- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
845-846

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Espanja - Espanjalainen rakennustaide

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

8-15

Espanjalainen

rakennustaide

846

useita sotilaskapinoita, jotka kuitenkin
kukistettiin. Vihdoin Isabellan kelvoton
suosikki-hallitus saattoi tyytymättömyyden yleiseksi, ja
Narvaezin kuoleman jälkeen 1868 Prim
paremmalla menestyksellä alkoi uuden kapinan.
Isabella pakeni Ranskaan, ja väliaikainen hallitus,
johtajanaan Serrano. kutsui eortes-kokouksen
Madridiin v:ksi 1869. Uusien riitaisuuksien
raivotessa sovittiin täällä kuitenkin
kuningasvallan säilyttämisestä, sekä myös, ensikerran
E:ssa, uskonvapauden julistamisesta. Uuden
kuninkaan vaali tuotti niinikään vaikeuksia;
hakemalla saatiin hakea halullista ehdokasta, ja
yhden puolueen kannattamaa eivät toiset hyväk
syneet. Hohenzollernin prinssin Leopoldin
ehdokkuus johti Ranskan ja Preussin väliseen riitaan,
joten siitäkin luovuttiin. Vihdoin taivutettiin
Viktor Emanuelin poika, Aostan herttua Amadeo
(1870-73) vastaanottamaan kruunu. Hänen
aikanaan ei tila parantunut, ja sekasortoa
hyväkseen käyttäen Baskein maakuntain karlistiL
alkoivat uudestaan kapinan vanhemman Don
Carloksen samannimisen pojanpojan (,, Kaarle
VII:n") hyväksi. Kun Amadeo ei saanut
tarpeeksi kannatusta, luopui hän kruunusta 1873 ja
sam. p-.nä cortes julisti tasavaltaisen
valtiomuodon. Uusi perustuslakia säätävä cortes, joka
sam. v. kokoontui, ei kuitenkaan saanut mitään
aikaan, maata uhkasi täydellinen anarkia ja
hajaantuminen. Karlistit toisaalta ja sosialistit
toisaalta edistyivät yhä enemmän. Milloin
käytettiin diktatuuria heidän kukistamisekseeu,
milloin taas cortes kokoontui riitaisuuksiaan
jatkamaan, kunnes vihdoin 1874 tehtiin
tasavallasta loppu, se kun oli osoittautunut
mahdottomaksi, ja valtaistuimelle pääsi, uuden
sotilaskapinan kautta, Alfonso XII, Isabellan poika
(1875-85), jonka hallituksen etunenään tuli
..moderados" puolueen johtaja, Canovas del
Castillo.

Uuden hallituksen ensi tehtävänä oli
karlisti-laissodan päättäminen, joka vihdoin onnistuikin
1S76, minkä jälkeen kruununtavoittaja pakeni
Iianskaan. Nyt vihdoin yleisten vaalien kautta
muodostunut cortes kokoontui, joka sai
valmiiksi perustuslain toukok. sam. v. Canovas
koetti sovittaa riitaisuuksia tekemällä
myönnytyksiä puolelle ja toiselle, mikä osaksi
onnistuikin ja jonkun verran rauhallisempi aika koitti
E:lle. V. 1882 progressistit tulivat Sagasta.n
johdolla ministeristöön, mutta kahden vuoden
perästä maltilliset palasivat hallitukseen.
Kansan suosima Alfonso XII kuoli jo 1885.

Vasta hänen kuoltuaan syntyi hänen poikansa,
Alfonso XIII (v:sta 1886), jonka alaikäisyyden
aikana leskikuningatar Maria Kristiina taidolla
johti hallitusta. „Moderados" puolue Canovasin
ja progressistit Sagastan johdossa seurasivat
vuorotellen toisiansa hallituksessa, ja molempain
politiikka kävi jotenkin samaan,
vapaamielis-perustuslailliseen suuntaan. Järjestys palasi ja
maa alkoi elpyä. Ulkomaisten alueiden tila sen
sijaan alkoi nyt herättää huolta, ja E. sai taas
kärsiä niin kauan aikaa jatketun huonon
siirtomaa-politiikkansa seurauksista. Filippiineillä
syntyi kapina 1896, ja Kuballa oli yhtämittaista
levottomtiutta, siinä kun hallitus ei voinut tai
tahtonut parannuksia toimeenpanna. Tätä
levottomuutta Yhdysvallat salaa kiihottivat. Se

julmuus, jota kenr. Weyler kuvernöörinä oooitti
(v:sta 1896), ei vienyt toivottuun tulokseen,
mutta antoi Yhdysvalloille tilaisuutta
sekaantumaan asiaan. Kun Canovas oli murhattu 1897,
peräytyi E:n hallitus ja myönsi Kuballe
itsehallinnon. Tämä tuli kuitenkin liian myöhään.
Yhdysvallat vaativat Kuballe täydellistä
itsenäisyyttä ja sota syttyi 1898. Ameriikkalaiset
vapauttivat ensin Filippiinit ja tekivät sitten
hyökkäyksen E:n länsi-intialaisiin alueisiin. E.n
laivasto hävitettiin Santiagon luona ja Pariisin
n,uhassa sam. v. sen täytyi luovuttaa Porto Rico
ja Filippiinit Yhdysvalloille. Kubasta tuli
Arne-riikan suojeluksen alainen itsenäineu tasavalta.
Täten tuli loppu E:n siirtomaavallasta; se möi
Karoliinit ja Mariaanit Saksalle ja säilyttää
ainoastaan vähäpätöisiä siirtomaita Afrikassa
(Fernando Poo, Rio de Oro y. m.).

Yhä uudistuvat puolueriidat estivät ma-rt.a
toipumasta sodan tuottamista suurista tappioista.
Varsinkin sotilaalliset ja kirkolliset
puolueryhmät saivat enemmän jalansijaa, ja elinkeinoja
ehkäistiin korotettujen sotilasrasituksiin
käytettävien verojen kautta. Kuningas Alfonson, joka
1902 julistettiin täysikäiseksi ja 1906 nai
Batten-bergin prinsessan Enan, täytyi valtansa tueksi
etupäässä turvautua vanhoillisiin. E:n sotiessa
Marokon berberiläis-heimoja vastaan
vaihtelevalla onnella, alkoi 1909, osaksi
tyytymättömyydestä sotaan, Kataloniassa kiivas kapina, joka
vain suurilla ponnistuksilla saatiin
tukahute-tuksi.

[Lafuénte, ..Historia general ele Espana" (uusi
pain. 1888) ; Haebler, ,.Geschichte Spaniens unter
den Habsburgern" (1907) ; Diercks, „Gescliichte
Spaniens" (1895) ; ,.Historia general de Espana
eserita por individuos de numero de la R.
Aca-demia de la Historia" (1890 seur.) ; U. R. Burke,
„History of Spain to the death of Ferdinand the
Catholic" (1895) ; Hume, „Spain, its greatness
and deeay" (1898) ja „The spanisli people, their
origiu, growth and influence (1901) ; Lane-Poole,
„Tlie Moors in Spain" (1887) ; S. P. Scott,
„ITistory of the Moorish empire in Europe"

(1904) ; Oman, „History of the Peninsular war"
(1902-03) ; Baumgarten, „Geschichte Spaniens
vom Ausbruch der franz. Revolution bis auf
un-sere Tage" (1865-71) ; Hubbard, ,,IIistoire
con-temporaine de 1’Espagne" (1869-83) ; Hume,
,.Mo-dern Spain" (1899) ; Gmelin, ,,Studien zur span.
Verfassungsgeschichte des 19 Jahrhunderts"

(1905) ; Wilson, „Downfall of Spain, naval
his-tory of Spanish American war" (1900) y. m.]

G. R.

Espanjalainen rakennustaide keskiajalla
liittyy läheisesti ranskalaiseen, mutta sitäpaitsi on
kaikkina aikoina heijastus loistavasta
maurilaisesta taiteesta, sen rikkaasta, rehevän leikkivästä
koristamistavasta selvästi näkyvissä. —
1100-luvulla alkaa Ranskan vaikutuksen alaisena
romaaninen tyyli. Pitkät ajat pysyttelee
tynnyriholvi keskilaivassa, mutta antaa
välitys-ajalla tilaa ristiholveille. Yli risteyksen
kohotetaan kaikissa suuremmissa kirkoissa aluksi
raskas, myöhemmin pieniä kulmatorneja
käyttämällä maalauksellisen hienoksi keventyvä
kupu-torni (esim. kaunis Toron kollegiaattikirkko).
Koruhaluisen maurilaisen tyylin hienostava
vaikutus ilmenee rikkaitten portaalien sekä kaarien

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0453.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free