- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
835-836

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Espanja

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

835

Espanja

836

Andalusialaisia.

maan pohjoisosassa elävät baskilaiset, n.
340,000 henkeä. Espanjalaiset ovat
keskikokoisia, tummaverisiä ja -tukkaisia, luonteeltaan
urhoollisia ja täynnä kansallisylpeyttä, mutta
usein myös kostonhimoisia, tekopyhiä ja
laiskoja. Idässä asuvat katalonialaiset osoittavat
suurempaa henkistä virkeyttä kuin läntisemmät
kastilialaiset, E:n pääheimo. Väestön
pääasialliset huvitukset ovat härkätaistelut, tanssi, soitto
ja korttipeli. Lisäksi on täällä (n. 2,s %
väestöstä) vanhojen maurien jälkeläisiä, n. s.
mude-jaareja 1. moriskoja sekä n. 5,000 mustalaista
(maan eteläosassa), 4,000 juutalaista ja n. 55.400
ulkomaalaista (vars. ranskalaisia,
portugalilaisia, englantilaisia ja saksalaisia).
Roomalaiskatolilainen oppi on valtionuskontona. Maa on
jaettu 9:ään arkkihiippa- ja 46:een
hiippakuntaan. Protestanttisia seurakuntia on n. 200.
Kirkonpalvelijain ja munkkikuntien jäsenten
luku on tavattoman suuri. Vuosisatoja kestänyt
liiallinen kirkon vaikutus kuten myös
valtiollinen sorto ovat ehkäisseet lahjakkaan kansan
henkistä kehitystä. Kansansivistystyö on yhä
vieläkin melkein kokonaan uskottu useimmiten hyvin
sivistymättömille hengenmiehille. Se on siksi
erittäin alhaisella kannalla. 70 % maan
väestöstä on lukutaidottomia. Pakollinen kouluopetus
on vain kauppa- ja teollisuuskaupungeissa
tyydyttävä (vrt. F e r r e r). Kansakouluja on
maassa n. 26,000 (2,2 milj. oppilasta) sekä n. 00
seminaaria, monta yksityiskoulua, 9 yliopistoa
(16,000 ylioppilasta), useita teknillisiä ja
käytännöllisiä kouluja, museoita, kirjastoja,
tähtitorneja, kasvitieteellisiä tarhoja y. m.

N. »/, kansasta harjoittaa E:n
pääelinkeinoa, maanviljelystä (maanlaatuun nähden 35,< %
on peltomaata, 3,7 °/c viinitarhoja, 18 %
niittyjä laidunmaata ja 21% metsää). Vehnä, ohra,
ruis, maissi ja riisi ovat tärkeimmät viljakasvit.
Maanviljelystuotteista mainittakoon lisäksi
herneet, pavut, vihannekset, hamppu, pellava,
väri-matara, rapsi, sokeriruoko, espartolieinä, öljy,
sitruunat, oranssit, viikunat, mantelit,
Johanneksen-leipä, taatelit ja viini. — Karjanhoito, jota
pääasiallisesti harjoitetaan Estremaduran
ylätasan-golla ja Pyreneitten sekä Sierra Nevadan
alppiniityillä, on etupäässä nautakarjan-, lampaiden-,
aasien- ja muulien hoitoa (Estremadurassa) ;
etelässä, Andalusiassa, lievoshoito on tärkeä ja
vanhastaan kuuluisa. Silkkimadonhoito (vars.
Mur-ciassa, Valenciassa ja Sevillassa) tuottaa vuosit-

tain 85,000 kg raakaa silkkiä. Myöskin
koke-nillikuoriaisen hoito sisämaan kuivilla aroilla
on huomattava. N. ’/4 milj. maan asukkaista
harjoittaa kalastusta, sen tuotteista tonnokalat,
sar-dellit, sardiinit ja etelässä myös korallit ovat
mainittavat. Suuria metsiä tavataan vars. E:n
pohjoisosassa. Metsien hoitoa on paljon
laiminlyöty; ne tuottavat siitä huolimatta arvokasta
kastanja-, pähkinä- ja öljypuuta, tammen kuorta
ja korkkia. Vuorityö (Iberian metallirikkaus oli
jo muinaisaikaan kuuluisa) tuottaa lyijyä,
vaskea, sinkkiä, elohopeata, rautaa, suolaa,
kivihiiltä, rikkiä, grafiittia y. m., mutta huonot
kulkuneuvot estävät suuresti tuotantoa.
Teollisuus, jonka muutamat haarat jo maurien aikaan
kukoistivat, on kauan ollut vähäpätöinen. Se
on kuitenkin viime aikoina taas hiukan elpynyt.
Täällä on kaivoslaitoksia, metalli-, messinki- ja
pronssitavaratehtaita, konetehtaita,
laivanveistä-möitä, villa-, hamppu- ja puuvillatehtaita y. m.

Vaskensulatot Rio Tintossa.

Maassa valmistetaan sen lisäksi silkkikankaita,
esparttomattoja, hienoa paperia, korkkitulppia,.
nahkaa, saippuata, lasia, savitavaroita,
juovutus-juomia, sokeria, suklaata ja säilykkeitä, sekä
tupakkaa ja tulitikkuja (valtionmonopoli). V:sta
1845 täällä on vallinnut elinkeinovapaus.
Englanti ja Ranska ovat suureksi osaksi ottaneet
haltuunsa maan kaupan, joka kuitenkin sekin.
E:n loistokaudella, oli kukoistava. Pohjoisrajalla
harjoitetaan vieläkin suurta salakuljetusta.
Vientitavaroista metallit, öljy, hedelmät ja viini
sekä korkki, puuvillatavarat, karja, hevoset ja
vuodat ovat mainittavat. Tuonti käsittää
vehnää, puuvillaa, kivihiiliä, puutavaroita,
tupakkaa, kapakalaa, karjaa, koneita y. m.; sen arvo
nousi v. 1908 966.8 milj. mkraan ja viennin s. v.
911,2 milj. mk:aan. Maan kulkuneuvot ovat vielä
huonot ja vaillinaiset. V. 1909 täällä oli 14,520
km rautateitä. Vesiteistä, paitsi
purjeliduskel-poisia jokia, mainittakoon 119 km pitkä
Iveisa-rinkanava Aragoniassa, Kastilian-kanava,
Man-zanares-kanava y. m. Sälikölennätinlinjoja on yli
35,800 km. Maan rahayksikkö, peseta = 1
Smk., on jaettu 100:aan centimokseen. E:ssa
on horjuva kultakanta; paperiraha on
pakko-kurssin alainen. Metrijärjestelmä on vallinnut
v:sta 1855.

Espanjaii valtiomuoto on perustuslailli-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0448.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free