- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
827-828

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Esiparvi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

827

Esitysmerkit—

Esivoimistelija

828

luettelo niistä asioista, jotka ovat esiteltäviksi
valmistetut. K. H-a.

Esitysmerkit, mus., koskevat 1) sävelten ääni-

vcnnaa: JF fmf TT-fo jo jOjO äänen
paisumista ja hiljentymistä: cresc. <, dim. > ja äänen
aikamitan (tempon) ylimalkaista nopeusmäärää,

äkillistä tilapäistä vahvenemista: Jj^| Jp i

esim. adagio, andante, allegretto, allegro, presto;
nopeuden yltymistä ja vaimenemista: accelerando,
stringendo ja ritardando, rallentando,; 3)
esityksen yleistä sävyä ja luonnetta, esim.: maestoso,
scherzando, appassionato; 4) jonkun soittimen
erikoiskäyttötapoja, esim.: una corda (pianolla),
pizzicato (jouhisoittimilla). — Esitysmerkkien
tarkasta noudattamisesta riippuu suuresti, missä
määrin esittäjä kykenee ilmituomaan säveltäjän
tarkoittamaa tunnesävyä. Mutta toisaalta ne
kuitenkin ovat siihen tarkoitukseen itsessään
riittämättömät, sillä niistä käy selville vain
esityksen yleiset puitteet; esityksen hienompi
muovailu ja syvempi käsittely jää aina esittäjän
yksilöllisen käsityskyvyn varaan. I. K.

Esitysoikeus, vultio-oik., oikeus esittää
ehdotuksia sellaisiksi lainsäädäntöpäätöksiksi, joiden
tekemiseen vaaditaan sekä hallituksen että
eduskunnan myötävaikutusta. Vanhempina aikoina
oli lakiesitysten tekeminen etupäässä
hallitus-viranomaisten asiana ja vielä myöhempinäkin
aikoina on monin paikoin tahdottu pidättää tämä
oikeus yksinomaan hallitukselle (esim. Saksassa
ennen v. 1848 ja Ranskassa 1852 v:n
valtiomuodon mukaan). V:n 1848 jälkeen on kuitenkin
yleisenä sääntönä, että esitysoikeus on sekä
hallituksella että eduskunnalla. Muutamia
poikkeuksia on kuitenkin olemassa. Niinpä esim.
Englannin valtiomuoto kieltää hallitsijalta
oikeuden tehdä lakiesityksiä, jotta hänen
ehdotustensa käsittelyllä ei voitaisi loukata hänen
kunniaansa. Todellisuudessa kumminkin
Englannissakin yleensä hallitus valmistaa lakiehdotukset,
joista sitten joku parlamentin jäsen tekee
esityksen parlamentissa. — Ruotsissa ja Suomessa
teki vanhimpina aikoina käräjäyleisö itse
lakiesitykset, mutta vähitellen tämä oikeus siirtyi
kuninkaalle, jolla myöskin 1617 vuoden
valtiopäiväjärjestyksen mukaan oli yksinoikeus tehdä
esityksiä (,,framsättningar"). Valtiosäätyjen
ehdotuksilla oli anomusten (ks. t.) muoto.
Vasta vapauden ajan valtiosääntö myönsi
valtio-säädyillekin esitysoikeuden ja se on myöskin
nimenomaan tunnustettu 1772 vuoden
hallitusmuodossa (§§ 40-42). V. 1789 annetun
Yhdistys-ja vakuutuskirjan 6 §:n mukaan sitävastoin
ei valtiopäivillä saanut käsitellä mitään muita
asioita kuin ne, jotka kuningas oli esittänyt.
Ruotsissa eduskunta jo vuonna 1809 sai takaisin
esitysoikeuden, mutta Suomessa vasta 1886.
Suomen nykyään (1909) voimassaolevan, heinäkuun
20 p:nä 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen
mukaan on esitysoikeus sekä hallitsijalla että
eduskunnalla (§§ 26, 29). Eduskunnan
esitysoikeudesta on voimassa, että eduskunnalla on
oikeus ottaa käsiteltäväksi edustajan
asianmukaisesti tekemä esitys sellaisen lain säätämisestä,
muuttamisesta tahi kumoamisesta, jonka aikaan-

saamiseksi vaaditaan Keisarin ja Suuriruhtinaan
sekä eduskunnan yhtäpitävä päätös. Kuitenkaan
ei eduskunta voi tehdä esitystä perustuslaista
taikka laista, joka koskee maa- tai
meripuolustuksen järjestämistä. Niinikään ei eduskunta
ilman hallitsijan esitystä voi ottaa esille
suos-tunnan myöntämistä koskevaa kysymystä, ellei
joku Keisarin ja Suuriruhtinaan esittämä asia
anna siihen suoranaista aihetta. Suostunnan
myöntäminen ei näet tarvitse hallitsijan
hyväksymistä. Poikkeusasemassa on edelleen
kirkkolain säätäminen, muuttaminen ja selittäminen,
josta on voimassa, että ehdotuksen tekeminen
näistä asioista on yleisen kirkolliskokouksen
asiaiia, minkä jälkeen kirkolliskokouksen
ehdotukset alistetaan Keisarin ja Suuriruhtinaan
sekä eduskunnan tutkittaviksi. — Hallitsijan
eduskunnalle antamia ehdotuksia sanotaan
esi-tyksiksi( ks. t.), jotavastoin eduskunnassa
tehdyllä lakiehdotuksella on nimenä
eduskunta e s i t y s (ks. t.). O. K:nen.

Esiupseerit, kunkin itsenäisen pataljoonan,
rykmentin j. n. e. korkeimmat upseerit.
Esi-upseeriarvoja ovat eversti, everstiluutnantti ja
majuri. M. v. H.

Esivalta, laajimmassa merkityksessä julkinen
valta eli valtiovalta, jonka alaisena yksilö on.
Toiselta puolen yksilöllä valtion kansalaisena on
eräät lain määräämät oikeudet ja vaatimukset
julkiseen valtaan nähden, mutta toiselta puolen
hän, valtion alamaisena, on periaatteellisesti
yleisessä vallanalaisuussuhteessa, jossa julkinen valta
eli ,,esivalta" häntä sitoo ja velvoittaa.
Ahtaammassa merkityksessä tarkoitetaan esivallalla
useasti vain hallitsijan valtaa ja hänen
käskyjänsä; sen mukaisesti on kaikkina aikoina useasti
vääristellen esitetty uskonnon, siveysopin ja
julkisen oikeuden ohjeita siinä muodossa, että
yksilö muka olisi velvollinen ehdottomasti
noudattamaan täten käsitellyn ,,esivallan" käskyjä ja
niihin alistumaan, huolimatta siitä, että ne
saattavat olla valtion voimassaolevan
oikeusjärjestyksen kanssa selvässä ristiriidassa. R. E.

Esivanhemmat, yleensä ne henkilöt, joista
joku suoraan alenevassa polvessa johtuu, esim.
,,Aatami ja Eeva ovat ihmiskunnan e.". —
Erikoisesti käytettiin ennen aikaan aatelissuvuissa
e:ain nimeä (saks. Alinen, ruots. anor)
merkitsemään jonkun henkilön vanhempia (isää,
äitiä), näiden vanhempia (isoisää, isoäitiä,
äidinisää, äidinäitiä) j. n. e., ja vaadittiin erityisiä
tapauksia varten, esim. naimisliitoissa,
hovivir-kojen saamiseksi y. m., että asianomainen voisi
näyttää 8 tai 16, jopa 32 aatelista e:aa, ilman
aatelittoman sukupolven väliintuloa. —
,,Esi-vanhempain taulu" on täydellinen luettelo
jonkun henkilön esivanhemmista määrättyyn
polveen saakka ja käsittää siis toisessa
takautuvassa polvessa 4, kolmannessa 8, neljännessä 16
j. n. e. henkilöä. E. G.

Esivoimistelija (saks. Vorturner).
Voimis-telunopetuksessaan Jalin (ks. t.) jakoi
oppilaansa iän ja kyvyn mukaan eri osastoihin,
joiden johtajiksi, ,,esivoimistelijoiksi" hän valitsi
taitavimmat ja kehittyneimmät voimistelijansa.
Esivoimisteli jäin kasvatukseen Jalin omisti suurta
huolta; heidän tehtävänään oli opastaa
harjaantumattomia oppilaitaan liikkeiden
suorituksessa ja tarpeen mukaan itse esittää vaikeammat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/2/0444.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free