (ruots.) ks. E e r
i-kinkronikka.

Eriksson [ë-J, Kristian (s. 1858), ruots.
kuvanveistäjä. Toimi ensin
ornamentinveistä-jänä, m. m. Hampurissa eräässä
huonekalutehtaassa (1877-79), työskenteli sitten Pariisissa

780

Falguière’n atelieerissa (1884-87), valmisti
taideteollisten esineiden malleja ja avusti muita
kuvanveistäjiä (Hasselbergiä y. m.). Pariisin
salongissa E. esiintyi ensi kerran 1888
kuvapatsaallaan ,,Marttyyri". Sen jälkeen E. on
pääasiallisesti harrastanut uudenaikaista
taideteollisuutta, saavuttaen tällä alalla Ruotsissa
uranuurtavan merkityksen. Hänen taideteolliset
työnsä (pöytäkoristukset, kirjakaapit, lukot,
kepinponnet, maljat, pikarit y. m.), joissa hän
vaihtelevasti käyttää tekoaineena puuta, kiveä
tai eri metallilajeja ja joihin hän sovelluttaa
kasvimaailmasta ja Japanin taiteesta ottamiaan
muotoja, osoittavat voimakkaan pirteätä,
omintakeista käsitystä ja ovat tekotavaltaan usein
erittäin siroja, kuten esim. henkilökuvilla
Somistettu pronssimaljakko ,,Lumous" (Tukholman
kansallismuseossa, 1889) tai koristeellinen hopeavati
.,Elämä" (1894). Varsinaisen veistotaiteen alalla
E. on tehnyt muoto- ja henkilökuvia (esim.
Jenny Lindin marmoripatsas, 1898, ja erittäin
kaunisliikkeinen puuveistos ,,Varpailla-tanssi",
1903), niinikään E. 011 veistänyt marmoriin
Linnén korkeareliefikuvan (Tukholman
kans.-museossa, 1894), muovaillut isoja koristeellisia
ryhmäkuvia erinäisten rakennusten fasadeihin
sekä huomattavalla tavalla kuvannut ruots.
kan-santyyppejä ja nykyajan elämää esittäviä
aiheita. ’ E. R-r.

Eriksvisan [criksvl-] (ruots.) ks.
Eerikin-1 a u 1 u.

Eiilaislehtisyys, heterofyllia, kasvit.,
kahden erilaisen varsilehtimuodon esiintyminen
samalla versolla, esim. muratti, useat vesikasvit.

Erilaistuminen (differentsiatsioni), biol.,
erilaisuuksien ilmaantuminen alkuaan yhtäläisissä
muodoissa. Solujen lisääntyessä alkiossa niiden
välillä tapahtuu työnjako, toiset saavat toisia,
toiset toisia tehtäviä ja muuttuvat sen mukaan,
samanlaiset solut liittyen keskenään
kudoksiksi. Kuvaavia esimerkkejä e:sta tarjoavat
myös monet eläinyhteiskunnat, joissa eri yksilöt
saavat eri tehtäviä yhteiskunnan kokonaisuuteen
nähden ja muuttuvat rakenteeltaan ja
muodoltaan erilaisiksi. Olemassaolon-taistelu johtaa
alkuaan samanlaisten yksilöjoukkojen
erilaistumiseen eri muunnoksiksi, lajeiksi, suvuiksi.
Yleisesti kehitys osoittaikse alkuaan yhtäläisten
osien erilaistumisessa. K. M. L.

Erin, Irlannin vanha kelttiläinen nimi.

Erinaceus ks. Siili.

Erineum ks. Ä k ä m ä t.

Erinna /e-/, kreik. runoilijatar, jonka on
sanottu kuuluiieen Sapphon ystäväpiiriin ja siis
eläneen Lesbok.sessa 7:nnen ja 6:nnen vuosis.
vaiheella e. Kr. Uudempien tutkimusten mukaan
taas E:n luullaan eläneen 4:nnellä vuosis. Hänen
syntymäpaikastaan ei ole varmaa tietoa. E:n
kerrotaan kirjoittaneen — paitsi pikkurunoja —
,,Elakate" (värttinä) nimisen
kuusimittarunoel-liian ja kuolleen jo 19-vuotiaaua.
Kreikkalaisessa anthologiassa on säilynyt muutamia E:n
„epigrammoja" (hautakirjoituksia) ; niiden
kielimurre on doorilaisvoittoinen. O. E. T.

Erinys [-rlny’s], kreik. uskonnossa koston
hengetär, joka vainoo niitä, jotka rikkovat
inhimillisen yhdyselämän pyhimpiä ja alkeellisimpia
perussääntöjä vastaan. E:n tai E:ien koston
alaiseksi joutuu ennen kaikkea lapsi, joka tör-

Erikoisarvioiminen—Erinys

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0416.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free