- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
797-798

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Erotustulli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

797

Erotustulli—Erslev

798

Erotustulli on olemassa silloin kun sama
tavara on erilaisten tullimaksujen alainen. Se
saattaa esiintyä joko siinä muodossa että eri
maista tulleet tavarat ovat erilaisten
tullimaksujen alaiset, tai siten että tavaran tulli on
erilainen sen mukaan tuodaanko se meritse vai
maitse, ja edellisessä tapauksessa vielä sen laivan
kansallisuuden mukaan, jolla sen tuonti
tapahtuu, tai siinä muodossa, että tavara, joka ei tule
suorastaan kotimaastaan, on lisätullin alainen.
— Ensinmainittua laatua olevat e:t olivat ennen
hyvin tavallisia; tätä nykyä ne ovat harvinaisia,
koska kauppasopimuksiin on otettu se määräys,
että sopimuksen tekevät vallat sitoutuvat
kohtelemaan toisiansa enimmin suosittuna
kansakuntana, josta on seurauksena, että jokainen
tullialennus, minkä jompikumpi sopimuksen
tehneistä valloista myöntää jollekin toiselle valtiolle,
ilman muuta on myönnettävä myöskin toiselle
sopimuksen tehneelle vallalle.

Jos joku valtio tullisäännöksillään tai muuten
vahingoittaa toisen valtion alamaisia, niin
tapahtuu usein, että jälkimäinen valtio kostoksi
korottaa tavallista tuntuvammin edellisestä
maasta tuotujen tavarain tullimaksuja. Tällaisia
e:eja sanotaan retorsioni- 1.
taistelu-tulleiksi, ja valtioiden välistä retorsionitilaa
tullisodaksi. vrt. Kauppasopimus
ja Tu 1 1 i. J. F.

Erraattiset kivet (lat. errü’re = harhailla) ks.
Kulkukivet.

Errare humanum est (lat.), ,,inhimillistä on
erehtyä".

Erratum /-«’-/ (lat., mon. errä’ta < errä’re
= erehtyä), erehdys; painovirhe.

Er-Riad myös E’R i a d ja Ri a d, Arabian
sisäosassa, vahabiittimaan Nedzdin pääpaikka,
hedelmällisten vainioiden, taajojen
palmumetsik-köjen ja puutarhojen keskellä. Asukasluku
epävarma. arviolta 8-3U tuli. henkeä. E. E. K.

Er-Rif, vähän tunnettu osa Marokkoa,
Välimeren rannalla, n. 300 km pitkä ja 52 km leveä,
Atlas-vuoren haaranteiden täyttämä,
jyrkkäran-tainen, jokirikas maa. Rannikon edustalla on
muutamia pieniä saaria, jotka ovat
espanjalaisten hallussa, muuten tämä maa on ollut
eurooppalaisilta suljettu, ainoastaan yksi, ransk. Frejus,
on 1667 matkannut sen poikki, lukuunottamatta
vangituita eurooppalaisia. Maan asukkaat,
er-Rif eli Rif-heimo, eräs berberien kolmesta
päätit imosta. lyhyenläntä, vanttera sekä usein
vaa-leanverinen kansa on sotaisa, kylät muurien
ympäröimiä; aikaisemmin he olivat Välimeren
pelätyimpiä merirosvoja. Heidän sotakuntoaan
ovat esim. espanjalaiset v. 1893 ja viimeksi 1909
saaneet kokea. Er-Rif-heimo harjoittaa
etelän-hedelmäin, vehnän, ohran, viinin j. n. e. viljelystä,
monenlaista kotiteollisuutta, kalastusta, sekä
vähemmässä määrin karjanhoitoa. E. E. K.

Ei ror (lat.), erehdys, virhe ; error calculi
1. in c a 1 c u 1 o, laskuvirhe; e. f a c t i,
asiallinen 1. asia-erehdys; e. juris, oikeuserehdys.

Ersa ks. E r z a ja M o r d v a.

Ersch, Johann Samuel (1766-1828), saks.
bibliografi, oli kuollessaan maantieteen ja
tilastotieteen professorina ja ylikirjastonhoitajana
Haliessa. Häntä pidetään nykyaikaisen saksalaisen
bibliografian perustajana. Julkaissut m. m.
„AUgemeines Schriftstellerlexikon der neuern

Zeit", ,,Han(lbueh der deutschen Literatur seit
der Mitte des 18:ten Jahrliunderts bis auf die
neueste Zeit" (1812-14) ; perusti v. 1818 yhdessä
Gruberin kanssa „Allgemeine Encyklopädie der
Wissenscliaften und Kiinste".

Erserum [-Hm] (alkujaan Arsen-er-Rum =
,,roomalaisten Arsen"). 1. Vilajeetti Turkin
Länsi-Armeeniassa Eufratin lähdepaikoilla, 49,700
km2, 645,700 as., suurin osa muhamettilaisia
(kurdeja), muut kristittyjä (pääasiallisesti
ar-meenialaisia). — 2. Yllämainitun vilajeetin
pääkaupunki hedelmällisellä ylätasangolla 1,905 m
yi. merenp. ja n. 8 km Eufratin vasemmalta
lähdejoelta Karasulta, n. 40,000 as. (turkkilaisia,
armeenialaisia ja persialaisia). Kaupunkia,
jonka etelä-osassa on linnoitus, ympäröivät
kaksinkertaiset muurit ja syvät haudat. Kadut ovat
kaitaiset ja mutkikkaat ja talot, joiden tasaisia
turvekattoja toisinaan käytetään karjalaitumena,
puoleksi maanalaisia. E:ssä on 65 moskeiaa, 4
kirkkoa, 39 karavaaniserajia, useita
kylpylaitoksia, medresejä, sotilaskoulu ja kollegi
(saksalaiseen tapaan järjestetty koulu). Se on
armeenial.-gregoriaanisen ja kreikkal.-katolisen
arkkipiispan sekä armeenial.-katolisen piispan istuin.
Sijaiten Trapetsuntin ja Tabriksen välisen
kauppatien varrella, se oli aikaisemmin erittäin
tärkeä karavaanien varastopaikka ja Itämaiden
kukoistavimpia kaupunkeja. On vieläkin
Ar-meeniati tärkein kauppakaupunki, vaikka sen
kauppa, varsinkin Poti-Tifliksen radan
valmistuttua, on käynyt vähäpätöisemmäksi. — E.,
anneenialaisten Karin ja bysanttilaisten
Theo-dosiopolis, joutui seldsukeille 1201, mongoleille
1242 ja turkkilaisille 1522.
Venäläis-turkkilai-sen sodan aikana venäläiset valloittivat E:n 1829
voitettuaan turkkilaisen sotajoukon sen
edustalla, mutta luopuivat siitä kuitenkin pian.
V. 1878 he uudestaan lyhyemmäksi ajaksi
anastivat E:n. F. v. F.

Erslev, Edvard (1824-92), tansk.
maantieteilijä, oli opettajana ensin Roskildessä sitten
Aarliusissa. V. 1871 hän erosi toimestaan
saaden professorinarvon. Vv. 1855-57 hän julkaisi
teoksen ,,Den danske Stat" ja v:n 1865 jälkeen
uusia periaatteita noudattaen useita maantiedon
oppikirjoja, joita mukailtuina on käytetty myös
Ruotsin, Norjan ja Suonien kouluissa. Hänen
myöhäisemmistä teoksistaan mainittakoon
,,Jyl-land, studier og skildringer til Danmarks
geografi" (1886). E. oli Tanskan
maantieteellisen seuran perustajia; sen sihteerinä hän oli
v:een 1886. F. v. F.

Erslev, Kristian Sophus August
(s. 1852), tansk. historioitsija, v:sta 1883
professorina Kööpenhaminan yliopistossa; on
kirjoittanut useita huomattavia, varsinkin Tanskan
keskiajan historiaa uusilta näkökannoilta
valaisevia teoksia, joista mainittakoon: „Konge og
lens-mand i 16:de aarh." (1879), ..Dronning Margrotlie
og Kalmarunionens grundlæggelse" (1882),
„Val-demarernes storhedstid" (1898) ; teoksen
^Danmarks riges historie" toinen osa, joka käsittää
aikakauden 1241-1481; „Erik af Pommern"
(1901) ; „Oversigt over middelalderens historie"
(1891-95). E. on myöskin toimittanut
julkisuuteen arvokkaita lähdekokoelmia, m. m.
,,Reper-torium diplomatieum regni Danici mediævalis".

J. F.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0425.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free