- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
783-784

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Eriobotrya ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

783

Eriseura—Eritrea

784

veri, joka viihtyy taistelun tuoksinassa;
Hesio-doksen mukaan „Yön" tytär ja lukemattomien
onnettomuuksien äiti. Eräs myöhäinen satu
kertoo, että kun E. yksin kaikkien jumalien
joukosta jätettiin kutsumatta Peleuksen ja Thetiin
häihin, hän kostoksi viskasi vierasten keskelle
omenan, jossa oli kirjoitus: kauneimmalle. Siitä
syntyi kolmen jumalattaren kesken kiista, josta
lopulta sukeutui Troian sota (ks. t.). — Taiteessa
E. tavallisesti esitettiin siivekkäänä. E. R-n.

Eriseura, uskonnollinen lahko, puolue.

Erisivuinen ks. Koi m i o.

Eristys ks. Eristäminen.

Eristyskerros. 1. Rakennuksissa käytetään
jotakin vedenpitävää ainetta oleva e. estämään
maakosteutta nousemasta kivimuurin kautta
puuaineeseen. Edullisimpia ovat valettu
asfalttikerros tahi erityisesti valmistettu paksu
asfaltti-pahvi : myöskin kelpaa lasi sekä lyijy joka esim.
ohuella hiilipölykerroksella on suojattu
hapettumiselta.— 2. Höyry- ja lämminvesitorvet
vuorataan huonosti lämpöä johtavalla e:llä joka silloin
enimmäkseen on hamppua, asbestia tahi
korkki-massaa. — 3. Työkoneitten ja permannon välillä
käytetään e:ta hiljentämään koneitten ääntä ja
pienentämään täristyksiä. E:n muodostaa silloin
joko kumilevy, luiopakerros, tahi valurautaisen
kehyksen ympäröimä korkkimassa. E. S-a.

Eristäjä 1. isolaattori, kappale, mikä ei
johda sähkövirtaa, mutta sen sijaan on
läpikuultava sähköisen voiman vaikutukselle (ks.
Dielektrinen). Jos varaa lasitankoon
kiinnitetyn metallipallon sähköllä, pysyy tämä
sähköisenä jonkin aikaa. Lasitanko on estänyt
s. o. eristänyt metallipallon niin, että
purkaantuminen tapahtuu aivan hitaasti; lasi toimii siis
eristäjänä. — Jos nauhasta riippuva
seljapuun-vdinpallo ripustetaan korkeaan lasisylinteriin ja
sylinterin ulkopinnan läheisyyteen tuodaan
sähköllä varattu kappale, vetäytyy pallo sitä kohden
jos sylinterin pinta on kuiva (muussa
tapauksessa ei mitään vaikutusta voi huomata). Lasi
on nyt dielektrinen s. o. se laskee sähköisen
voiman vaikuttamaan lävitsensä. Läpikuultavia
sähköiseen voimaan nähden ovat kaasut, lasi,
guttaperkka, silkki, eboniitti, posliini, paraffiini,
lakka, steariini j. n. e. Useimmat e:t ovat
läpinäkyviä (valoon nähden), kun ne ovat
homogeenisia ; jos ne näyttävät värillisiltä, johtuu tämä
vieraista ainessekoituksista. — Silkkiä ja
erilaista lakkaa käytetään induktsionikäämeissä
eristäjänä, guttaperkkaa kaapeleissa, lasia
sähköjä muissa koneissa, samoin eboniittia;
telefoni-ja sähkölennätinjohdot ripustetaan eristäviin
posliininappuloihin. — Joskin eristäjät laskevat
sähköisen voiman lävitsensä, ei se tapahdu ilman
määrättyä sisäistä vastustusta, sillä eristävä
kappale voi sähkövoiman vaikutuksen alaisena
muuttua valo-opillisesti kahtaalle taittavaksi
(ks. Valon taittuminen), s. o. suhtautua
valoon samoin kuin kide, mikä on asetettu
voimakkaaseen sähkökenttään (ks. t.). —
Muuten ajatellaan sähköjohdossa etenevän energian
varsinaisesti siirtyvän johdon ympärillä olevassa
eristäjässä, ilmassa, eikä johdon sisällä.
Varsinaiset johdot toimisivat siten vain energia-virran
suuntaajina, akseleina, ja ympäröivä-tila —
elektromagneettinen kenttä — olisi energian
varsinainen olinpaikka. R. J-a.

Eristäjäaine, huono lämmönjohtaja, jolla
läm-mitysjohtoputket, koneen osat ja höyrykattilat
ympäröidään lämmön poissäteilyn estämiseksi;
sähkötekniikassa e. tarkoittaa sitä
kautsusekoi-tusta, millä sähköjohdot, kaapelit j. n. e.
ympäröidään. R. J-a.

Eristäjänvire, dielektrinen polarisatsioni, ks.
Dielektrinen.

Eristäjävakio, dielektrisiteettikonstantti (ks. t.).

Eristä jävastus, se vastus, minkä sähköjohdon
eristys tekee sähkövirralle. Tämä vastustus on
yleensä kääntäen verrannollinen johdon
läpimittaan. Kun lasin eristyskyky riippuu siitä, onko
sen pinta vapaa kosteudesta, on e. tässä
tapauksessa riippuvainen kappaleen ympärimitasta.

R. J-a.

Eristäminen 1. isoleeraaminen. 1. Fys.,
johtajan välisen yhteyden poistaminen epäjohtajilla;
lämpötekniikassa kappaleen (höyrykattilain,
läm-mitysjohtoputkien t. m. s.) ympäröiminen
huonoilla lämmönjohtajilla (eristysmassalla)
läm-mönsäteilyn estämiseksi; seinien peittäminen
määrätyillä aineilla kosteutta vastaan.

2. Läaket., tarttuvia tauteja potevien tahi
mielisairaitten toisista erilleen asettaminen ja
erillään pitäminen terveitten suojelemiseksi;
myöskin jonkin erityisen bakteerilajin
erottaminen muitten bakteerien joukosta sen
puhdasvilje-lyksen aikaansaamiseksi. M. O-B.

Eristämisjärjestelmä 1. -systeemi ks.
Vankila järjestelmä.

Eristävät kappaleet ks. E r i s t ä j ä.

Eristää ks. Eristäminen.

Erite 1. sekreetti, rauhasten valmistamat
tuotteet, varsinkin sellaiset, joilla on varsinainen
fysiologinen tehtävä, niinkuin syljellä,
vatsanes-teellä, liaimanesteellä y. m.; vastakohtana:
poiste, ekskreetti (ks. t.) ; vrt. Eritys.

M. O-B.

Eritellä, analyseerata (ks. t.).

Erithacus ks. Satakieli.

Eritrea (Erytliræa), it. siirtomaa
Punaisenmeren rannalla Afrikassa. Sisämaaraja
Abessii-niaa vastaan on epämääräinen. Dahlak-saariston
kera E. käsittää n. 130,000 km2 ja 279,551 as.,
joista 3,949 italialaista. Rannikolla on kapea,
alava kaistale; matalana penkereenä, missä on
yksityisiä tulivuorikeiloja, maaperä kohoaa
abessiinialaiseen ylämaahan. Ilmasto
tavattoman kuuma — Massauan keskilämpö + 30,8° C,
sademäärä 222 mm vuodessa; Assabissa
ainoastaan 61 mm. Kasvullisuus enimmäkseen
surkastunut; paikoitellen on kuitenkin metsää ja
laidunmaata, ja keinotekoisen kastelun avulla
saadaan hyviä banaani-, tupakka-, puuvilla-,
vihannes- ja viljasatoja. Maan tärkeimmät
vientitavarat ovat kuitenkin nahat, voi,
helmiäinen, vaha ja kumi. Kauppa käy melkein
yksinomaan Massauan kautta; tuonti 1907 10,« milj.
vienti 2,i milj. ja kauttakulkukauppa 2,i milj. mk.
Rautateitä Massaua lähtökohtana oli (1908-09)
76 km käytännössä. Siirtomaan tulot nousivat 3
milj. mk, johon emämaan täytyy lisätä 7,s milj.
mk menojen peittämiseksi. — Italian
siirtomaavalta Punaisen-meren rannalla perustettiin 1882.
Sopimuksilla Englannin ja Abessiinian (1889
Utjalli’ssa) kanssa laajennettiin aluetta
suunnattomasti, niin että Abessiinia lopulta tuli
kaikkialta ital. alueitten ympäröimäksi Italian

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0418.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free