Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Eränkävijä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
805
Eränkävijä— Escorial
806
luvuilla savolaisia, jotka vielä yleensä olivat
uutisviljelijän kannalla ja siis helposti saattoivat
vaihtaa asuinsijojansa (vrt. Fincke, Kustaa).
Keskustaksi tuli Kuopion seudulle perustettu
Tavisalraen kuninkaankartano ja Kuopionniemen
kirkko (perust. 1551). Sen jälkeen laadittiin
suunnitelma Hämeen ja Korsholman erämaiden
kansoittamisesta. Oulunjärven pohjoisrantamille
siirtyi heti 140 savolaista perhekuntaa, ja
Pohjois-ITämeen takamailla, hämäläisten vastustuksesta
huolimatta, oli 1560 tilallisten luku kasvanut
115:ksi, joista Rautalammin seurakunta sai
alkunsa. Satakunnan erämaihin taas oli vuosien
1564-1630 välillä asettunut n. 90 savolaisperhettä,
kuuluen ensin Ruoveden, sitten Keuruun
pitäjään. Niinikään Pohjanmaalla Kala-, Pyhä-,
Siika- ja Oulujokien varsilla oli jo 1595
muodostunut väkirikkaita kyliä, joista seuraavalla
vuosisadalla kehittyi joukko huomattavia
pitäjiä. Ja Pohjois-Karjalaan, jonka asuttaminen
Pielisjärven reitillä alkoi samoina aikoina kuin
Pohjois-Savonkin, siirtyi lisäväkeä 1617 tehdyn
rauhan jälkeen, jolloin seudut joutuivat Ruotsin
vallan alle. — Mainittujen alojen täytekansoitus
on sitten tapahtunut viime vuosisatain kuluessa
vähitellen. [K. J. Jalkanen, „Pohjois-Hämeen
erämaat, asutus ja olot vuoteen 1620"; sama,
,.Rautalammin vanhan hallintopitäjän historia’’;
sama, „Keski-Suomen erämaiden asutus" (Oma
rraa I, 483 j. s.) ; A. Warén, „Keuruun pitäjän
historia".] K. S.
Eränkävijä, eränkäynti ks. Erämaa.
Eräpyhä, syrjäinen, pyhitetty paikka;
muinainen uhripaikka Oriveden pitäjässä.
Es, mun., sävel, joka johtuu e-sävelestä,
alentamalla sitä ’/, sävelasteen verran. — Es-duur,
es-moll, sävellajeja, joiden perussävelenä on es.
I. K.
Esaia(s) ks. J e s a i a.
Esau (hepr. ësn’w), Iisakin ja Rebekan poika,
Jaakobin (vanhempi) kaksoisveli, edomilaisten
kantaisä = Edom (ks. t.). Tarussa punaisesta ja
karvaisesta E:sta ja hänen riitaveljestään
Jaakobista, piilee joukko astraalimytologisia aiheita.
[Winckler, „Geschichte Israels" II (1900). E.
Stucken, „Astralmythen" IV (1907).] K. T-t.
Esbjerg, kaupunki Tanskassa, Jyllannin
länsirannalla, vastapäätä Fanø-saarta, 15,665 as.
(1906) ; Tanskan tärkeimpiä satamakaupunkeja,
säännöllinen laivakulku Lontooseen, Newcastleen,
Parkestoniin ja Hulliin. Yhteydessä Itä- ja
Länsi-Jyllannin rautatieverkkojen kanssa.
Tärkeimmät vientitavarat: maanviljelys- ja
karjan-tuotteet, tuontitavarat: kivihiili ja polttoöljy.
E:n kauppalaivastoon kuului 1904 138 laivaa
(tonniluku 22,000). — E. sai kaupunginoikeudet
vasta 1899. (V. v. F.)
Esbo ks. Espoo.
Escapade [eslcapa’d] (ransk.), (kouluutetun)
hevosen syrjäharppaus; vallaton kuje.
Escaut [esl’5’J, Schelden ransk. nimi.
Esclienbacb ks. Wolfram von
Eschen-b a c h.
Eschenmayer fesanmaiorj, Karl August
(1768-1852), saks. filosofi, luetaan Schellingin
hengenheimolaisiin. E:n mielestä tieteellinen
ajattelu lopulta vie oman itsensä yläpuolelle,
„yli-jarjelliseen" uskoon, joka täydentää filosofista
tietämistä. Julkaisi m. m.: „Die Philosophie in
ihrem übergange zur Nichtphilosophie" (1803),
„Religionsphilosophie" (3 os., 1818-24).
Sittemmin E. antautui haaveellisiin mietiskelyihin
luultujen henki-ilmestysten johdosta (esim.
kirjassaan „Konflikt zw. Himmel u. Hölle, an dem
Dämon eines besessenen Mädchens beobachtet"
(1837). Aikakauskirjan „Archiv f. den tierischen
Maguetismus" toimittajia. A. Gr.
Esclier [essr], Johann Heinrich
Alfred (1819-82), sveits. valtiomies, valittiin 1844
Zürichin kanttonin suuren neuvoston jäseneksi,
1847 sen presidentiksi, 1848 saman kanttonin
hallitusneuvoston jäseneksi ja oli 1849-55 sen
presidenttinä. Hän harrasti varsinkin Sveitsin
rautatieverkon laajentamista ja ajoi 1852 perille
lain, jonka mukaan rautateiden rakentaminen
joutui kanttonien ja yksityisten yhtiöitten
haltuun; sai aikaan koillisrajan ja Gotthardin
radan, tullen sen ensimäiseksi johtajaksi 1871. E:n
toimesta perustettiin 1854 Ziiriehiin
polyteknil-linen korkeakoulu.
Eschricht [esriht], Daniel Frederik
(1798-1863), tansk. fysiologi, Kööpenhaminan
yliopiston professori. Tunnettu varsinkin
vertailevana anatomina ja suosittuna opettajana.
Kirjoitti ,,Haandbog i physiologien" (1834-41,
uudistettu pain. 1851). ’ (J. A. W.)
Eschscholtz [essolts/, Johan Friedrich
(1793-1834), ven.-saks. luonnontutkija, Tarton
yliopiston professori. Seurasi luonnontutkijana
mukana O. v. Kotzebuen
löytöretkillä 1815-18 ja
1823-26. Julkaisi
matkakertomuksensa ja
ento-mologisia kirjoituksia,
myös „System der
Aka-lephen" (1829),
„Zoologi-scher Atlas" (1829-33).
(J. A. W.j
Eschscholtzia,
kalifornialainen kasvisuku
unikkojen heimossa, kaljuja,
sinivihreitä yrttejä;
lehdet hienoliuskaisia, kukat
pitkäperäisiä, keltaisia.
E. californica on hyvin
yleisesti viljelty
koristus-kasvi. (J. A. W.)
Escompte [eskö’tj (ransk.) ks. Diskontto.
Escorial [-a’l], kuuluisa linna (El
Escorial) ja sen yhteydessä oleva luostari (El real
monasterio de San Lorenzo del E.)
Espanjassa, autiossa seudussa Sierra de
Gua-darraman juurella, n. 50 km luoteiseen
Madridista E:n kauppalan luona ja 1130 m yi. merenp.
Vihreiden puutarhojen ympäröimä linna on
Filip II:n rakennuttama St. Quentin’in luona
elok. 10 p. (Pyhän Lorenzon päivänä) 1557
saavutetun voiton muistoksi. Se on tummasta
graniitista italialaiseen renesanssityyliin
rakennettu, 206 m pitkä, 161 m leveä,
kokonaisuudessaan kylmän ja jäykän näköinen. Luostari on
nykyään lakkautettu ja sen sijalla on E:ssa
kollegi korkeampaa opetusta varten. Luostarin
kirjastoa, joka aikoinaan oli Euroopan
rikkaimpia, hävitti tulipalo 1671, joten se nykyään
sisältää ainoastaan 4,600 käsikirjoitusta ja 130,000
nid. Linnaa kuningas käyttää yhä
kesäasuntonaan ja komeaa kunink. palatsia, joka käsittää
K. californica.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
