Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Esiparvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
825 Esiparvi—
jäsentä ja joka päätti kutsua kokoon yleisellä
äänioikeudella valittavan kansalliskokouksen
säätämään yhteistä hallitusmuotoa koko
Saksanmaalle. J. F.
Esiparvi ks. Mehiläishoito.
Esipiha, rakennuksen edessä oleva, tav.
pylväskäytävän (peristylin) ympäröimä avoin paikka,
joka rakennustaiteellisesti sulautuu itse
rakennukseen. Vanhemman ajan rakennustaiteessa
se 011 sangen yleinen: egypt. temppelin e.;
Salomonin temppelin e.; muinaiskristillisen kirkon e.
(ks. Basilika, atrium). Uudemmalla ajalla
se tav. esiintyy siipirakennusten rajoittamana
pihana (Hotel des Invalides). K. S. K.
Esipuhe, pitkähkö alkulause.
Esirippu ks. Väliverho.
Esirukous, rukous toisten puolesta; vrt. 1
Tim. 2l seur.
Esiseminaari on valmistuskoulu
kansakoulu-semiuaareihin. Jo viime vuosisadan alussa
mainitaan Saksassa esiseminaareja eli
preparandi-laitoksia syntyneen kansakouluseminaareihin
pyrkijäin alkeisvalmistusta varten. Tanskassa
ja Norjassa ovat useimmat esiseminaarit liitetyt
kansakouluseminaareihin. Ruotsissa ei ole
varsinaisia esiseminaareja; sen sijaan ovat
muutamat seminaarinopettajat ja monet
kansakoulunopettajat valmistaneet kesänaikana 6
viikkoa seminaareihin aikovia. Suomessakin
tavataan tämäntapaisia valmistuslaitoksia. Koska
kuitenkin kokemus 011 osoittanut tuollaisen
valmistusajan aivan riittämättömäksi, niin on täällä
yksityisten aloitteesta syntynyt valtion
avustamia, yksivuotisia esiseminaareja, jotka
varsinaisen tarkoituksensa ohessa valmistavat pikku- ja
kiertokoulun-opettajia, jotka samoinkuin
seminaareihin pyrkijätkin saavat käytöllistä
kokemusta esiseminaareihin liitetyissä
harjoituskouluissa. Tällaisia oppilaitoksia on tätä nykyä
Sortavalassa, Hämeenlinnassa, Helsingissä,
Jyväskylässä, Kotkassa ja Kuortaneella.
Kouluylihallituksen kiertokirje 31 p:ltä lokak.
1879 oikeuttaa kansakoulunopettajat
valmistamaan pikku- ja kiertokoulunopettajia. joista
moni on sittemmin hakenut seminaareihin.
Valtion vuosi-apu sekä esi- että pikku- ja
kierto-kouluseminaareille, joista vuotuisesti valmistuu
n. 215 oppilasta, on yhteensä 33,000 mk.
K. W.
Esitelmä, yhtäjaksoinen suusanallinen esitys
jostakin erikoisesta kysymyksestä tai
tiedon-esineestä. vrt. Luento.
Esitipat (saks. Vorlauf), raaka-spriin
puhdistuksessa ensin tislautuva osa; sisältää
pääasiallisesti aldehydiä.
Esittelijä virastossa on se henkilö, joka asian
valmistaa ja ratkaistavaksi esittää. Ylemmissä
tuomioistuimissa tulee esittelijän sitä varten
laatia asiasta kirjallinen kertomus, josta
asianosaisten tulee saada osa. Hovioikeuksissa laatii
kertomuksen joku oikeuden jäsen, joka myös
esittäessään asian ratkaistavaksi antaa siitä ensin
lausuntonsa. Senaatissa laativat kertomuksen ja
esittävät asian esittelijäsihteerit (ks. t.), sekä
osaksi muutkin senaatin virkamiehet.
Kuver-nöörinvirastoissa on lääninsihteerin,
varaläänin-sihteerin, lääninkainreerin tai
varalääninkamree-rin esitettävä asiat kuvernöörin ratkaistaviksi,
jolla yksinään 011 päätösvalta, saaden esittelijä
Esityslista 82f>
vain merkitä eriävän mielipiteensä
pöytäkirjaan; jollei hän sitä tee, katsotaan hänen
yhtyneen päätökseen. K. H-a.
Esittelijäsihteeri on senaatin virkamies, jonka
tehtävänä 011 asioiden esiteltäviksi
valmistaminen ja esittäminen Senaatin ja sen
toimituskuntien istunnoissa, sekä laatia ja varmentaa
ulos-menevät asiakirjat. Esittelijäsihteerit nimittää
Senaatin esityksestä Keisari ja Suuriruhtinas.
Se kirkollisasiain toimituskunnan
esittelijäsih-teereistä, joka on kirkollisasiain esittelijänä, on
valittava papistosta. K. II-a.
Esittely, tilaisuus, jossa asioita esitetään.
Muutamissa virastoissa esittelyt tapahtuvat vain
määräpäivinä viikossa, jolloin asiat
ratkaistaviksi esitetään, ks. Esittelijä. K. H-a.
Esittävä opetusmuoto ks. Opetusmuoto.
Esittää vekseli hyväksyttäväksi tai
maksettavaksi, tahi yksi tai useampi ehdokas johonkin
toimeen. — Esittää asia päätettäväksi, ks.
Esittelijä. K. E-a.
Esitys, lakit., merkitsee osaksi ehdotusta, joka
neuvottelevalle virastolle tahi kokoukselle
esitetään harkittavaksi (vrt. Esittää), osaksi
ehdotusta tehdyn ehdotuksen tahi kysymyksen
ratkaisemiseksi tapahtuneen harkinnan jälkeen.
Erityisesti tätä sanaa käytetään kuitenkin
merkitsemään niitä esityksiä (propositsioneja), joita
hallitsija lainsäätämiskysymyksissä tahi
muissa asioissa antaa eduskunnan harkittaviksi,
jotavastoin edustajain tekemiä ehdotuksia, ellei
niitä ole katsottava anomuksiksi (ks. t.),
sanotaan eduskuntaesityksiksi (ks. t.)
eli motsioneiksi. Jo 1617 vuoden
valtiopäiväjärjestyksessä sanotaan hallitsijan valtiosäätyjen
harkittaviksi jättämiä asioita esityksiksi
(propo-sitsioneiksi) ja kaikki myöhemmät
valtiopäiväjärjestykset sisältävät puheenaolevasta asiasta
lähempiä määräyksiä. Suomen nykyään
voimassaoleva, heinäk. 20 p:nä 1906 annettu
Valtiopäiväjärjestys (§ 26) säätää siitä, että ,,Keisari
ja Suuriruhtinas ilmoituttaa valtiopäiviä
avattaessa, mitkä esitykset hän silloin eduskunnalle
antaa"’. Edelleen säädetään sanotussa pykälässä,
että varsinaisten valtiopäiväin alussa annetaan
eduskunnalle esitys varojen hankkimisesta niihin
tarpeisiin, joihin vakinaiset valtiontulot eivät
riitä, sekä että esityksiä, joita valtiopäiväin alussa
ei ole voitu eduskunnalle antaa, saadaan
kuitenkin myöhemminkin esittää sen tutkittavaksi,
jolloin ne eduskunnalle tuo joku senaatin jäsen.
— Keisarin ja Suuriruhtinaan esityksiä ei saa
ottaa lopullisesti käsiteltäviksi, ennenkuin
valiokunta on niistä antanut mietintönsä. Ellei
esitystä, kun se ensi kerran on käsiteltävänä,
mainitussa tarkoituksessa heti yksimielisesti
lähetetä valiokuntaan, pitää sen olla pöydällä
johonkin lähinnä seuraavista istunnoista, jolloin se on
valiokuntaan lähetettävä
(Valtiopäiväjärjestyksen 54 ja 55 §§), ja jonka jälkeen asiassa
menetellään kuten Valtiopäiväjärjestyksessä
lähemmin säädetään, vrt. Esitysoikeus,
Lakiehdotus, Valiokunta. O. K:nen.
Esityslista on luettelo jossakin tilaisuudessa
esiteltävistä asioista ja tulee tavallisesti
kysymykseen virastoissa. — Senaatissa tulee ennen
jokaisen täysi-istunnon tahi Talousosaston
kokousta jättää Kenraalikuvernöörille
asianomaisen esittelijän allekirjoittama esityslista, s. o.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
