- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
847-848

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Espanjalainen rakennustaide - Espanjalainen seinä - Espanjalaiset viinit - Espanjan-kelta, ks. Auripigmentti - Espanjan kieli ja kirjallisuus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

847

Espanjalainen seinä—Espanjan kieli ja kirjallisuus

848

ja kapiteelien erikoisosissa.
Varhaisromaanilai-sista muistomerkeistä on esisijalla Santiago de
Compostellan (viii. 1188) kuulu
pyhiinvaelluspaikka, Toulousen S. Sernin’in malliin ja laajan
väljä emporeineen, 3-laivaisine poikkilaivoineen,
rikkaine portaaleineen ja monumentaalisine
vapaaportaineenj S. Isidoro Leonissa on samoilta
ajoilta (— 1149). Kolme samansuuntaista
kuori-kappelia — esp. piirre — on Salamancan vanh.
katedraalissa (ristiholvit), ja sen kuputorni on
laatuaan Espanjan merkillisin. Lisäksi
mainittakoon Zamqran katedraali ja
Magdalena-kirkko, Tarragonan katedraali sekä Tudelan ja
Leridan kirkot. Loistava Barcelonan S.
Pabio-kirkon ristikäytävä edustaa loppuepookkia. —
Gotiikki on sekin Ranskalle (sistersiläiset)
kiitollisuuden velassa, mutta italial. tapaan
rakennusmassat mieluummin levittäytyvät kuin
nousevat. Kattokin tavallisesti pysyy matalana,
rakennustaiteellisesti vähäpätöisenä aiheena,
Kuori lykätään pitkälle kirkkoon ja yli
risteyksen kohoaa kupu. Mitä mahtavaan ja
rikkaaseen vaikutukseen tulee on kirkkojen joukossa
oikeita korukappaleita olemassa. Varhaisimpia
on loistava Burgosin katedraali (tornit päätti
Hans Kölniläinen 1442-56) ja 5-laivainen Toledon
katedr. (1200-1300) komeine sisustoilleen,
kumpaisetkin ranskal. katedraali-tyyliin. Esp.
gotiikan täydellisin muistomerkki on kepeän hieno
Leonin katedraali, sen laajin Sevillan mahtava,
melkein nelikulmainen katedraali (1401-1520).
Barcelonan, Geronan väljäholvisissa kirkoissa
nojakaaret ovat Ranskan Albin malliin
suojattuina kirkon sisällä. — Fantastillisen rikkaana
ja rehevänä esiintyy myöskin varhaisempi r e n
e-s a n s s i 1400-luvun lopulla, mauril. ja
goottilaisten aiheiden värittämänä, etenkin palatsien
ja luostarien pihoissa. Tätä upeata n. s.
plate-resk- (kultaseppä-) tyyliä on Pai. del Infantado
Guadal aj arassa, Colegio de Sa Cruz Valladolidissa,
uusien kuninkaiden kappeli Toledon katedraalissa
y. m. Filip IT:n hallitessa renesanssi esiintyy
kireänä, ornamentteja vierovana klassillisena
tyylinä de Herreran rakentamissa suurenmoisissa
Aranjuezin ja Escorialin linnoissa. Muuten esp.
rakennustaide seuraa yleistä euroopp. kehitystä,
sillä on selvästi esiintyvä barokkikautensa
(vallaton Churrigueresk-tyyli), jota seuraa kuivahko
ital. renesanssi (Madridin suuri kuninkaallinen
linna 1737-64). Nykyaika ei Espanjassa ole
nähnyt mitään syvemmälle tunkevaa taiteellista
uudistusta. Sen menneisyyden runsaasta
aiherik-kaudesta on uudempi suomalainen rak.-taide
saanut paljon vaikutelmia. U-o N.

Espanjalainen seinä, siirrettävä verhostin,
jolla voidaan suurempi huone jakaa pienempiin
osiin.

Espanjalaiset viinit ovat osaksi kuivia ja
hienoja kuten aromaattiset Manzanillaviinit,
osaksi makeita, väkeviä ja tulisia.
Valmistettaessa niihin usein lisätään kokoonkeitettyä
mehua. Jälkimäisiin viinilajeihin luetaan Jerez
(S e r r y, ks. t.), Malaga (ks. t.), Tintillo,
Paja-rete, Alicante, Manzanares (punainen), sekä
kevyt Chacoll baskilaisista maakunnista.
Kolmesta viiteen vuoteen vanhat viinit ovat
nimeltään Criaderas, vanhemmat Soleras. Vientiä
varten valmistettuihin viineihin lisätään aina vissi
määrä vanhaa viiniä Espanjan tärkeimmät

viininviljelysalueet sijaitsevat Andalusiassa.
Huomattavimmista vientipaikoista mainittakoon San
Löcar Barrameda, Cadiz, Malaga, Tarragona,
Barcelona y. m. (W. S-m.J

Espanjan-kelta ks. Auripigmentti.

Espanjan kieli ja kirjallisuus. Kieli.
Ensimäiset latinaa puhuvat sotaväenosastot ja
virkailijat asettuivat Pyreneitten niemimaalle
noin 200 v. e. Kr.; lähes 200 v. myöhemmin
(19 e. Kr.) koko ,,Hispania" kuului Rooman
valtakuntaan. Maa latinalaistin Välimerestä
Valtamereen asti. Ne kielet, joita iberit,
kantab-rit, keltit ennen olivat puhuneet, näkyvät
nopeasti jääneen unhoon ja hävinneen niin
perinpohjin, että espanjan kielessä — vaikkapa
tarkastaisimme sen vanhimpia muistomerkkejä —
tuskin on kymmentä sanaa, joitten ei voisi
todistaa kulkeutuneen niemimaalle roomalaisten
tai myöhempäin tulokkaiden mukana.
Paikannimistössä tosin on vanhempiakin muistoja.
Mitä tulee nykyisiin baskeihin, joilta
espanjalainen on oppinut muutamia harvoja sanoja, niin
vielä ei varmaan tiedetä, polveutuvatko he ehkä
kantabreista, joiden kielestä vanhan ajan
kirjailijat eivät antaneet tietoja.

Espanjan kielen historia onkin Espanjassa
puhutun latinan historiaa. Verraten vähän
vaikuttivat siihen germaanilaisten tulokkaiden
(vandaalien, sveevien ja — v:sta 414 — länsigoottien)
kielet, joista muistoksi etupäässä jäi
germaani-laisperäisiä nimiä (Gonzalo, Elvira, Alfonso
y. m.). Suurempi vaara uhkasi Espanjan
lati-naisuutta arabialaisten tultua (v. 711) maahan
ja viipyessä siinä 800 vuotta. Enin osa Etelä- ja
Keski-Espanjan väestöä näkyy unohtaneen
entisen kielensä ja puhuneen arabiaa. Mutta
Poh-jois-Espanjan vuoristossa eli romaaninen aines;
sen murteisiin jakautuva kieli alkoi
voittokulkunsa etelään päin, arabia puhuttuna väistyi
eteläpuolelle Gibraltarin salmen, ja nykyinen
kieli on kuin onkin melkein kauttaaltaan
keisarien aikuisen kansanlatinan pohjalla.
Löjtöret-keläisten laivoissa Espanjan latina vielä
kulkeutui uuteen maanosaan, jossa sitä tänään
puhutaan Patagoniasta eteläisiin Yhdysvaltoihin asti
(brasilialainen puhuu portugalia).
Espanjankielisiä lienee kaikkiaan lähes 60 milj. (ranskaa
puhuu 50, italiaa 30 milj.).

Espanjan kieleen jääneet germaaniset
lainasanat, joita on tuskin 100, ovat yleensä,
merkillistä kyllä, joko todistettavasti vanhempia kuin
länsigoottilainen nimistö, tai vasta ritariajalla
opittuja, jolloin niitten välittäjänä on ollut
ianska. Arabiankin kielestä on — vastoin
vanhempaa arvelua —- ainoastaan sanasto saanut
melkoisia lisiä. ITuvittavimpia espanjan
kielihistorian tehtäviä on tarkastaa lukuisia
arabia-laisperäisiä sivistyssanoja ja koettaa määritellä
niiden suhteellista ikää espanjankielessä.
Komealla, ainoastaan lievästi muuntuneella arabian
sanalla espanjalainen vielä tänään nimittää
uusinta vesiviemäriään, tasakattoja, muurareita,
kyläntuomareita, nuppineuloja, mattoja, tyynyjä
(vrt. muitten kielten lainasanoja!), tarjoopa
huoneitakin ,.vuokrattaviksi"; ja moneen
arabian sanaan (esim. aikoo vi) on Espanjan
kautta koko Eurooppa tutustunut.
Arabialaisilta opittuja sanoja on laskettu olevan n. 1,100.
joista jokunen satakunta lienee nykyis-espanja-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0454.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free