Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ernst ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
793 Ernst—Erosioni 794
nytyksillä esti levottomuuksien syntymisen
maassaan ; otti 1849 osaa Tanskan sotaan, oli 1866
Preussin ja Itävallan välisessä sodassa edellisen
puolella ja oli myöskin 1870-71 mukana Ranskaa
vastaan käydyssä sodassa; on säveltänyt
muutamia oopperoita (,,Zaire", „Casilda", ,,Santa
Chiara", „Diana von Solanges") ja julkaissut
„Aus meiuem Leben und meiner Zeit" (1887-89).
J. F.
Ernst, Heinrich (1814-65), itäv.
viulutai-turi ja viulusäveltäjä; jotkut hänen
sävellyksistään ovat vieläkin pysyttäytyneet
konserttiohjel-mistoissa. 7. K.
Erodium,
kurjen-nokka, kasvisuku
kurjenpolvisten
heimossa. Suvulle
omituisia ovat
lohkohedelmän hedelmykset,
joiden „nokka"
kuivuessaan vahvasti kiertyy,
kostuessaan taasen
aukeaa kierteistään.
Nokan kärki liikkuu
tällöin viisarin tapaan.
Herkkyytensä vuoksi
käytetäänkin Italiasta
ja Pohj.-Afrikasta
kotoisin olevan E.
grui-numin hedelmyksiä
hygrometrinä.
Suomessa yksi laji E.
cicu-tarium viljelyksissä. (J. A. W.)
Eroico /-rö’-/ (it.), mus., sankarillisesti.
Beethoven antoi III:lle sinfoniallensa nimen
„Eroica", aikoessaan sen omistaa Napoleonille.
Sillä nimellä nykyäänkin tarkoitetaan
yllämainittua, sävyltään todella „sankarillista"
sinfoniaa. 7. K.
Erootillinen ks. Eroottinen.
Eroottinen 1. erootillinen (ks.
Erotiikka), lempeä koskeva, sitä käsittelevä,
lemmen- ..., lemmcnhaluinen. Eroottinen
runous = lemmenrunous; merkitsee myös siroa,
sukupuolisuhteita käsittelevää kirjallisuutta,
varsinkin sitä, joka esiintyy Ludvik XIV:n ja
Lud-vik XV:n ajoilla. J. E-l.
Erophila ks. Draba.
Eros (kreik. Eräs), kreikkalaisilla lemmen
jumala, tavallisimman käsityksen mukaan
Aphroditen ja Areen t. Hermeen poika. Homeros
ei mainitse E:ta. Homeroksen-jälkeisessä
runoudessa E. esiintyy
vallattomana
poikavei-tikkana, mutta samalla
kaiken-masentajana,
jonka nuolet eivät
säästä itse
Zeus-ylijumalaakaan. Hänen
tovereillaan ovat
Ante-ros (Vastarakkaus, ks.
t.), Pothos (Kaiho) ja
Himeros (Lemmenhalu) ;
myöhemmin E. esiintyy
monistettuna (E r o
o-t i t). — Kuuluisimmat
E:n palveluspaikoista
olivat Thespiai, missä
joka neljäs vuosi vietet-
E. cicutariura.
tiin Erotidia-juhlaa, ja Parion Hellespontoksen
rannalla. Aikaisemmin E:ta etupäässä
kunnioitettiin miehisen ystävyyden ja rakkauden
kaitsijana. — Orphilaisten (ks. t.) kosmogoniassa E.
(P h a n e s) on vanhin jumalien joukosta ja
kaiken olevaisen alkuperuste. Kreikan filosofiassa
E:11a allegorisena käsitteenä on tärkeä sija. —
Roomalaisilla, jotka tunsivat E:n ainoastaan
kreikkalaisesta runoudesta ja taiteesta, hänen
nimenään oli Amor (ks. t.) tai Cupido
(ks. t.). Tunnettu on Amorin ja Psykhen
taru (ks. Psykhe ja Apuleius). —
Taiteessa E. esitettiin nuorukaisena tai poikana,
enimmäkseen siivekkäänä; hänen
attribuuttei-naan olivat vanhempina aikoina lyyry ja kukka,
myöhemmin jousi ja nuolet, sittemmin myös
soihtu. Huomattavimmat E:ta esittävistä
taideteoksista ovat Vatikaanissa oleva torso
(mah-doll. Praksiteleen mukaan) ja Museo
Capitoli-nossa oleva joustakoetteleva E. (luultav.
Lysip-poksen mukaan). Amor ja Psykhe taiteessa ks.
P s y k h e. [Furtvvängler Rosclierin teoksessa
„A.usführl. Wörterbuch d. griech. u. röm.
Mytho-logie" (1884 seur.), Förster, „Eros" (1893);
Waserin kirjoitus teoksessa Pauly-Wissowa,
,,Real-Encyklopädie d. klass.
Altertumswissen-schaft" (VI osa siv. 484-542, 1909).] E. R-n.
Erosioni (lat. erö’siö = uurtaminen), geol.,
juoksevan veden kulutustyö. Tähän kuuluu jo
sadeveden poishuuhteleva vaikutus maanpintaan,
mutta varsinkin purojen ja jokien uurtava
toiminta, jota tapahtuu kaikkialla, missä virta on
siksi nopea, että se vie mukanaan enemmän
aineksia, kuin mitä vedestä ehtii asettua. Täten
syntyvät erosionilaaksot, joiden
tyypillinen muoto on n. s. V-laakso (V-kirjaimen
muo-1 öinen poikkileikkauskuva). — Vuoriseuduissa
e. tekee aluksi maanpinnan entistään
epätasaisemmaksi, uurtaa syvät rotkot, muovailee
terävät harjat ja huiput. Mutta aikaa voittaen sen
vaikutus on tasoittava. Korkeimmatkin vuoret
kuluvat vihdoin loppuun, eikä juoksevan veden
työ lakkaa ennenkuin koko alue on tasoittunut
Erosionilaakso Laanilan lllhellä Inarissa.
Eros.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
