Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Eränkävijä ... - Esihistoria
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
807
Escurial—
Esihistoria
808
’/ti E:n rakennuksista, koristavat usean
rene-sanssiaikuisen mestarin (Velazquezin, Tizianin,
Tintoretton y. m.) teokset. Huomattavia
taideteoksia sisältää myös E:n muhkea kirkko, joka
on jäljennös Rooman Pietarin-kirkosta ja johon
Espanjan kuninkaat Kaarle V:stä alkaen ovat
haudatut. V. v. F.
Escurial ks. E s c o r i a 1.
Esdrelon (kreik. Esdrèlö’n < hepr. jisreël),
muinaiskanaanilainen Issaskarin heimolle
kuulunut kaupunki (nyk. Zer’in) Gilboan-vuoren
luo-teisliepeellä Etelä-Galileassa, jossa Isboset (2
Sam. 2S) ja Ahab (1 Kun. 18) pitivät asuntoa,
ja sen mukaan nimitetty viljava, mutta osittain
vesiperäiuen suuri tasanko Karmelin ja Gilboan
välissä (nyk. Merdz ibn’Amir). E:in kentällä
on käyty monta veristä taistelua; Napoleon ja
Kleber 1799 siellä voittivat 25,000 turkkilaista.
K. T-t.
Eseloonit ks. E c h e 1 o n.
Esenssi ks. Essenssi t.
Esiliakkaus ks. E t u h a k k a u s.
Esihistoria. Esihistorialliseksi eli
h istoriant a kaiseksi ajaksi
nimitetään sitä aikakautta ihmiskunnan ja kansojen
elämässä, jolta ei ole olemassa samanaikuista
kirjallista kertomusta, esihistoriaksi sitä
tiede! tä, joka tutkii ja kuvaa ihmisen ja kansojen
elämää näinä aikoina. Kun ei samanaikuista
kirjallista muistotietoa ole olemassa, on
tutkimuksen luotava kuva näiden aikojen elämästä,
kulttuurista ja vaiheista päätelmien tietä
käyttämällä lähteinään muistomerkkejä, jotka joko
ovat s a m a n a i k u i s i a s. o. ovat säilyneet
siltä aikakaudelta, joka on kuvattava, tai jotka
muuttuneessa muodossa polveutuvat
esihistorialliselta ajalta ollen esihistoriallisen ajan
tuotteiden ja ilmiöiden jatkoja -— lähteitä, joita
menestyksellä voidaan käyttää historiallistenkin
aikojen tutkimiseen, mutta jotka
esihistorialliselle tutkimukselle ovat ainoat käytettävissä
olevat. Esihistoriallisen tutkimuksen lähteet
voidaan jakaa seuraaviin pääryhmiin. 1)
Antropologi s-z o o 1 o g i s-b otaaniset lähteet.
A) Antropologiset (ihmisen ruumiinosia
ja -muotoja). Nämä lähteet saattavat olla a) s
a-mana ikuisia: ihmisen ruumiin jäännöksiä,
jotka antavat meille tietoja niiden ihmisten
ruu-miinrakennuksesta, jotka ennen ovat löytöpaikan
seuduilla asuneet; sekä b) myöhempiä ja
nykyaikuisia ihmismuotoja, mikäli
niitä voidaan pitää vanhojen muotojen jatkajina.
Vertailemalla vanhoilta ajoilta säilyneitä
ihmisruumiin jäännöksiä myöhempiin ja nykyaikuisiin
muotoihin voidaan tehdä eräitä päätelmiä
esihistoriallisten asukkaiden rodusta (ks. t.)
nykyajan ihmisiin verraten. Sitä tiedettä, joka
erityisesti tutkii entisten ja nykyaikojen
ihmisten pääkalloja, nimitetään kraniologiaksi
eli pääkallotieteeksi (ks. t.) ; se on osa
laajemmasta tieteestä, antropologiasta eli
ihmistieteestä (ks. t.), joka tutkii ihmistä
luonto-yksilönä etupäässä hänen ruumiinrakenteensa ja
sen luonnollisten tunnusmerkkien kannalta.
Ihmisruumiin jäännökset tulevat erittäin
arvokkaiksi esihistorialliselle tutkimukselle
yhdistettyinä samoilta paikoilta ja ajoilta tavatuista
löytö esineistä saataviin tietoihin (ks.
alemp.), niinikään yhdistettyinä niihin tietoihin,
joita geologia (ks. t.) antaa niiden
maakerroksien iästä, joista ihmisruumiin jäännökset
ovat löydetyt. B) Zoologiset
(eläinkunnal-liset) ja botaaniset (kasvikunnalliset)
ainekset, jotka tässä tulevat kysymykseen, ovat
etupäässä ne kotieläinten ja viljelyskasvien
(jyvien y. m.) jäännökset, jotka esiintyvät
yhdessä ihmisen jäännösten ja muinaiskalujen
kanssa ja siis antavat tietoja ihmisen
kesyttämistä eläimistä ja hänen harjoittamastaan
maanviljelyksestä. 2) Esineelliset lähteet:
työ-ja sota-aseet, asunnot, teollisuuden tuotteet,
puvut, koristeet, huvitusesineet, jumalankuvat
ynuä muut uskontoon ja sen harjoittamiseen
kuuluvat esineet, kalliopiirrokset
(esihistoriallisen taiteen jäännökset), sanalla sanoen
esihistoriallisen ajan aineellinen kulttuuri,
mikäli sen tuotteet joko suorastaan tai
välillisesti ovat säilyneet meidän aikoihimme. Nämä
aineellisen kulttuurin tuotteet saattavat olla
samanaikuisia kuvattavan ajan kanssa
(luu-, puu-, savi-, kivi-, metalliesineitä,
asuntojen, varustuksien, pukujen jäännöksiä, hautoja
j. ii. e.) ; vertaamalla toisiinsa eri muotoja ja
muotoryhmiä (typologinen tutkimus, ks. t.)
sekä ottamalla huomioon muilta tahoilta
saatavia ajanmääräyksiä (geologisia, eri
maakerrostumien iästä saatavia, sekä vanhojen rahojen ynnä
muiden ajaltaan tunnettujen esineiden
tarjoamia) voidaan selvittää näiden tuotteiden ikää
(suhteellista, osittain absoluuttista
kronologia a) sekä niiden alkuperää ja keskinäisiä
suhteita. Näillä perusteilla voidaan myös, muita
valaisevia seikkoja samalla lukuunottamalla,
tehdä päätelmiä näiden kulttuuriesineiden
tuottajien kansallisuudesta. Sitä tiedettä, joka tutkii
ihmisen esihistoriallista kulttuuria samanaikuisen
aineellisen kulttuurin tuotteiden perusteella,
nimitetään arkeologiaksi eli
muinaistie-teeksi (ks. t.). Esihistoriallisen ajan elämää
voivat valaista myöskin myöhemmiltä
ajoilta, vieläpä nykyä j aitakin olevat
aineellisen kulttuurin tuotteet, mikäli nämä ovat
entisaikuisten tuotteiden jatkajia, joko niiden
mallin mukaan tehtyjä tai niistä kehittyneitä
muotoja tai tavatut kansalta, jonka kulttuuri on
alkuperäisluontoista. Erittäin ovat tämmöisessä
tutkimuksessa huomioonotettavat kansanomaisen
käsityön tuotteet ja elinkeinonharjoituksessa
noudatetut kansanomaiset menettelytavat, joissa
usein keskellä nykyajan kulttuuriakin on säilynyt
muinaisuuden jatkoja; erittäin arvokas on
nykyajan sivistyskansojen muinaisuudesta päätelmiä
tehtäessä myös alkuperäisellä kannalla olevien,
n. s. luonnonkansojen vielä nykyjään elävä
alku-peräisluontoinen kulttuuri. Vertailemalla
sellaisten kansojen aineellisen kulttuurin muotoja,
joiden vanhimman kulttuurin tiedetään periytyvän
yhteisestä alkuperästä, voidaan (typologisella
tutkimuksella) määrätä eri muotojen suhteellista
ikää sekä saada määrätyksi ne yhteiset
alkumuodot, jotka kerran esihistoriallisena aikana
ovat olleet eri kansoille yhteiset. Muotojen
perustuksella voidaan myös tehdä päätelmiä
toiselta kansalta toiselle tapahtuneista lainoista.
Erittäin tärkeitä päätelmiä voidaan tehdä
yhdistämällä muinaisajoilta säilyneistä tuotteista
saatavat tiedot niihin, mitä nykyaikuisista
esineistä voidaan oppia. Sitä tiedettä, joka tutkii
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
