Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Eskissi ... - Espanja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
tavallisesti telidä kaiken raskaan työn, eikä
kaikkialla nauti samaa kunnioitusta kuin mies.
Lasten ja vanhempain suhde on sitävastoin joka
paikassa mitä parhain. Milteipä yksinomaisena
elinkeinona on hylkeiden ja norsujen pyynti,
porojen, myskihärkien y. m. metsästys sekä
kalastus. "Useimmiten kajakista (ks. t.)
harjoitettuina ne ovat hengenvaarallisia ja
vaativat tavatonta taitavuutta. Paikoitellen eskimot
pitävät metsästyksessä apunaan luonteeltaan ja
ulkomuodoltaan sutta muistuttavaa
eskimo-koiraa, pääasiallisesti niitä kuitenkin
käytetään taidokkaasti valmistettujen rekien
vetäjiksi. Pyyntiaseena on eskimon harpuuni
(ks. t.) mestariteos; myöskin käytetään jousta
ja tuliluikkua. Kalastuksella ja muulla
riistan-pyynnillä eskimo hankkii kaikki tarpeensa:
ruuan, vaatteet ja asunnon. Kasviruokaa
saadaan vain sattumoisin: marjoja, poron pötsin
sisältö, eurooppalaista leipää, sokeria j. n. e.
Puvut, pyvntineuvot y. m. ovat uskomattoman
taidokkaasti ja tarkoitustaan vastaavasti
valmistetut. Kesämajat, teltat, tehdään nahoista,
ja talvella sisustaa arktisten saarten eskimo
lumimajansa nahoilla, — grönlantilainen asuu
talvet, usein kesätkin epäterveellisissä,
haisevissa turve- tai puumajoissa, joita lämmitetään
ja valaistaan hylkeenrasva-lampuilla. —
Eurooppalaisen sivistyksen vaikutuksesta enden
lukumäärään ja tapoihin ovat eri tutkijat eri
mieltä. Grönlantilaisten e:iden lukumäärä ei
liene vähenemässä (paloviinan myynti heille on
kielletty) ; arktisten saarten e:iden erinomaiset
ominaisuudet sanoo Amundsen säilyneen
eurooppalaisen sivistyksen tuntemattomuuden
takia; toista mieltä on Nordenskiöld Koillis-Aasian
eskimoihin nähden. E. E. K.
Eskissi (ransk. esquisse), luonnos (ks. t.).
Eskortti (ransk. escorte < it. scorte =
seuralainen), joukko-osasto, jonka tehtävänä on yhden
tai useamman jotakin erikoista tarkoitusta
varten lähetetyn upseerin suojeleminen ; turvasaatto.
— Eskorteerata, saattaa, olla matkalla
turvana (esim. sotaväestä puhuen).
Eskulapiuksen sauva ks. Asklepios.
Eskulapius ks. Asklepios.
Eskvilinus ks. Esquilinus.
Eslava [a’-], Don Miguel (1807-78), esp.
teoreetikko, säveltäjä ja kuoronjohtaja; tuli 1844
Madridin konservatorin johtajaksi. Hänen [-pää-ansionaan on laajojen sävellyskokoelmain
julkaiseminen (Museo organico, urkuteoksia, ja Lira
sacro-hispana 1869,1-Y, kirkkosävellyksiä), joissa
on edustettuna esp. säveltäjät 16-19-vuosisadalta.
I. K.
Esmarch, Johann Friedrich August
von E. (1823-1908), saks. lääkäri, tuli 1854
kirurgisen klinikan johtajaksi ja 1857 professoriksi
Kielii n; 1866 uskottiin hänelle Berliinin
sairashuoneiden kirurgisen toiminnan ylivalvonta;
1870 E. nimitettiin Saksan armeian ylilääkäriksi.
E:n suuri kirurginen maine perustuu etupäässä
hänen erittäin ansiokkaaseen toimintaansa
sota-kirurgian ja sairaanhoidon alalla. Hänen
keksimänsä on muun muassa menettely raajoja
käärimällä ulkopäistä juureen päin ajaa veri ruumiin
keskiosiin, niin että vallan verettömiksi tulleissa
raajoissa voi toimittaa suurimmatkin
operatsionit vähääkään verta hukkaamatta (n. s. E:n
side). E. on myöskin tehokkaasti toiminut
sama-rialaisopetuksen järjestämisen hyväksi Saksassa.
Hänen monista julkaisuistaan mainittakoon:
„t)ber Resektionen nacli Schusswunden.
Verband-platz und Feldlazarett"; „über den Kampf der
Humanität gegen die Schrecken des Kriegs";
„Der erste Verband auf dem Schlachtfeld. über
Vorbereitung von Keservlazaretten"; „Handbuch
der kriegschirurgischen Technik"; ,,Chirurgische
Teelinik". Useita hänen teoksiaan on
Suomessakin muutaman vuosikymmenen kuluessa käytetty
oppikirjoina mainitulla lääketieteen ja
hoitotaidon alalla. M. O-B.
Esmein [-mä’], Jean Paul Hippolyte
Emmanuel Adhémar (s. 1848), ransk.
oikeusoppinut, tuli 1891 lainopillisen tiedekunnan
professoriksi Pariisiin, v. 1901 ,,École libre des
scienees politiques" laitoksessa
parlamenttaari-son ja lainsäädäntöhistorian professoriksi; v:sta
1904 moraalisten ja valtiollisten tieteiden
akatemian jäsen. Hänen teoksistaan on
huomattavin ,,Élements de droit constitutionnel frangais
et eomparé" (1896), ehkä paras nykyaikainen
Ranskan valtio-oikeuden esitys.
Esoteerinen (kreik. esöteriko’s = sisäinen, <
esö = sisäpuolella), esitys, joka on sovitettu
,,sisäpuolella oleville", s. o. ahtaammalle
oppilaspii-rille. ,,Esoteerinen oppi" myöskin = salaoppi.
Vastakohta eksoteerinen. A. Gr.
Esox ks. Hauki.
Espada [ -a’d~] (esp.), miekka, sapeli; vrt.
Härkätaistelut.
Espanja (esp. Espana; tähän kartta ja
selonteko fyys.-maant. suhteista kirjoituksessa
Pyreneitten niemimaa), kuningaskunta,
käsittää suurimman osan Pyreneitten niemimaata ja
rajoittuu pohjoisessa Atlantin valtamereen ja
Ranskaan, idässä ja kaakossa Välimereen,
etelässä Gibraltarin-salmeen ja Atlantin
valtamereen, lännessä Atlantin valtamereen ja
Portugaliin. Pinta-ala (Baleaarit ja Kanarian-saaret
siihen luettuina) 504.517 km2; 19,712,585 as.
(1907) 1. 39 kma:llä. Vuotuinen väenlisäys on
vain 0,6 % ; 1,000 miestä kohti 1.049 naista. Maan
väestöstä 97 % on varsinaisia espanjalaisia: maan
muinaisista alkuasukkaista, iberialaisista sekä
kelttiläisistä ja maahan tulleista foinikialaisista,
karthagolaisista ynnä myöhemmin saapuneista
roomalaisista, germaanilaisista ja arabialaisista
syntynyttä sekakansaa. Yksinäisenä,
sekoittumattomana jätteenä alkuasukkaista lienevät
 |
| Kastilialaisia |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
