- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
819-820

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Esihistorialliset ajanjaksot - Esihuokoiseläimet ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

819

Esihuokoiseläimet— Esi-isäin palvelus

820

Sveitsissä) on tämän ajanjakson nimi La T è n
e-a i k a.

La Tènessä on tavattu paaluasutuksen jälkiä.
On arveltu, että siinä on ollut satunnainen
tulliasema tai sotavarasto t. m. s., mutta asia on
epäselvä, (ks. lähemmin La T è n e.)

Ajan ominaisimmat esinemuodot ovat eräät
soljet (kuv. IV: 3), miekat (kuv. IV: 5: huotra)
ja kaularenkaat — torques — joiden mukaan se
jakautuu kolmeen eri ajanjaksoon. Suosittu
orna-menttiailie on tri sk el e — kolmihanka — ja
koristeaineena sulatettu lasimassa, koralli, mikä
sitten väistyy emaljin tieltä. Asukkaat ovat
asuneet multavallien suojaamissa suurissa ja
korkeissa kaupunkilinnoissa, jollaisia on sekä
Böömissä — Hradischt Stradonitz —
että Ranskassa, missä Bibracte ja varsinkin
A 1 e s i a — Caesarin ja Vercingetorixin
taistelupaikka — ovat paraiten tutkittuja. Sen aarteet
ovat Ranskan kansallismuseossa. La Tène-aika
varsinaisesti lopettaakin Ranskan
esihistoriallisen ajan. Roomalaisvallan mukana alkaa, joskin
niukka, kirjoitettu historia.

Myös Brittein-saarille tämä kulttuuri ulottui,
ollen siellä tavattoman hyvin edustettu.
Otaksuttavasti Britannia tällöin sai kelttiläisen
asutuksen. — Kaakkoon, Bosniaan, ulottui
keltti-läisvaikutus, ja kosketuksissa se on ollut myös
rikkaan samanaikuisen skyyttalaispiirin
(ks. Skyyttalaiset) kanssa Mustan-meren
rannalla. — Skandinaaviassa on tämän aikuisia
torques-muotoja merkillinen vaunulöytö (kuv.
IV: 4) Dejbjergin pappilan luota
Seelannista: suohon upotetut rikotut vaunut, joilla
jumalan kuvaa lienee ympäri kuljetettu,
triskele-koristeineen; mahdollisesti tämänaikuiseksi on
myös luettava outo hopea-astia (kuva IV: 2)
Tanskan Gundestru pistä, jossa esiintyy
eriskummaisia jumalaolentoja, joista ainakin
yksi, hirvenpäinen, on kelttiläinen, kun taas
Her-kuleen ja leijonan taisteluesitys arvatenkin
Mustan-meren pohjoisrannoitse palautuu klassilliseen
tarustoon.

Roomalaisvallan levittäessä historiallista
piiriä Euroopan länsiosiin jäävät Keski- ja
Poh-jois-Euroopan germaanit itsenäisyyteen, ja
heidän keskuudessaan leviää itsenäinen, mutta
vahvasti roomalaisvaikutuksiin perustuva
viljelys-muoto, jota sanotaan roomalaiseksi
rautakaudeksi. Se kestää n. 300 vuotta,
jonka kuluessa roomalaisia tavaroita,
pronssipatsaita, viinikauhoja, laseja, rahoja y. m.
mahdottomissa määrin levisi ulkopuolelle Rooman
rajojen kauaksi pohjoiseenkin. Tämän ajan
esineitä kuvaavat kuvat IV: 7-8. Senaikuisia ovat
myös vanhimmat germaaniset kirjoitukset, jotka
ovat kirjoitetut riimukirjaimilla (ks.
Riimukirjoitus). Sitten alkaa n. s.
kansainvaelluksen aikakausi, joka
Keski-Euroopassa jo suureksi osaksi on historiallista
aikaa. Muinaistieteellisesti katsoen se on
merkillinen siitä rikkaasta n. s. germaanisesta
eläin-ornamentiikasta (ks. Ornamentiikka), joka
tällöin kehittyi, ja niistä äärettömistä
kulta-rikkauksista, jotka tällöin ryöstöinä tai
palo-veroina levisivät häviävistä Rooman
valtakunnista yli koko germaanisen maailman.

Skandinaaviassa jatkuu esihistoriallinen aika.
Sikäläisen n. s. kansainvaelluksen ajan

(v. 300-500: tanskalaiset, 400-800: ruotsalaiset
j. Kr.) merkillisimmät löydöt ovat n. s. ma
a-eli s u o 1 ö y d ö t. Tanskasta ja Slesvigistä on
sellaisia 4 suurta: Kragehul, Nydam,
Torsbjerg ja Vimose. Ne ovat jälkiä
suurista taisteluista, joissa uusi tulokas, vieras
heimo, on taistellut maan asukasten kanssa, ja
jossa kaikki, mikä taistelukentälle on jäänyt, on
tahallisesti rikki murrettu vainajille uhriksi,
kuten uhreja myöhemminkin lienee paikoilla
toimitettu. Näillä paikoin on sittemmin, turpeen
alle suomuodostumiin peitettyinä ja niiden
suojaamina, jäänyt suuret määrät tavaraa: aseita ja
puvun-osia, talouskapineita, luurankoja, veneitä
y. m. — Vaihtelevia esinemuotoja kuva IV: 6.

Ruotsissa on tällöin, tai aikakauden
loppupuolella, vallan painopiste siirtynyt Uplantiin,
jossa silloin arvatenkin svealaiset asustivat.
Sieltä on tavattu suuret hautakummut vanhan
Upsalan vieressä (kuv. IV: 12) ja suuret
runsas-löytöiset venehautaukset Vendelin ja U
11-tunan luona (n. v. 600), missä varsinkin
ritarien kypärit ovat olleet taidokkaasti
kultalevyillä koristetut (kuv. IV: 11), samoin miekat
(kuv. IV: 10), mutta missä on
jokapäiväisempiä-kin kapineita kuten patoja ja patakoukkuja,
kuolainrautoja y. m. On syytä otaksua, että
Skandinaaviassa tällöin oli suuria kansallisia
liikkeitä, että sen eteläisimmät kansat, esim.
Bornholmin burgundit vaelsivat ottamaan osaa
suureen germaaniseen kansainvaellukseen, kun
taas pohjoisempaa svealaiset syöksyivät
vaellusten lieikontamain eteläisten heimolaistensa
kimppuun ja kukistivat ne valtansa alaisiksi. Näitä
aikoja ja taisteluja kuvannevat Beo Wulfin
angiosaksilaiset laulut. — Tällöin myös
slaavit — vendit — tunkeutuivat Itämeren
etelärannalle lähes Jyllannin niemimaalle asti
harvalukuiseksi käyneen ent. germaaniasutuksen
si-jalle.

Viimeinen suuri esihistoriallinen aikakausi
Skandinaaviassa on viikinkikausi (ks. t.),
joka jo kumminkin on puoleksi historiallinen.
Rautakauden tutkijoista mainittakoon:
Hallstatt-aikaan nähden: O. Montelius ja M.
Hoernes; la Tftne-ajalle: preussil. O. Tischler
vainaja, sveits. G rosse, ransk. S. R e i ii a c h
ja norj. I. Undset; roomalaisajalle: ruots.
Oscar Almgren, kansainvaelluksen ajalle:
unk. J. H a m p e 1, ruots. B. Salin, tansk.
Engel hardt ja Sophus M ü 11 e r.

[Déchelette, ,,Manuel d’archéologie
préhisto-rique" (I 1908), R. Forrer, „Urgeschichte des
Europäers" (1908), M. Hoernes, „Natur und
Ur-geschichte der Menschheit" (1909), O. Montelius.
,. K ui tur gesch i chte Schwedens" (1905), S. Miiller,
„Vor Oldtid" (1897) : sekä viimemainittuihin
liittyvät bibliografiat.] A. M. T.

Esihuokoiseläimet ks. K ä s n ä j a 1 k a i s e t.

Esi-isäin palvelus on erikoinen laji v a i n
a-jain palvelusta (ks. t.). Kuten vainajain
henkiä yleensä, palvotaan useissa uskonnoissa
erityisesti esi-isien henkiä, tahdotaan niitä
lepyttää tai etsitään niiden suojaa. Ollen perheen
jäsenten suoritettava on esi-isien palvelus
muodostunut perhe- ja perimyslainsäädännön
pohjaksi. Kun siinä tapauksessa, että suku sammuisi,
esivanhemmat jäisivät palvelusta vaille, on suku
ehdottomasti säilytettävä, jollei muuten, niin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0440.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free